Wikiprojekti:Talous/Luettelo Suomen talouspoliittisen keskustelun tietolähteistä

Tämä sivu kokoaa yhteen Suomen talouspoliittisen keskustelun tietolähteitä. Tavoitteena on antaa lukijalle kokonaiskuva eri toimijoista, jotka Suomessa tuottavat tietoa, raportteja ja analyysejä talouspoliittisen päätöksenteon tueksi.

Valtiovarainministeriössä valmistellaan ja toteutetaan hallituksen talouspolitiikkaa.

Talouspoliittisen keskustelun tietolähteitä osa-alueittain

Talouspolitiikka voidaan karkeasti jakaa lyhyemmällä aikavälillä vaikuttavaan suhdannepolitiikkaan ja pidemmällä aikavälillä vaikuttavaan rakennepolitiikkaan.

Suhdannepolitiikka

Finanssipolitiikka

• Findikaattori: Julkinen velka ja alijäämä
• Suomen valtiovarainministeriö
• Suomen valtion luottoluokitukset.
• Vakaus- ja kasvusopimus luo rajoja Suomen finanssipolitiikalle.
• Valtiokonttori on Suomen valtion kassavirasto. Se tuottaa valtionvelan ja lainanoton tilastoja sekä vastaa valtion suhteista luottoluokituslaitoksiin.

Rahapolitiikka

• Findikaattori: Inflaatio
• Suomen Pankki julkaisee analyysejä ja näkemyksiä useissa julkaisusarjoissaan..
• Suomen Pankin tilastot rahapolitiikan välineistä ja keskeisistä koroista

Tulopolitiikka

• Työntekijöiden keskusjärjestöt

• Akava
• STTK
• Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

• Työnantajien keskusjärjestöt

• Elinkeinoelämän keskusliitto

• Pääministeri Juha Sipilän yhteiskuntasopimus
• Findikaattorin tilastoja:

• Ammatillinen järjestäytyminen
• Palkkojen kehitys

Rakennepolitiikka

Aluepolitiikka ja kuntapolitiikka

• Aluehallintouudistus on osa Sipilän hallituksen Sote- ja aluehallintouudistuksen kokonaisuutta.
• Aluehallintovirasto
• Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) kuuluu ympäristöministeriön hallinnon alaan ja vastaa keskeisesti valtion asuntopolitiikan toimeenpanosta.
• Findikaattori: Kaupungistuminen
• KT Kuntatyönantajat on työnantajakeskusjärjestö, joka edustaa Suomen kuntia ja kuntayhtymiä. KT neuvottelee ja sopii kunta-alan työ- ja virkaehtosopimukset.
• Kunnallisalan kehittämissäätiö (KAKS) rahoittaa kuntia palvelevaa tutkimustoimintaa.
• Kuntaliitto ry
• Kuntarakenne.fi on valtiovarainministeriön ylläpitämä kuntauudistuksen (ks. Suomen kuntauudistukset) ja kuntarakennemuutosten tietopankki. Palvelu kokoaa kuntauudistukseen ja kuntarakennemuutosten valmisteluun liittyvää tietoa.
• Liikennevirasto vastaa Suomen liikenneinfrastruktuurista eli teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta kehittämisestä.
• Valtiovarainministeriö: Kunta-asiat

Eläkepolitiikka

• Suomen eläkejärjestelmä
• Eläketurvakeskus ylläpitää mm. Eläkeuudistus.fi-verkkosivua, josta löytyy tietoa vuonna 2017 voimaantulevasta eläkeuudistuksesta.
• Kansaneläkelaitos KELA
• Keva huolehtii kunta-alan, valtion, kirkon ja Kelan henkilöstön eläkeasioista.
• Työeläkevakuuttajat TELA ry on suomalaisten lakisääteistä työeläketurvaa hoitavien yksityisen ja julkisen alan työeläkevakuuttajien edunvalvontajärjestö
• Findikaattorin tilastoja:

• Eläkkeellesiirtymisiän odote
• Suomen väestön ikärakenne
• Suomen väestön ikärakenteen kehitys
• Vastasyntyneiden suomalaisten elinajanodote

EU-politiikka

• Suomen EU-politiikan peruslinjana on kehittää Euroopan unionista entistä vahvempi, yhtenäisempi ja reilumpi yhteisö, joka on Suomen ja suomalaisten etu. Unionin toiminnan keskeisimpiä kehittämisalueita ovat kilpailukyvyn vahvistaminen talouskasvun ja työllisyyden parantamiseksi, sääntelyn toimivuuden edistäminen, Euroopan talous- ja rahaliiton (EMU) lujittaminen, unionin arvojen ja sääntöjen kunnioittaminen, yhteisen energiapolitiikan kehittäminen, ilmastonmuutoksen torjuminen, henkilöiden vapaan liikkuvuuden edistäminen sekä unionin ulkoisen toiminnan vahvistaminen. Valtioneuvosto määrittelee vuosittain EU-politiikan avaintavoitteet.
• Valtioneuvoston kanslian EU-asioiden osasto vastaa EU-asioiden yhteensovittamisesta valtioneuvostossa.

Koulutuspolitiikka

• Sipilän hallituksen hallitusohjelmassa (s.15) linjataan kymmenen vuoden tavoitteeksi osaamisen ja koulutuksen osalta, että "Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta. Suomalaisten osaamis- ja koulutustaso on noussut, mikä tukee suomalaisen yhteiskunnan uudistumista ja mahdollisuuksien tasa-arvoa. Suomi on koulutuksen, osaamisen ja modernin oppimisen kärkimaa."
• Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on itsenäinen koulutuksen arviointivirasto, joka toteuttaa koulutukseen sekä opetuksen ja koulutuksen järjestäjien toimintaan liittyviä arviointeja varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen.
• Maailman talousfoorumin (WEF) arvioinnin mukaan Suomi on inhimillisen pääoman indeksillä mitattuna maailman paras maa vuonna 2015.
• OECDn kolmen vuoden välein toteuttama PISA-tutkimus (Programme for International Student Assessment)
• Opetushallitus mm. ennakoi valtakunnallisia pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeita, kehittää osaamistarpeiden ennakointia ja tuottaa koulutuksen indikaattoreita.
• Opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuspolitiikka-sivu
• Oppivelvollisuus
• Suomen yliopistot UNIFI ry pyrkii edistämään suomalaisten yliopistojen yhteistyötä. UNIFI tuo esiin yliopistojen yhteisiä kantoja keskeisissä tutkimus- ja koulutuspoliittisissa kysymyksissä sekä pyrkii vahvistamaan yliopistojen roolia yhteiskuntakeskustelun tärkeänä osapuolena. Yhdistyksen tavoitteina on vaikuttaa yliopisto-, tiede- ja koulutuspolitiikkaan sekä valvoa yliopistojen yhteisiä etuja.
• Suomen ylioppilaskuntien liitto
• Yksityiskoulujen liitto ry harjoittaa jäsenkoulujensa edunvalvontaa ja antaa lausuntoja.
• Findikaattorin tilastoja:

• Suomen väestön koulutusrakenne
• Koulutukseen hakeutuminen
• Perusasteen jälkeistä tutkintoa vailla olevat 20-29-vuotiaat

• Tilastokeskuksen koulutustilastot

Maatalouspolitiikka

• Luonnonvarakeskus (Luke)
• Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto
• Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) maatalouspolitiikka-sivu
• Maaseutuvirasto (Mavi) vastaa Euroopan unionin maataloustuki- ja maaseuturahaston varojen käytöstä Suomessa. Mavin verkkosivulta löytyy mm. EU-tukitietojen hakupalvelu.
• Maatilatalouden kehittämisrahasto (MAKERA) on maa- ja metsätalousministeriön hoidettavana oleva valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, jonka tehtävänä on turvata ja täydentää maatilatalouden ja muiden maaseutuelinkeinojen investointien rahoitusta.
• Pellervon taloustutkimus (PTT) keskittyy tutkimustoiminnassaan valikoituihin kansantalouden kysymyksiin, maa- ja elintarviketalouteen sekä metsäalaan.
• Findikaattori: Suomen Viljasato

Turvallisuuspolitiikka ja Puolustuspolitiikka

• Suomen puolustusministeriö

• Puolustusmenojen jakautuminen
• Puolustusmenojen osuus valtion kokonaismenoista
• Puolustusbudjetin osuus BKT:sta

• Sisäministeriö on sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton ministeriö.
• Suomen asevelvollisuuden historia
• Suomen Nato-keskustelu
• Suomen puolustusvoimat
• Suomen rajavartiolaitos on sisäisen turvallisuuden viranomainen, joka toimii sisäministeriön johdolla.
• Varusmiesliitto puolustaa asevelvollisten etuja.
• Yleinen asevelvollisuus lyhentää erityisesti miesväestön työuria, mutta toisaalta tarjoaa johtajakoulutusta suurelle osalle ikäluokasta, voi mahdollistaa verkostoitumisen sekä voi luoda yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Sosiaaliturvapolitiikka

• Findikaattori: Kotitalouksien toimeentulon riittävyys
• Findikaattori: Toimeentulotuen saajien osuus väestöstä
• Kelan tutkimusosasto
• Perustulomalleja on ehdotettu monenlaisia. Uskottavia laskelmia perustulon taloudellisista vaikutuksista on kuitenkin niukasti.
• Suomalainen sosiaaliturva

Sosiaali- ja terveyspolitiikka

• Sote-uudistus on osa hallituksen Sote- ja aluehallintouudistusta.
• Julkari on Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan yhteinen avoin julkaisuarkisto.
• Kansaneläkelaitos (KELA)
• Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea
• Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
• Suomen lääkäriliitto
• Säteilyturvakeskus (STUK)
• Eduskunnan tarkastusvaliokunnan mietintö nuorten syrjäytymisestä arvioi, että kustannukset syrjäytymisestä (mitattuna menetetyn työpanoksen euromääräisenä arvona) ovat laskentatavasta riippumatta miljardiluokkaa.
• Tehy on terveydenhuoltoalan koulutuksen saaneiden terveyden- ja sosiaalihuollon tehtävissä työskentelevien ammattilaisten etujärjestö.
• Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
• Työterveyslaitos (TTL)
• Valvira eli Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto on sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan keskusvirasto
• Väestöliitto ry
• Findikaattorin tilastoja:

• Alkoholisyihin kuolleet
• Itsemurhat
• Työkyvyttömyyseläkettä saaneet

• Tilastokeskuksen Rikos- ja pakkokeinotilastot

Tiedepolitiikka ja innovaatiopolitiikka

• Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedepolitiikka-sivu. Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on käynnissä mm. Avoimen tieteen ja tutkimuksen hanke (ATT). Sen tavoitteena on, että vuoteen 2017 mennessä Suomi nousee yhdeksi johtavista maista tieteen ja tutkimuksen avoimuudessa ja että avoimen tieteen mahdollisuudet hyödynnetään laajasti yhteiskunnassa.
• Patentti- ja rekisterihallitus (PRH)
• Professoriliitto
• Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran tehtävänä on edistää Suomen talouden määrällistä ja laadullista kasvua, vakaata ja tasapainoista kehitystä sekä kansainvälistä kilpailukykyä ja yhteistyötä. Sitralla on lisäksi pitkä perinne talouspolitiikan johtamiskurssien järjestämisessä.
• Suomen Akatemia on arvioinut Suomen tieteen tilaa joka kolmas vuosi vuodesta 1997 lähtien. "Tieteen tila" -selvitykset löytyvät Suomen Akatemian verkkosivulta.
• Tekes julkaisee omaa innovaatiotutkimuksen "Policy brief" -sarjaa.
• Tieteentekijöiden liitto
• Tutkimus- ja innovaationeuvosto on pääministerin johtama valtioneuvoston ja sen ministeriöiden asiantuntijaelin, joka koordinoi Suomen innovaatiojärjestelmän kehittämistä. Neuvosto hyväksyi marraskuussa 2014 tutkimus- ja innovaatiopoliittisen linjaraportin vuosiksi 2015 - 2020.
• Suomen yliopistot UNIFI ry pyrkii edistämään suomalaisten yliopistojen yhteistyötä. UNIFI tuo esiin yliopistojen yhteisiä kantoja keskeisissä tutkimus- ja koulutuspoliittisissa kysymyksissä sekä pyrkii vahvistamaan yliopistojen roolia yhteiskuntakeskustelun tärkeänä osapuolena. Yhdistyksen tavoitteina on vaikuttaa yliopisto-, tiede- ja koulutuspolitiikkaan sekä valvoa yliopistojen yhteisiä etuja.
• Tutkas eli Tutkijoiden ja kansanedustajien seura. Seuran tavoitteena on edistää vuoropuhelua tutkijoiden ja kansanedustajien välillä.
• Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa suuresta osasta innovaatiopolitiikkaa koskevista päätöksistä.
• Valtion teknillisellä tutkimuskeskuksella VTT:llä on useita julkaisusarjoja, joissa käsitellään mm. tulevaisuudennäkymiä, ennakointia ja innovaatiotutkimuksen teemoja.

• Luettelo Suomen yliopistoista
• Yliopistoranking

Ulkomaankauppapolitiikka

• Finpro ry
• Suomen tulli tuottaa mm. ulkomaankauppatilastoja.
• Suomen ulkoasiainministeriön hallinnonalaan kuuluu mm. Suomen taloudelliset ulkosuhteet. Sen verkkosivuilla on listattu esim. muihin maihin kohdistetut talouspakotteet, joihin Suomi on sitoutunut.
• Team Finland
• Transatlanttinen kauppa- ja investointikumppanuus eli TTIP
• Findikaattorin tilastoja:

• Tuonti ja vienti
• Ulkomaankauppa kansantaloudessa

Yrittäjyys- ja elinkeinopolitiikka

• Elinkeinoelämän keskusliitto (EK)
• Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)
• Elinkeinoelämän valtuuskunta (EVA)
• Energiapolitiikka.fi
• Finnvera
• Keskuskauppakamari (K3)
• Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) pyrkii varmistamaan markkinoiden toimivuuden Suomessa. KKV toimii myös kilpailulain ja EU:n kilpailusääntöjen täytäntöönpanijana sekä pyrkii turvaamaan kuluttajan taloudellisen ja oikeudellisen aseman.
• Liikennevirasto vastaa Suomen liikenneinfrastruktuurista eli teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta kehittämisestä.
• Palkansaajien tutkimuslaitos (PT)
• Patentti- ja rekisterihallitus (PRH)
• Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM)
• Suomen Yrittäjät
• Taloudellinen tiedotustoimisto TAT
• Tehokkaan Tuotannon Tutkimussäätiö (TTT-säätiö)
• Teknologiateollisuus on elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen edunvalvontajärjestö.
• Teollisuussijoitus
• Findikaattorin tilastoja:

• Pienten ja keskisuurten yritysten henkilöstön osuus kaikista palkansaajista ja yrittäjistä. (Suomen yrityksistä 99,8% on pk-yrityksiä)
• Toimialojen arvonlisäykset
• Konkurssit
• Teollisuuden suhdanteet

Suomen talouspolitiikan riippumaton arviointi

Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) ja Kansainvälisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD seuraavat säännöllisesti Suomen talouspolitiikan toimeenpanoa ja antavat sitä koskevia suosituksia. Lisäksi Euroopan komissio arvioi Suomen talouskehitystä ja -politiikkaa eurooppalaisessa ohjausjaksossa.

• Talouspolitiikan arviointineuvosto julkaisee vuosittain arvion Suomessa harjoitetusta talouspolitiikasta. Ensimmäinen arvio julkaistiin tammikuussa 2015.
• OECD julkaisee maaraportteja Suomesta ja arvioi Suomen talouden tulevaisuuden näkymiä.
• IMF:n Suomea koskevat julkaisut ja raportit.
• Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on eduskunnan yhteydessä toimiva ylin ulkoinen tarkastaja, joka tarkastaa valtion taloudenhoitoa sekä valvoo finanssipolitiikkaa.

Tutkimuslaitoksia

Tutkimuslaitoksilla on omia työpaperi- ja julkaisusarjoja, jotka löytyvät laitosten verkkosivuilta.

• Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos (ETLA)
• Helsingin taloustieteellinen tutkimuskeskus (HECER)
• IPR University Center
• Kelan tutkimusosasto
• Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (Krimo)
• Kuluttajatutkimuskeskus
• Palkansaajien tutkimuslaitos (PT)
• Pellervon taloustutkimus (PTT)
• Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) tuottaa tutkimustietoa talouspoliittisen päätöksenteon ja sen vaihtoehtoja koskevan keskustelun tueksi mm. valtioneuvoston kanslialle, valtiovarainministeriölle ja muille ministeriöille. VATT:n tutkimus koostuu seitsemästä pääteemasta: julkiset palvelut, kuntien rahoitus ja kuntarakenne, verotus – vaikutukset yritysten toimintaedellytyksiin, verotus ja tulonsiirrot – vaikutukset kotitalouksiin, työmarkkinoiden toimivuus, talouden rakenteen kehitys ja julkisen talouden kestävyys ja ympäristö, energia ja ilmastopolitiikka.
• UNU-WIDER on YK-yliopiston kehitystaloustieteen tutkimuslaitos.

Yliopistojen taloustieteellisiä yksiköitä

Yliopistojen verkkosivuilta löytyvät tiedot viimeisimmistä väitöskirjoista ja tieteellisistä julkaisuista. Myös RePEcin verkkosivulta löytyy lista suomalaisista taloustieteellistä tietoa ja analyysejä tuottavista yksiköistä.

• Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
• Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan taloustieteen laitos
• Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun (JSBE) taloustieteellinen tutkimus ja opetus painottuvat työn taloustieteeseen, aluetaloustieteeseen, rahamarkkinoiden ja kansainvälisen talouden tutkimukseen sekä koulutuksen taloustieteeseen.
• Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu
• Svenska Handelshögskolan
• Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu
• Turun yliopiston taloustieteen laitos
• Turun kauppakorkeakoulu
• Vaasan yliopiston taloustieteen ja talousoikeuden yksikkö
• Åbo Akademin taloustieteen laitos

Aikakausjulkaisuja

• Kansantaloudellinen aikakauskirja on Taloustieteellisen Yhdistyksen julkaisema tieteellinen julkaisu, jonka tavoitteena on tehdä tunnetuksi taloustieteellistä tutkimusta sekä edistää kansantaloudellista keskustelua Suomessa.
• The Finnish Economic Papers
• Haaste-lehti käsittelee rikoksentorjuntaa, kriminaalipolitiikkaa ja rikollisuutta koskevaa tutkimusta ja se ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Lehteä julkaisevat rikoksentorjuntaneuvosto ja oikeusministeriö.
• Talous ja Yhteiskunta on Palkansaajien tutkimuslaitoksen julkaisema lehti, jonka tavoitteena on välittää tutkimustietoa yleistajuisessa muodossa, valottaa ajankohtaisen talouskehityksen taustoja sekä virittää keskustelua.
• Tieto&trendit – talous- ja hyvinvointikatsaus on viisi kertaa vuodessa ilmestyvä Tilastokeskuksen asiantuntijajulkaisu, joka tarkastelee talouden, yhteiskunnan ja ympäristön kehitystä tilasto- ja tutkimustiedon valossa.
• Työelämän tutkimus -lehden päämääränä on edistää työelämään ja työyhteiskuntaan kohdistuvaa tutkimusta, keskustelua ja kehittämistä.
• Työpoliittinen aikakauskirja on työ- ja elinkeinoministeriön neljä kertaa vuodessa ilmestyvä julkaisu, jonka tarkoituksena on edistää työpolitiikkaan liittyvää tutkimukseen ja asiantuntijuuteen perustuvaa keskustelua.
• Yhteiskuntapolitiikka on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisema hyvinvointitutkimuksen lehti.

Blogeja

Henkilökohtaisia mielipiteitä Suomen talouspolitiikkaa sivuavista aiheista.

• Akateeminen talousblogi koostuu taloustieteen professorien ja tutkijoiden kirjoituksista.
• Asiaton lehdistökatsaus sisältää Suomen talouteen liittyviä kärjekkäitä kirjoituksia.
• Eläketutka on eläketurvan kysymyksiä käsittelevä blogi, jota ylläpitää Eläketurvakeskuksen tilastoista, tutkimuksesta ja suunnittelusta vastaava johtaja Mikko Kautto.
• Harhala sisältää analyysiä taloudesta ja talouspolitiikasta.
• Pellervon taloustutkimuksen blogi
• PT-Blogi on Palkansaajien tutkimuslaitoksen blogi.
• Raha ja talous analysoi mm. modernin rahan olemusta ja edustaa jälkikeynesiläistä näkökulmaa.
• Roger Wessmanin blogi sisältää Nordean ja Evlin entisen pääekonomistin havaintoja taloudesta.
• Second-Best World sisältää analyysiä monista talouspolitiikan aiheista.
• Suomen Pankin blogit ajankohtaisista talousaiheista. Blogikirjoittajina keskeiset asiantuntijat.
• Tarpeellisia ajatuksia -blogissa Peter Nyberg esittää näkemyksiä Suomen ja euroalueen murrosvaiheesta.
• Tieto&trendit-blogi on Tilastokeskuksen julkaiseman Tieto&trendit-aikakausjulkaisun yhteisblogi, jossa seurataan ajankohtaisia yhteiskunnallisia ilmiöitä ja trendejä tilastojen valossa.
• TT-blogi on Veronmaksajain Keskusliitto ry:n blogi, jossa vaihtuvat kirjoittajat esittävät näkemyksiään taloudesta.
• Ajatushautomojen blogeja:

• Ajatuspaja e2:n blogi. Ks. myös Ajatuspaja e2
• Demos Helsingin blogi. Ks. myös Demos Helsinki.
• EuroThinkTank-ryhmän blogi sisältää 12 taloustieteen, tilastotieteen, rahoituksen ja markkinoiden osaajan analyysiä Euroopan rahaliitosta ja sen tulevaisuudesta.
• Kalevi Sorsa -säätiön blogi. Ks. myös Kalevi Sorsa -säätiö.
• Ajatuspaja Liberan blogi Ks. myös Libera-säätiö.

Muita lähteitä

• Eduskunnan kirjaston tietopalvelu auttaa oikeudellista tietoa, yhteiskuntatietoa ja eduskuntatietoa koskevissa tiedontarpeissa.
• Findikaattori on Tilastokeskuksen ja valtioneuvoston kanslian tuottama verkkosivu, jolta löytyy ajantasaista tilastotietoa Suomen taloudesta.
• Opasnet on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylläpitämä wiki-pohjainen sivusto, jonka tarkoituksena on tukea yhteiskunnallista päätöksentekoa.
• POHTIVA – Poliittisten ohjelmien tietovaranto kokoaa yhteen poliittisten puolueiden puolueohjelmat ja vaaliohjelmat. Vaaliohjelmat sisältävät useimmiten myös puolueen talouspoliittisen ohjelman tai linjan.
• Suomi-areena on poliittinen keskustelutapahtuma, jota on järjestetty vuodesta 2006 alkaen.
• Suomi kansainvälisissä vertailuissa
• Suomen valtion talousarvioesitys visualisoituna: Valtionbudjetti.fi.
• Talousneuvosto on pääministerin johdolla toimiva hallituksen, tärkeimpien etujärjestöjen ja Suomen Pankin välinen yhteistyöelin, joka tarkastelee Suomen menestymisen kannalta keskeisiä talous- ja yhteiskuntapoliittisia kysymyksiä. Se pyrkii vahvistamaan ja syventämään talouspoliittisia päätöksiä edeltävää laaja-alaista ja analyyttista keskustelua talouden kasvu-, tasapaino- ja rakennekysymyksistä.
• Valtioneuvoston hankerekisteri (HARE) on eduskunnan ja ministeriöiden julkinen verkkopalvelu. HAREssa on tietoja eduskunnan, valtioneuvoston ja ministeriöiden hankkeista ja niiden asettamista komiteoista, toimikunnista, neuvottelukunnista, lautakunnista, selvitysmiestöistä, työryhmistä sekä valtion virastojen, laitosten ja liikelaitosten johtoelimistä.
• Valtioneuvoston periaatepäätökset, ovat asiakirjoja, joissa annetaan valtionhallinnolle ohjeita ja suuntaviivoja asioiden valmistelulle. Ne ovat lähinnä poliittisia kannanottoja eikä niillä ole välittömiä vaikutuksia kansalaisiin. Periaatepäätökset sitovat sitä hallitusta, joka ne on hyväksynyt.
• Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta -sivulta löydät mm. valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman sekä valmistuneet ja käynnissä olevat tutkimushankkeet toteuttajineen.

Katso myös

• Faktabaari vahtii poliitikkojen ja muiden poliittisten toimijoiden puheiden totuudenmukaisuutta sekä puuttuu mediassa esitettyihin puolitotuuksiin, myytteihin ja urbaanilegendoihin.
• Debattibaari on Faktabaarin perillinen ja perustettu asiallista ja argumentoitua yhteiskunnallista keskustelua varten.
• Wikipediaan listatut

• suomalaiset elinkeinoelämän vaikuttajat
• suomalaiset etujärjestöjen johtajat
• suomalaiset taloustieteilijät

• Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran biografiakeskus ylläpitää Suomen kansallisbiografiaa, josta löytyy pienoiselämäkertoja suomalaisista talouselämän vaikuttajista.

Kirjallisuutta

• Allén, T. & Karhu, M. (toim.) 2003. Talouspolitiikkakoulutusta 25 vuotta. Edita Publishing Oy.
• Borg, A. & Vartiainen, J. 2015. Strategia Suomelle. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 5/2015. Valtioneuvoston kanslia tilasi raportin Ruotsin entiseltä valtiovarainministeriltä Anders Borgilta lokakuussa 2014.
• Grönberg, S., Kannas, O., Kerkelä, L. & Rajala, M.: Eduskunnan sisäinen tietopalvelu - riippumatonta vaikutusarviointia poliittisen päätöksenteon tueksi. Kansantaloudellinen aikakauskirja, 2016, nro 4, s. 450-455. Artikkelin verkkoversio. (PDF)
• Haaparanta, P. 2013. Suomen kilpailukykyongelma johtuu yritysjohdon heikosta liiketoimintaosaamisesta. Talous ja Yhteiskunta 1/2013, 2-11.
• Hetemäki, M. 2015. Eurokriisin syyt ja euroalueen tulevaisuus. Kansantaloudellinen aikakauskirja 111(1), 16-39.
• Holmström, B., Korkman, S. ja Pohjola, M. 2014. Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset. Asiantuntija-arvio talousneuvostolle 25.2.2014.
• Honkatukia, J., Ahokas, J. & Simola, A. 2014. Kriisien jälkeen - Suomen talouden rakenteellinen kehitys vuosina 2013-2030. VATT tutkimukset 176.
• Ilmakunnas, S., Junka, T. & Uusitalo, R. 2008. VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA - miten arviointitutkimus palvelee päätöksenteon tarpeita? VATT-julkaisuja 47.
• Jääskeläinen, T., Kautto, P. & Similä, J. 2013. Menetelmiä ja tietolähteitä politiikkatoimien vaikutusten arviointiin. Ympäristöministeriön raportteja 16/2013. URN: ISBN: 978-952-11-4173-7. ISBN: 978-952-11-4173-7 (PDF)
• Kantola, Anu: Muuttuuko maan tapa?. (Miten Suomessa käytetään talouspoliittista valtaa) Helsinki: Sitra, 2015. ISBN 978-951-563-947-9 Teoksen verkkoversio.
• Kekkonen, Urho: Onko maallamme malttia vaurastua?. Helsinki: Otava, 1952.
• Korkman, S. 2012. Talouspolitiikka ja tutkimus. Kansantaloudellinen aikakauskirja 108(1), 6-14.
• Kiander, J., Pekkarinen, J., Vartia, P. & Ylä-Anttila, P. 2005. Suomi maailmantaloudessa - uuden ajan talouspolitiikkaa. Edita.
• Lanne, M. & Nyberg, H. 2009. Suomen kansantalouden suhdanneindeksi. Kansantaloudellinen aikakauskirja 105(4), 422-432. (ks. Makrosuhdanne-blogi, jolla esitetty indeksi perustuu artikkeliin)
• Ministeriöiden kansliapäälliköt. 2015. Suomen tilannekuva hallitusohjelmaneuvotteluiden tueksi keväällä 2015. Valtioneuvoston kanslian muistio. Julkaistu 16.3.2015.
• Pekkarinen, J. 1993. Suomen talouspolitiikan pitkää linjaa etsimässä. Kansantaloudellinen aikakauskirja 89(2), 264-274.
• Pekkarinen, J. 2015. Taloustieteelliset neuvonantajat ja talouspoliittinen päätöksenteko. Kansantaloudellinen aikakauskirja 111(2), 183-189.
• Pekkarinen, J. 2015. Uuden perinteen avaus: Näkökohtia talouspolitiikan arviointineuvoston raportista. Kansantaloudellinen aikakauskirja 111(2), 204-210.
• Pekkarinen, Jukka & Vartiainen, Juhana: Suomen talouspolitiikan pitkä linja. WSOY, 1993. ISBN 951-0-18568-X Teoksen verkkoversio.
• Pohjola, M. 2014. Suomi uuteen nousuun: ICT ja digitalisaatio tuottavuuden ja talouskasvun lähteinä. Teknologiateollisuus ry
• Antti Suvanto ym.: Arvio Euroopan talous- ja rahaliiton kehittämistarpeista. Valtiovarainministeriön julkaisuja 37a/2015, 2015. Helsinki. ISBN 978-952-251-722-7 Artikkelin verkkoversio.
• Taimio, H. 2015. Suomalaisella talouspoliittisella keskustelulla on varsin vähän tekemistä taloustieteen kanssa. Helsingin yliopiston professori Markus Jäntin haastattelu. Talous ja yhteiskunta 3/2015, 2-11.
• Takalo, T. 2014. Innovaatiopolitiikan haasteet. Kansantaloudellinen aikakauskirja 110(3), 381-390.
• Tervala, J. 2012. Euroalueen talouskriisin syyt. Kansantaloudellinen aikakauskirja 108(2), 201-218
• Tervala, J. 2012. Euroalueen velkakriisi ja talouspolitiikka. Kansantaloudellinen aikakauskirja 108(4), 459-476.
• Valtiovarainministeriö. 2015. Talouspolitiikan lähtökohdat 2015-2019: Valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuoro. Valtiovarainministeriön julkaisuja 13/2015. Juvenes Print - Suomen Yliopistopaino Oy.
• ks. myös Kirjallisuutta taloudesta luettelo