Karpaattien allas
Karpaattien allas on Karpaattien ja Alppien rajaama allasalue itäisessä Keski-Euroopassa, Unkarissa ja sen lähialueilla. Sitä nimitetään eri kielissä myös esimerkiksi Tonavan-Tiszan tasangoksi, Pannonian altaaksi tai Pannonian tasangoksi. Tämäkin nimitys on epätarkka, sillä alue vastaa vain osittain muinaisen Rooman Pannonian provinssin aluetta.[1]
Karpaattien allas maantieteessä
muokkaaKarpaattien allas koostuu kahdesta tasangosta: Unkarin Suuresta tasangosta (Alföld) ja Pienestä tasangosta (Kisalföld). Jälkimmäinen sijaitsee Tonavan länsipuolella, Transdanubiaksi kutsutulla alueella. Suuren ja Pienen tasangon erottaa Unkarin keskivuoristo, joka ei ole yhtenäinen vuorijono, vaan käsittää useita erillisiä vuoristoalueita.
Karpaattien altaan tasankoalueen korkeus merenpinnasta on 100–200 metriä. Se on muinaista merenpohjaa, ja sitä peittää kymmenien metrien paksuinen lössikerros. Lössi on syntynyt tomusta, joka kulkeutui alueelle jääkausien aikana mannerjään reuna-alueelta. Keskivuoristossa on useita eri-ikäisiä, vulkaanisia kalkkikivi- ja dolomiittivuoristoja. Keskivuoriston ja koko Unkarin korkein vuori on Kékes, 1 015 metriä merenpinnasta.
Karpaattien altaassa on muutamia järviä, joista suurin on Balaton. Tonava virtaa ensin Kisalföldin halki lännestä itään, kääntyy sitten keskivuoriston läpi etelään ja jatkaa matkaansa Alföldin länsireunaa myötäillen. Karpaattien altaan eteläreunassa joki kääntyy jälleen itään. Altaassa virtaavat myös Tonavan sivujoet Drava, Sava ja Tisza.
Karpaattien allas poliittisena tai kulttuuripoliittisena käsitteenä
muokkaaUnkarissa on etenkin 1980-luvun lopulta eli kommunistihallinnon kaatumisesta lähtien termiä ”Karpaattien allas” (Kárpát-medence) ruvettu käyttämään enemmän poliittisessa kuin maantieteellisessä mielessä Unkarin ja sen lähialueiden nimityksenä, erityisesti ajatellen naapurimaiden vanhojen unkarilaisvähemmistöjen asuttamia alueita.[2] Termin käyttöä analysoineen kielentutkijan László Fejesin mukaan ”Karpaattien altaasta” puhuttaessa tarkoitetaan käytännössä usein entistä ”Suur-Unkaria”, historiallista Unkarin kuningaskuntaa laajimmillaan.[1]
Lähteet
muokkaa- Kondracki, Jerzy A.: Carpathian Mountains Encyclopædia Britannica Online. Viitattu 23.11.2011. (englanniksi)
- Huotari, Juhani & Vehviläinen, Olli (toim.): Unkari: maa, kansa, historia, s. 11−13. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-252-2
Katso myös
muokkaaViitteet
muokkaa- ↑ a b Egyedül vagyunk a Kárpát-medencében? Nyelv és Tudomány. 7.4.2011. Viitattu 19.12.2024. (unkari)
- ↑ Hajdú, Zoltán: A Kárpát-medence fogalom újjászületése Magyarországon az 1980-as évek végétől ELECTRA - Electronic Archive of the Institute for Regional Studies, Centre for Economic and Regional Studies, Hungarian Academy of Sciences. 1.1.2013.