Avaa päävalikko

Albanian kieli

ensisijaisesti Albaniassa puhuttava indoeurooppalainen kieli
(Ohjattu sivulta Albaanin kieli)

Albania on yli 5 000 000[2] ihmisen äidinkielenään puhuma indoeurooppalainen kieli. Kieltä puhutaan ensisijaisesti Albaniassa ja Kosovossa, mutta puhujia on lisäksi muun muassa muualla Balkanilla.

Albania
Oma nimi shqip
Tiedot
Alue Albania, Serbia, Montenegro, Pohjois-Makedonia, Italia, Kosovo
Virallinen kieli Albanian lippu Albania, Flag of Kosovo.svg Kosovo
Puhujia 7 miljoonaa
Sija ei sadan suurimman joukossa
Kirjaimisto latinalainen
Kielenhuolto Akademia e Shkencave e Shqipërisë[1]
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta indoeurooppalaiset kielet
Kieliryhmä albanialaiset kielet
Kielikoodit
ISO 639-1 sq
ISO 639-2 sqi
ISO 639-3 ALN, AAE, AAT ALS, ALN, AAE, AAT

LuokitusMuokkaa

Albaniaa on pidetty indoeurooppalaisen kielikunnan jäsenenä 1850-luvulta lähtien. Se muodostaa tuossa kielikunnassa oman kieliryhmänsä. Jotkut tutkijat arvelevat albanian olevan sukua muinaiselle daakian kielelle.kenen mukaan? Albanian kieli saattaa olla antiikinaikaisen illyyrin kielen perillinen.kenen mukaan?

Alueellinen sijoittuminenMuokkaa

 
Albanian kielen levinneisyys

Pääosa kielen puhujista elää Balkanilla. Kielellä on puhujia myös Etelä-Italiassa, mutta heistä suuri enemmistö osaa ja käyttää italiaa. Kielellä on virallinen asema Albaniassa, Kosovossa, Serbiassa, Montenegrossa ja Pohjois-Makedoniassa.

Albanian kieli on nykyisin Suomen 11. suurin kieliryhmä[3] johtuen pääasiassa Jugoslavian hajoamissotien pakolaisista. Vuoden 2018 lopussa Suomessa albaniaa äidinkielenään puhuvia oli 10 990[4] ja he ovat enimmäkseen kotoisin Kosovon alueelta.lähde?

AakkosetMuokkaa

Albanian kielen aakkoset pohjautuvat latinalaisiin kirjaimiin. Ennen kuin albaniaa alettiin kirjoittaa latinalaisilla kirjaimilla vuonna 1908, kieltä oli kirjoitettu muun muassa kyrillisillä, kreikkalaisilla sekä arabialaisilla kirjaimilla.

Albanian kielessä on 36 aakkosta. Niistä vokaaleja on seitsemän ja konsonantteja 29. Aakkoset ovat:

  • A, a - a ([a], äännetään suomen a:n etisenä vastineena)
  • B, b - bë ([b], äännetään kuten suomessa)
  • C, c - cë ([ʦ], äännetään lähes samalla tavoin kuin suomen ”ts”)
  • Ç, ç - çë ([ʧ], kuten suomen ”tš”)
  • D, d - dë ([d], äännetään kuten suomessa)
  • Dh, dh - dhë ([ð], kuten englannin kielen sanassa this)
  • E, e - e ([ɛ], äännetään kuten suomessa)
  • Ë, ë - ë ([ə], kuten englannin kielen sanassa a boy, mutta kirjaimen ollessa sanan lopussa ei joskus äännetä)
  • F, f - fë ([f], äännetään kuten suomessa)
  • G, g - gë ([ɡ], äännetään kuten suomessa)
  • Gj, gj - gjë ([ɟ])
  • H, h - hë ([h], äännetään kuten suomessa)
  • I, i - i ([i], äännetään kuten suomessa)
  • J, j - jë ([j], äännetään kuten suomessa)
  • K, k - kë ([k], äännetään kuten suomessa)
  • L, l - lë ([l], kuten ranskan kielen sanassa le)
  • Ll, ll - llë ([ɫ], kuten englannin sanassa fall)
  • M, m - më ([m], äännetään kuten suomessa)
  • N, n - në ([n], äännetään kuten suomessa)
  • Nj, nj - një ([ɲ], palataalinen nasaali, kuten espanjan ñ)
  • O, o - o ([o], äännetään kuten suomessa)
  • P, p - pë ([p], äännetään kuten suomessa)
  • Q, q - që ([c], kuten unkarin kielen sanassa tyúk)
  • R, r - rë ([ɾ], kuten espanjan ”r”)
  • Rr, rr - rrë ([r], kuten espanjan ”rr”)
  • S, s - së ([s], äännetään kuten suomessa)
  • Sh, sh - shë ([ʃ], kuten suomen ”š”)
  • T, t - të - ([t], äännetään kuten suomessa)
  • Th, th - thë ([θ], englannin sanassa thanks)
  • U, u - u ([u], äännetään kuten suomessa)
  • V, v - vë ([v], äännetään kuten suomessa)
  • X, x - xë ([ʣ], äännetään kuten ”dz”)
  • Xh, xh - xhë ([ʤ], kuten suomen ”dž”)
  • Y, y - y ([y], äännetään kuten suomessa)
  • Z, z - zë ([z], kuten ranskan kielen sanassa zéro)
  • Zh, zh - zhë ([ʒ], kuten suomen ”ž”, ranskan kielen sanassa je)

KielioppiMuokkaa

AdjektiivitMuokkaa

Albanian kielessä joillakin adjektiiveillä on artikkelit. Yksiköllä se on joko i tai e. Monikolla se on . Adjektiivi tulee useimmiten substantiivin jälkeen.

VertailumuodotMuokkaa

Komparatiivi voidaan muodostaa lisäämällä adjektiivin eteen sana ja jälkeen sana se. Superlatiivi voidaan muodostaa lisäämällä adjektiivin eteen sana . Joissakin tapauksissa superlatiivi voidaan muodostaa myös laittamalla adjektiivi jonkin adverbin jälkeen.

NumeraalitMuokkaa

Numerot yhdestä kymmeneen ovat albaniaksi:

  • një (yksi)
  • dy (kaksi)
  • tre (kolme)
  • katër (neljä)
  • pesë (viisi)
  • gjashtë (kuusi)
  • shtatë (seitsemän)
  • tetë (kahdeksan)
  • nëntë (yhdeksän)
  • dhjetë (kymmenen)

PronominitMuokkaa

Albanian kielen persoonapronominit ovat:

  • unë (minä)
  • ti (sinä)
  • ai (hän, maskuliininen)
  • ajo (hän, feminiininen)
  • ne (me)
  • ju (te)
  • ata (he, maskuliininen)
  • ato (he, feminiininen)

Kielessä ei ole lainkaan sanoja, jotka vastaisivat suomen kielen pronomineja ”se” tai ”ne”. Niiden sijasta voidaan käyttää pronomineja ai, ajo, ata tai ato.

SubstantiivitMuokkaa

Albanian kielessä on käytössä viisi sijamuotoa. Ne ovat nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi ja prepositionaali. Monikko on vain harvoin säännöllinen. Jokaisella albanian kielen substantiivilla on sekä epämääräinen että määräinen muoto. Albanian substantiiveilla on kolme sukua, maskuliini, feminiini ja neutri.

VerbitMuokkaa

Albanian kielen verbit taipuvat persoona- ja aikamuodoissa. Albaniassa on kuusi tapaluokkaa, jotka ovat indikatiivi, konjunktiivi, imperatiivi, konditionaali, optatiivi ja admiratiivi. Lisäksi verbeillä on sekä aktiivi- että passiivimuodot.

Aikamuodot ovat preesens, imperfekti, futuuri, perfekti, pluskvamperfekti sekä menneen ajan futuuri. Imperfektejä on kahdenlaisia. Toiset voivat kuvata mitä tahansa mennyttä aikaa ja toiset jotakin tiettyä mennyttä aikaa.

Verbeillä on kaksi erilaista konjugaatiota, joista toisessa taivutusmuodot ovat säännölliset ja toisessa epäsäännölliset.

LauseetMuokkaa

Albanian kielen sanajärjestys on useimmiten subjekti-verbi-objekti. Kysymyslauseissa sanajärjestys on tavallisesti verbi-subjekti-objekti. Lisäksi kysymyslauseissa verbin edessä tulee yleensä olla sana a. Kieltolause voidaan muodostaa lisäämällä verbin eteen sana nuk.

PainoMuokkaa

Albaniassa sanapaino on yleensä toiseksi viimeisellä tavulla. Erilainen painotus voi erottaa kaksi eri asiaa tarkoittavaa sanaa: bári ja barì, stolì ja stòli.

SanastoMuokkaa

Latina ja mahdollisesti myös kreikka vaikuttivat vanhan albanian kielen sanastoon. Sittemmin albaniaan on tullut useita lainasanoja myös slaavilaisista kielistä, erityisesti bulgariasta. Myös turkin kielellä on ollut vaikutusta albanian sanastoon.

HistoriaMuokkaa

Vanhin tunnettu albaniankielinen lause on ns. kastekaava vuodelta 1462.[5] 1400-luvun lopulta tunnetaan myös lyhyt kirous ja saksalaisen matkailijan 1497 muistiin merkitsemä muutamia kymmeniä sanoja käsittävä sanasto. Ensimmäinen kreikkalaisella aakkostolla kirjoitettu albanialainen teksti on käännös muutamista Matteuksen evankeliumin jakeista, joka on peräisin joko 1400-luvun lopusta tai 1500-luvun alusta. Ensimmäinen säilynyt albaniankielinen kirja, Meshari (Messukirja) on vuodelta 1555.[5].Sen kirjoitti albanialainen katolilainen pappi Gjon Buzuku.

MurteetMuokkaa

Albanian kielellä on kaksi tärkeintä murretta, jotka ovat tosk ja geg eli gheg. Gegin murretta puhutaan pääasiassa Pohjois-Albaniassa, Kosovossa, Montenegrossa ja Pohjois-Makedoniassa. Toskin murretta puhutaan pääasiassa Etelä-Albaniassa, Çameriassa Pohjois-Makedoniassa ja Turkissa. Arvanitikan murretta puhutaan eräillä alueilla Kreikassa. Murteilla on joitakin eroja ääntämisessä ja sanastossa, mutta muuten puhujat ymmärtävät toisiaan.

Albanian kirjakieli perustuu suurimmilta osin toskin murteeseen.lähde?

MuutaMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. akad.edu.al Akademia e Shkencave e Shqipërisë. Viitattu 3.3.2012.
  2. Ethnologue ethnologue.com. Viitattu 3.10.2017.
  3. Väestörekisterikeskus: Taskutieto 2012 [vanhentunut linkki]
  4. PxWeb-tietokanta Tilastokeskus. Viitattu 22.8.2019.
  5. a b А. В. Десницкая: Албанская литература и албанский язык, s. 7-10. Наука, 1987.

Aiheesta muuallaMuokkaa