Karpaattien allas
Karpaattien allas on Karpaattien ja Alppien rajaama allasalue itäisessä Keski-Euroopassa, Unkarissa ja sen lähialueilla. Allas koostuu kahdesta tasangosta: Unkarin Suuresta tasangosta (Alföld) ja Pienestä tasangosta (Kisalföld). Jälkimmäinen sijaitsee Tonavan länsipuolella, Transdanubiaksi kutsutulla alueella. Suuren ja Pienen tasangon erottaa Unkarin keskivuoristo, joka ei ole yhtenäinen vuorijono, vaan käsittää useita erillisiä vuoristoalueita.
Karpaattien altaan tasankoalueen korkeus merenpinnasta on 100–200 metriä. Se on muinaista merenpohjaa, ja sitä peittää kymmenien metrien paksuinen lössikerros. Lössi on syntynyt tomusta, joka kulkeutui alueelle jääkausien aikana mannerjään reuna-alueelta. Keskivuoristossa on useita eri-ikäisiä, vulkaanisia kalkkikivi- ja dolomiittivuoristoja. Keskivuoriston ja koko Unkarin korkein vuori on Kékes, 1 015 metriä merenpinnasta.
Karpaattien altaassa on muutamia järviä, joista suurin on Balaton. Tonava virtaa ensin Kisalföldin halki lännestä itään, kääntyy sitten keskivuoriston läpi etelään ja jatkaa matkaansa Alföldin länsireunaa myötäillen. Karpaattien altaan eteläreunassa joki kääntyy jälleen itään. Altaassa virtaavat myös Tonavan sivujoet Drava, Sava ja Tisza.
Béla Bartók haki Karpaattien altaan alueen musiikista innoitusta säveltöihinsä.lähde?
Lähteet muokkaa
- Kondracki, Jerzy A.: Carpathian Mountains Encyclopædia Britannica Online. Viitattu 23.11.2011. (englanniksi)
- Huotari, Juhani & Vehviläinen, Olli (toim.): Unkari: maa, kansa, historia, s. 11−13. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-252-2.