Suomi-areena

Porissa kesäisin järjestettävä poliittinen keskustelutapahtuma

Porissa kesäisin järjestettävä Suomi-areena (järjestäjien käyttämä kirjoitusasu: SuomiAreena) on Suomen suurinlähde? yhteiskunnallinen keskustelutapahtuma. Tapahtuma on järjestetty vuodesta 2006. Suomi-areenan järjestävät MTV ja Porin kaupunki. Suomi-areena järjestettiin vuoteen 2022 asti yhtä aikaa Pori Jazzin kanssa. Vuonna 2023 ajankohta vaihtui kesäkuun lopulle.

Suomi-areenan logo vuodesta 2019 alkaen.
Suomi-areenan logo 2018 asti.

Keskustelutilaisuudet ovat yleisölle maksuttomia ja kaikille avoimia. Tapahtuman esikuvana on ollut Ruotsissa järjestettävä Almedalsveckan.

MTV järjesti keväällä 2022 lisäksi oman SuomiAreena Goes Media -tapahtuman, joka oli suunnattu tv- ja media-alan ajankohtaistapahtumaksi.

Tapahtumat muokkaa

2006 muokkaa

Vuoden 2006 Suomi-areena järjestettiin 19.–20. heinäkuuta. Tapahtumia järjestettiin yhteensä 28. Yhteistyökumppanina oli 100-vuotisjuhliaan viettänyt eduskunta. Lähes 500 kuulijaa osallistui eduskunnan EU:n tulevaisuutta koskeneeseen tapahtumaan, jossa olivat mukana muun muassa Euroopan komission puheenjohtaja José Manuel Barroso ja Viron parlamentin EU-komitean puheenjohtaja Kristiina Ojuland. Puolueiden puheenjohtajien vaalitentti televisioitiin MTV3-kanavalle. Tilaisuuksien järjestäjinä olivat muun muassa eduskunnan tulevaisuusvaliokunta ja Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimisto, joka toi europarlamentaarikot Suomi-areenalle.

2007 muokkaa

Vuoden 2007 Suomi-areena järjestettiin 18.–20. heinäkuuta. Tapahtumia oli kaikkiaan 46 ja keskustelijoita yli 150. Pääyhteistyökumppaneina olivat Suomen Pankki, Suomi-90-vuotisjuhlatoimikunta valtioneuvoston kansliasta sekä Elinkeinoelämän Keskusliitto ja SAK. Tunnetuimpia vieraita olivat Euroopan keskuspankin pääjohtaja Jean-Claude Trichet ja Federal Reserve Bank of Kansas Cityn special advisor Graig S. Hakkio. Suomi-areenalla kansanedustajat pelasivat YK-liiton ihmisoikeuspeliä. Puheet käsittelivät tupoa, onnellisuutta, tuulivoimaa sekä uskontoa ja vihaa.

 
Kunnallisvaalitentti vuonna 2008. Puoluejohtajat vasemmalta: Tarja Cronberg (vihr.), Matti Vanhanen (kesk.), Jutta Urpilainen (sd.), Jyrki Katainen (kok.)

2008 muokkaa

Vuoden 2008 Suomi-areena laajeni nelipäiväiseksi 15.–18. heinäkuuta. Tapahtumien määrä kasvoi 65:een sekä keskustelijoiden määrä yli 250:n. Pääyhteistyökumppaneina olivat 70-vuotistaivaltaan juhlinut Raha-automaattiyhdistys sekä 450 vuotta täyttänyt isäntäkaupunki Pori. Ensimmäistä kertaa Suomi-areenaan osallistui tasavallan presidentti Tarja Halonen. Hän oli mukana RAY:n auttamista koskevassa keskustelussa muun muassa The 69 Eyes -yhtyeen Jyrki Linnankiven kanssa. Latvian presidentti Valdis Zatlers puolestaan osallistui Itämeren enrgiapolitiikkaa koskevaan keskusteluun.

Eduskunnan puhemies Sauli Niinistö veti rullaluistelutapahtumaa, ja kansan eteen tulivat niin puoluejohtajat kuin kaupan keskusliikkeiden johtajatkin. Liikenneministeri Anu Vehviläinen puolestaan osallistui kuorma-autoilijoiden tilaisuuteen porilaisen yrittäjän omakotitalon puutarhassa. Porin kävelykadulla Eetunaukiolla ihmisillä oli mahdollisuus kysyä suoraan asioita muun muassa puolustusvoimain komentajalta Juhani Kaskealalta, peruspalveluministeri Paula Risikolta ja paikallisilta porilaisilta lääkäreiltä.

Areena-viikko päätettiin perjantaina yhteislaulutilaisuuteen, jossa Mikko Perkoila ja Jukka Kuoppamäki laulattivat punaisia ja valkoisia lauluja. Porin kaupungin 450-vuotisjuhlakonsertti veti yli 30 000 kuulijaa Kirjurinluodon Areenalla esiintyjinä olivat muun muassa Dingo, Eino Grön, Danny, Jorma Uotinen ja iso joukko porilaisia jazzin soittajia. Suomi-areenan yhteyteen luotiin TalviAreena, joka järjestettiin ensi kerran eduskunnan uudessa auditoriossa 10. helmikuuta 2008. Puhujina olivat pääministeri Matti Vanhanen, Metsäteollisuuden toimitusjohtaja Anne Brunila, valtiotieteiden maisteri Paavo Lipponen ja kirjailija Jarkko Tontti.

2009 muokkaa

Vuoden 2009 Suomi-areena järjestettiin 14.–17. heinäkuuta. Tilaisuuksia oli 77, ja niissä oli puhujia lähes 320. Pääyhteistyökumppaneina olivat ulkoasiainministeriö ja Suomen Kulttuurirahasto. Ulkoministeriön päätilaisuuksissa olivat puhujina presidentti Martti Ahtisaari ja Nokian hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila (Suomi-brändistä) sekä Eurooppapolitiikasta Financial Timesin vastaava ulkomaantoimittaja Quentin Peel, Frankfurter Allgemeine Zeitungin ulkomaanpäätoimittaja Klaus-Dieter Frankenberger sekä Dagens Nyheterin politiikan päätoimittaja Peter Wolodarski. Ensimmäistä kertaa tilaisuuden järjestivät eduskunnan tulevaisuusvaliokunta ja Pori Jazz. Aiheita olivat Koijärvi, kehitysapu, vanheneminen, työelämässä jaksaminen sekä talous. Kuulijoita oli lähes 11 500 ja Kansalaistorin yli 30:llä teltalla tuhansia kävijöitä. Ennen varsinaista Suomi-areenaa olivat maakuntatapahtumat Raumalla ja Eurajoella ydinvoimasta 10.7, Kankaanpäässä, Noormarkussa ja Porin torilla kulttuurista 11.7 sekä Kokemäellä, Huittisissa ja Harjavallassa 13.7 maakunnan tulevaisuudesta.

2010 muokkaa

Vuonna 2010 viides Suomi-areena (19.–23. heinäkuuta) oli ensimmäistä kertaa viisipäiväinen. Tilaisuuksia oli 91 ja kuulijoita noin 18 000. Pääyhteistyökumppanit olivat puolustusministeriö ja Puolustusvoimat sekä tietotekniikan keskusliitto FiCom ry jäsenyrityksineen. Keskustelijakaarti ulottui tasavallan presidentistä porilaiseen omaishoitajaan. Kesän uutuuksia olivat kapakkaväittelyt, Puuvillan puistoon rakennettu "keskustelusauna "sekä Raatihuoneen puistoon pystytetty Purje-lava, jonka alla käytiin eduskuntapuolueiden puheenjohtajatentti. Tentissä käytiin keskustelua muun muassa maahanmuutosta. Puoluejohtajien tentti keräsi puistoon yli tuhat kuulijaa.

Suomi-areenan kansainvälinen vieras oli tietotoimisto Al-Jazeeran pääjohtaja Wadah Khanfar, joka keskusteli presidentti Martti Ahtisaaren ja ulkoministeri Alexander Stubbin kanssa median roolista sodassa ja rauhassa. Sosiaali-ja terveysvaliokunta järjesti julkisen kokouksen Eetunaukiolla. Kesän 2010 ennakkotapahtuma järjestettiin 17.7. Tampereella Tammelan torilla; suomalaiset europarlamentaarikot keskustelivat Euroopan unionin tulevaisuudesta. Kansalaistorilla esiteltiin muun muassa panssariajoneuvo Pasia, erilaisia tietotekniikkapelejä sekä suomalaista järjestötyötä. Suomi-areena-viikko avattiin Raumalla, jossa käytiin Porin ja Rauman mittelöä satamista, huumorista, jääkiekosta ja kaupunkien yhteistyöstä.

2011 muokkaa

Vuoden 2011 Suomi-areena järjestettiin 11.–15. heinäkuuta. Tilaisuuksia oli 94 ja kuulijoita yli 18 000. Pääyhteistyökumppanina oli sosiaali-ja terveysministeriö. Viikon päätapahtuma oli perjantaina 15.7 järjestetty keskustelu kestävästä kehityksestä keskustelijoina tasavallan presidentti Tarja Halonen, YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon ja Nokian sekä Shellin hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila. Keskusteluaiheet ulottuivat pornosta kansallispuistoihin, vapaaehtoistoiminnasta pölhöpopulismiin ja teollisuuden alasajosta huippu-urheiluun.

Suomen Pankki järjesti yhdessä Lukiolaisten liiton kanssa talouden kaksintaistelun nuorten ja päättäjien kesken ja poliitikot hiillostivat puolestaan mediaa. Viikko avattiin Porin kaupunginvaltuuston julkisella kokouksella Eetunaukiolla. Maakunnassa tilaisuuksia järjestettiin Merikarvialla Selkämeren kansallispuistosta 9.7, Nakkilassa elokuvasta ja kulttuuriyrittäjyydestä 11.7 ja Kokemäellä Tommi Anttilan pihamaalla maatalouden asemasta 12.7. Suomi-areenan ennakkotapahtuma oli kesäkuussa Turussa, jossa ympäristöministeri Paula Lehtomäen johdolla keskusteltiin Itämeren tilasta.

2012 muokkaa

Seitsemäs Suomi-areena järjestettiin 16.–20.7.2012. Pääyhteistyökumppaneina olivat sisäasiainministeriö ja Suomen evankelis-luterilainen kirkko.

2013 muokkaa

 
Suomi-areena 2013.

Kahdeksatta kertaa kesällä 2013 järjestetty Suomi-areena tarjosi 125 tilaisuutta. Mukana oli esimerkiksi 11 ministeriä, 11 Euroopan parlamentin suomalaista jäsentä ja arviolta 70 kansanedustajaa. Järjestäjien pääyhteistyökumppanit olivat eduskunta, Suomen Punainen Risti ja Sonera.[1]

2014 muokkaa

Yhdeksännessä Suomi-areenassa, 12.–19.7.2014, oli ensimmäisen kerran pääteema: asuminen ja ympäristö. Pääyhteistyökumppanina oli ympäristöministeriö. Kaikkiaan Suomi-areena-viikolla tilaisuuksia oli 135. Keskusteluissa oli mukana yksitoista ministeriä, lähes 70 kansanedustajaa ja kaikkiaan noin 700 puhujaa. Viikon keskustelutilaisuuksiin osallistui yli 30 000 kuulijaa.

Viikon ja koko Suomi-areenan historian merkittävimmän avauksen teki arkkipiispa Kari Mäkinen. Hän pyysi Suomi-areenan avajaisissa henkilökohtaisesti anteeksi kirkon suhtautumista homoseksuaaleihin. Viikon aikana keskusteluissa mukana olivat muun muassa presidentti Martti Ahtisaari, Jenni Haukio, Sofi Oksanen ja Jussi69.

2015 muokkaa

Kymmenettä kertaa järjestetty Suomi-areena, 11.–17.2015, kokosi ennätysyleisön, 58 132 kävijää. Viikon aikana järjestettiin yli 160 tilaisuutta, joissa oli lähes 800 puhujaa. Keskustelujen teemoina olivat opetus ja kulttuuri. Pääyhteistyökumppaneina olivat opetus- ja kulttuuriministeriö sekä DNA. MTV lähetti Suomi-areenasta yhteensä 22 tuntia TV-lähetystä MTV3-kanvalle ja noin 200 tuntia sisältöä MTV:n Katsomoon.

Keskusteluissa mukana olivat mm. presidentit Tarja Halonen ja Martti Ahtisaari, eduskunnan puhemies Maria Lohela, Puolustusvoimien komentaja Jarmo Lindberg, professori Pentti Arajärvi sekä muusikot Ismo Alanko, Toni Wirtanen, Anssi Kela ja Paleface. Savonlinnan Oopperajuhlien terveiset Suomi-areenaan välittivät Johanna Rusanen-Kartano ja Waltteri Torikka. DNA järjesti Bumtsi Bum -shown, jonka juonsi Marco Bjurström.

2016 muokkaa

Vuoden 2016 Suomi-areenan teema oli suomalainen työ ja kansalaisjärjestötoiminta. Järjestäjän mukaan tapahtumalla oli 63 000 kävijää ja tilaisuuksia yli 170. Tapahtuman pääyhteistyökumppanit olivat työ- ja elinkeinoministeriö, SOSTE, RAY ja DNA. Keskustelut keskitettiin ensimmäistä kertaa kuudelle päälavalle: Purje-lava, Antinkatu 5, Puuvilla, BePOP, Eetunaukio ja kaupungintalon piha.

Suomi-areena uudistui monella muullakin tavalla vuoden 2016 aikana. Viikon aikana tarjottiin tapahtumia nuorille uudella Laiv@lavalla, jossa esiintyi viikon aikana muun muassa tubettajia, koodaajia ja start-upeja. Estradilla nähtiin viikon aikana pääministeri Juha Sipilä ja lähes koko hallitus, Maltan pääministeri Joseph Muscat, entinen EU-komissaari Poul Nielson, Risto Siilasmaa, Matti Alahuhta, presidentti Tarja Halonen, Maija Vilkkumaa ja Anssi Kela. Viikon kohutuin vieras oli Anneli Auer.

Kansalaistori avasi porttinsa ensimmäistä kertaa jo maanantaina, ja sen ytimessä sijaitsi uusi MTV-lava, josta lähetettiin Huomenta Suomea ja muita suoria lähetyksiä MTV3-kanavalle.

2017 muokkaa

Suomi-areena juhlisti vuonna 2017 satavuotiasta Suomea, ja vuoden teema oli Suomi100 – Yhdessä. Tapahtuman pääyhteistyökumppanit olivat Suomen evankelis-luterilainen kirkko, Suomi 100 -hanke sekä DNA. Suomi-areena teki jälleen kävijäennätyksen. Tapahtuman 170 tilaisuuteen osallistui järjestäjän mukaan 74 000 kävijää. Tapahtumassa ilmoitettiin olleen lähes tuhat puhujaa. Mukana olivat muun muassa Tarja Halonen, Risto Siilasmaa, Jyrki Katainen, Minna Helle, Saara Aalto, Elisabeth Rehn sekä Makwan Amirkhani. Tasavallan presidentti Sauli Niinistön haastattelutunti keräsi 5 000 kansalaista torille.

Viikon suosituimmaksi tilaisuudeksi nousi Saariluoma ja starat Porin illassa -show, jota oli seuraamassa keskiviikkona Raatihuoneen puistossa yli 8 700 henkilöä. Toinen viikon yleisömagneetti oli tasavallan presidentin Sauli Niinistön haastattelutunti, jota seurasi keskiviikkona Porin torilla 5 000 kuulijaa.

Kesän uutuuksia olivat tapahtuman mobiilisovellus, lapsiparkki sekä Teemu Muurimäen suunnittelema vaatemallisto Suomi-areenalle. Stora Enso ja Aalto-yliopisto rakensivat yhdessä Gallen-Kallelankadulle tunnelimaisen Aika-lavan. Lavan 100 jalkaa kuvastivat satavuotiaan Suomen itsenäisyyden aikaa. Kirkon ja Suomi 100 -hankkeen Muutosterassi oli auki koko viikon yötä päivää Kansalaistorilla.

2018 muokkaa

Suomi-areenan teemoja vuonna 2018 olivat turvallisuus, vastuullisuus ja suvaitsevaisuus. Pääyhteistyökumppaneita olivat Veikkaus, Puolustusvoimat ja DNA. Tapahtuma järjestettiin Porissa 16.–20.7.2018. Tilaisuuksiin osallistui 67 000 kävijää. Tilaisuuksia oli noin 200 ja niissä noin tuhat puhujaa.

Viikon suurimmat yleisömagneetit olivat DNA:n kesäkonsertti, jota seurasi 7 500 ihmistä, sekä Puolustusvoimien taistelunäytös, jota seurasi 2 100 kävijää.

Kesän uutuuksia olivat eduskuntapuolueiden puheenjohtajien pitämät Arvopuheet ja kaikille vapaa keskustelufoorumi Speakerscorner. Lisäksi Kansalaistori laajeni torilta ja kävelykadulta Etelärantaan, minne pystytettiin myös uusi lava.

2019 muokkaa

Suomi-areenan teemat olivat vuonna 2019 tulevaisuuden osaaminen ja innovaatiot. Pääyhteistyökumppaneita olivat Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, Business Finland, DNA, LähiTapiola ja Tieto Oyj. Tapahtuma järjestettiin Porissa 15.–19.7.2019. Tilaisuuksiin osallistui 73 000 kävijää. Tilaisuuksia oli noin 200 ja niissä noin tuhat puhujaa. DNA:n konserttiin saapui 8 500 kuulijaa ja OAJ:n pop-up-kouluun kävi tutustumassa yli 2 000 kävijää. Kesän uutuus oli Lasten keskustelu, jossa oli mukana muun muassa satakuntalaisia lapsia.

2020 muokkaa

Suomi-areenan teemat vuonna 2020 olivat huomisen rakennuspalikat: kestävät kehitys, kansainvälisyys ja lasten unelmat. Pääyhteistyökumppaneita olivat Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itla ja Plan International Suomi. Tapahtuma oli määrä järjestää Porissa 13.–17.7.2020, mutta koronaepidemian takia MTV ja Porin kaupunki päättivät 27.3.2020 perua tapahtuman. Tapahtumaviikolla MTV3-kanavalla esitettiin kaksi politiikkaohjelmaa. SuomiAreena: Tasavallan presidentin kyselytunti kuvattiin poikkeusvuonna tasavallan presidentin kesäasunnolla Naantalin Kultarannassa. Tasavallan presidentti Sauli Niinistöä haastatteli MTV Uutisten toimittaja Jan Andersson ja presidentti vastasi myös katsojien etukäteen lähettämiin kysymyksiin. SuomiAreena: Puheenjohtajatentti kuvattiin Helsingin Allas Sea Poolin lavalla. Tentin juonsivat MTV Uutisten toimittajat Eeva Lehtimäki ja Jaakko Loikkanen.

2021 muokkaa

Suomi-areena järjestettiin 12.–16.7.2021, ja sen teemat olivat yhteisöllisyys, digitaalisuus ja luonto. Pääyhteistyökumppaneita olivat Metsähallitus, Telia ja Tieto-Evry.

Suomi-areena-ohjelmaa tuotettiin usealta eri lavalta – Porista ja Helsingistä – ja tapahtumapaikoille yleisöä otettiin vallitsevien koronaohjeistusten puitteissa. [2]

2022 muokkaa

Kahden poikkeusvuoden jälkeen vuoden 2022 Suomi-areena järjestettiin jälleen kokonaan Porissa 11.–15.7.2022. Teemojen sijaan ohjelmassa nostettiin esiin tekoja, jotka vievät suomalaista yhteiskuntaa eteenpäin. Sloganiksi nousi "Jotta meillä olisi enemmän ratkaisuja, vähemmän ongelmia". Ohjelma rakentui mukaan ilmoitettujen tekojen perusteella teemoittain siten, että saman teemakokonaisuuden toteutukset sijoitettiin samalle päivälle ja samalle/samoille lavoille. Isoimpina teemoina esiin nousivat työ ja yrittäjyys, luonto ja ilmasto, huoltovarmuus ja turvallisuus sekä terveys ja hyvinvointi. Kaikki lavasisällöt striimattiin suorina MTV Katsomoon. Sisältöjen kehittämisen yhteistyökumppaniksi valittiin Tekir ja pääyhteistyökumppaneina olivat Tietoevry ja Savonia-ammattikorkeakoulu. Kyseessä oli historiallinen pääyhteistyökumppanuus, sillä ensimmäistä kertaa Suomi-areenan pääyhteistyökumppanina toimi ammattikorkeakoulu. Kesällä 2022 toteutettiin uusi Väittelylava-konsepti, joka käsitti seitsemän väittelyä Kirjurinluodolla sijaitsevalla lavalla.

MTV3-kanavalla esitettiin festivaaliviikolla kolme iltojen politiikkaohjelmaa: SuomiAreena: Taitekohtia, SuomiAreena: Puheenjohtajatentti ja Presidentin kyselytunti SuomiAreenassa. Kyselytunti kuvattiin etukäteen tasavallan presidentin kesäasunnolla Naantalin Kultarannassa, jossa Sauli Niinistöä haastatteli MTV Uutisten toimittaja Jan Andersson. Puheenjohtajatentti ja Taitekohtia -ohjelmat lähetettiin suorana MTV3-kanavalla Kansalaistorilla sijaitsevalta MTV-lavalta. Tentin juonsivat MTV Uutisten toimittajat Eeva Lehtimäki ja Jaakko Loikkanen. MTV-lavalta lähetettiin aamuisin suorana myös Uutisaamu.

2023 muokkaa

Vuoden 2023 Suomi-areena järjestetään historiallisesti jo kesäkuussa, 27.–30.6.2023.[3] Ajankohdan muutoksella vastattiin saatuun palautteeseen. Festivaalin aikaistaminen juhannuksen jälkeiselle viikolle myös muutti tapahtuman nelipäiväiseksi.

Vastaavia tapahtumia muissa Pohjoismaissa muokkaa

Myös muissa Pohjoismaissa järjestetään samankaltaisia keskustelutapahtumia. Ruotsin Almedalenin politiikkaviikko on järjestetty vuodesta 1968, ja siitä ovat ottaneet mallia Tanskan Folkemødet, Norjan Arendalsuka sekä Islannin Fundur fólksins.

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. http://suomiareena.fi/?p=430 (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. MTV: SuomiAreena 2021. MTV.
  3. Comet www.mtvpressi.fi. Viitattu 20.2.2023.

Aiheesta muualla muokkaa