Ajatushautomo

Ajatushautomo, myös ajatusmylly tai ajatuspaja, on asiantuntijoista koostuva organisaatio, joka toimii melko itsenäisesti poliittisten, taloudellisten ja muiden elinten rinnalla pohtimassa tavoitteenasetteluja, keinoja niiden saavuttamiseksi sekä keskeisiä menettelytapakysymyksiä. Ajatushautomoita toimii laaja-alaisesti eri politiikan kysymyksiin liittyen. Ne perustavat toimintansa erityisosaamiseen ja verkostoihin.

Historia

Isossa-Britanniassa 1800-luvun lopulla toiminutta, julkiseen politiikkaan vaikuttamiseen pyrkinyttä Fabian Societya on kutsuttu ensimmäiseksi ajatushautomoksi. Laajemmin ajatushautomoista (engl. think tank) alettiin puhua 1960-luvun Yhdysvalloissa viittauksena voittoa tuottamattomiin politiikantutkimusorganisaatioihin. Pitkään ajatushautomoita pidettiinkin yhdysvaltalaisena ilmiönä, mikä johtui maan ainutlaatuisesta poliittisesta järjestelmästä ja yksityisen rahoituksen perinteestä. Ajatushautomoita on kuitenkin ollut pienemmässä mittakaavassa myös muissa angloamerikkalaissa maissa, kuten Isossa-Britanniassa, Kanadassa ja Australiassa. Saksassa, Ranskassa ja muissa Euroopan maissa ajatushautomot ovat usein olleet valtion rahoittamia ja kytkeytyvät puolueisiin tai yliopistoihin. Etelä-Euroopassa ajatushautomoita alettiin perustaa 1970-luvun lopulla.

Kansainvälisiä ajatushautomoita alkoi syntyä 1990-luvulla. Ne toimivat aina yhdessä tietyssä maassa, mutta ne sanovat olevansa riippumattomia.

Tarkoitus

Ajatushautomo pyrkii vaikuttamaan poliittiseen prosessiin tarjoamalla siihen liittyvää tietoa. Ajatushautomot suorittavat ja julkaisevat tutkimusta, joka liittyy poliittisiin kysymyksiin. Ne sanovat haluavansa auttaa menettelytapojen parantamisessa sekä olevansa yleisen hyvän ja kansan kouluttamisen asialla. Ne perustavat toimintansa asiantuntijuuteen ja ammattimaiseen tutkimukseen, joilla ne oikeuttavat löydöksensä. Niiden avaintoiminnot ovat yleensä tutkimusanalyysi ja neuvonta, jota ne harjoittavat julkaisuilla, konferensseilla, seminaareilla ja työpajoilla.

Puolueellisuus ja rajoitukset

Ajatushautomoiden rajanveto esimerkiksi eturyhmiin ja konsultteihin on häilyvä. Monet ajatushautomoiden johtajat ja asiantuntijat ovat läheisesti kytköksissä poliitikkoihin ja byrokraatteihin, ja kuuluvat siis samaan eliittiin. Tällaiset ajatushautomot ovat käytännössä hallituksen organisaatioita, eivätkä ”siltoja” tutkimustiedon ja hallinnon välillä.

Vaikka ajatushautomot puhuvatkin ”yleisestä hyvästä”, niillä on kuitenkin myös omia intressejä. Ne eivät aina ole itsenäisiä, vaan ovat riippuvaisia omista lähteistään ja rahoittajistaan. Ne voivat rajoittaa puheitaan suojellakseen omaa imagoaan ja mainettaan. Valikoidessaan julkaisemaansa tutkimustietoa ajatushautomot saattavat suosia tiettyjä aiheita toisten kustannuksella.

Tyypit

Ajatushautomoita voidaan katsoa olevan neljän tyyppisiä.

• Ideologisella ajatushautomolla on selkeästi määritelty poliittinen tai ideologinen filosofia, ja se ajaa jotain asiaa. Tällaisia ovat oikeisto–vasemmisto-akselille asettuvat tai joihinkin puolueisiin kytkeytyvät ajatushautomot.
• Erikoistuneet ajatushautomot ovat esimerkiksi instituutteja, joilla on temaattinen näkökulma, kuten ulkomaanpolitiikka, julkinen politiikka tai ympäristö.
• Paikalliset ajatushautomot toimivat valtiota alemmalla tasolla, kuten osavaltiotasolla, tai Euroopan unionin tasolla.
• Think-and-do-ajatushautomot (suom. ajattele ja tee), kytkeytyvät organisaatioihin, joilla on tutkimuksen ohella myös toimintaa, kuten rahoitusta tai hyväntekeväisyyttä.

Esimerkkejä

Kansainvälisiä ajatushautomoja

• Rooman klubi
• ERT, European Round Table,(eurooppalainen pyöreä pöytä)
• Bilderberg
• Trilateraalinen komissio
• East office
• Lobby register

Yhdysvallat

Yhdysvalloissa toimii satoja itsenäisiä tutkimuslaitoksia, jotka ovat usein erilaisten intressiryhmien rahoittamia. Ajatuspajoilla on ollut vuosikymmenten ajan merkittävä rooli amerikkalaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöstenteossa.^lähde? Tunnetuimpia laitoksia ovat markkinoiden vapautta ajava American Enterprise Institute, konservatiivinen Heritage Foundation ja liberaalimpia kantoja ottava Brookings. Yhdysvaltalaiset think tankit ovat usein sidoksissa joko republikaaneihin tai demokraatteihin, joskin on olemassa myös itsenäisiä laitoksia. Think and do -tankiksi itsensä määrittelee muun muassa Rocky Mountain Institute.

Britannia

Britanniassa alkoi 1990-luvulla ajatushautomojen toinen aalto. Sen edustajat ovat puolueista riippumattomia mutta määrittelevät itsensä usein keskusta-oikeistolaisiksi. Näitä ovat muun muassa IPPR, Demos UK, Young Foundation ja New Economics Foundation. Maassa toimii myös useita think and do -tankeja.^lähde?

Saksa

Saksalainen Heinrich-Böll-säätiö on vihreä think tank. Sillä on lähes 200 työntekijää. Saksan sosiaalidemokraatteja lähellä olevalla Friedrich-Ebert-Stiftungilla on runsaat 600 työntekijää, joista yli sata ulkomaantoimistoissa, ja noin 120 miljoonan euron vuosibudjetti.

Ruotsi

Ruotsissa toimivat muiden muassa työväenliikkeen Arbetarrörelsens Tankesmedja, itsenäinen yleisvasemmistolainen Arenagruppen ja punavihreä Cogito. Cogitolla on yksi palkattu työntekijä, koordinaattori. Ajatustyötä tekee kahdeksanjäseninen hallitus. Cogito on julkaissut raportteja työn tarpeesta, ympäristöuudistusten vastustuksesta ja feminismistä. Arbetarrörelsens Tankesmedja osallistuu julkiseen keskusteluun, järjestää seminaareja ja julkaisee raportteja ja politiikkasuosituksia muun muassa koulutus-, vero- ja työmarkkuinapolitiikasta.

Eurooppapuolueiden lähelle on perustettu ajatuspajoja, esimerkiksi sosiaalidemokraattien Foundation for European Progressive Studies ja konservatiivien Centre for European Studies.

Suomi

Suomessa on valtion, elinkeinoelämän ja säätiöiden tuella sekä projektirahoituksella toimivia ajatushautomoita. Elinkeinoelämän valtuuskunta (Eva) edus­taa nä­ky­väs­ti yri­tys­maail­man maail­man­ku­vaa elin­kei­no­elä­män ra­hoil­la. Suo­men kak­si­kie­lis­tä kult­tuu­ria puo­lus­ta­va Mag­ma toi­mii ruot­sin­kie­lis­ten sää­tiöi­den tuen tur­vin, ja ihmisnä­kö­kul­maa ko­ros­ta­va Demos Helsinki on va­kiin­nut­ta­nut paik­kan­sa it­se hank­ki­mal­laan pro­jek­ti­ra­hoi­tuk­sel­la.

Suomessa valtio ryhtyi tukemaan ajatushautomoita vuonna 2005, minkä jälkeen puolueet alkoivat perustaa niitä. Valtion tuen määrä on pysynyt 500 000 eurossa. Ai­na­kaan tä­hän men­nes­sä ajatushautomoista valtion tuella toimivat ja puolueita lähellä olevat ei­vät ole täyt­tä­neet nii­hin koh­dis­tu­nei­ta odo­tuk­sia. Vaik­ka useis­sa aja­tus­hau­to­mois­sa on teh­ty aa­te­poh­jal­ta pon­nis­ta­vaa tut­ki­mus- ja sel­vi­tys­työ­tä, koot­tu jul­kai­su­ja ja jär­jes­tet­ty kes­kus­te­lu­ti­lai­suuk­sia, hau­to­mois­ta ei ole tul­lut ylei­sen yh­teis­kun­nal­li­sen kes­kus­te­lun moot­to­rei­ta. Aja­tus­hau­to­moi­den jul­kai­sut ja ti­lai­suu­det ylit­tä­vät jos­kus uu­tis­kyn­nyk­sen ja he­rät­tä­vät toi­si­naan yleis­tä kiin­nos­tus­ta, mut­ta en­si­si­jai­ses­ti ne pu­hut­te­le­vat oman puo­lueen ak­tii­ve­ja.

e2 tuottaa yhteiskuntatieteellistä tietoa järjestöjen, yritysten, median ja poliittisen päätöksenteon tarpeisiin. Suomen Keskustaa lähellä oleva e2 tekee tutkimuksia, analyysejä ja toimenpidesuosituksia. Se pyrkii ennakoimaan yhteiskunnallisia ilmiöitä myös päivänpolitiikan ulkopuolelta sekä vahvistamaan osaltaan suomalaista think tank -toimintaa ja sen kansainvälistymistä.Vasemmistofoorumin tuottama, General Intellect -osuuskunnan kirja Vasemmisto etsii työtä (Like, 2008) herätti laajalti huomiota. Kirja käsittelee vasemmiston uudistumistarvetta jälkiteollisessa yhteiskunnassa, jossa tuotanto on tietointensiivistä, työ on laajentunut kaikkialle ja työväki ei enää ole kulttuurisesti yhtenäinen ryhmä. Vasemmistofoorumi tuottaa myös kaupalilisten kustantajien julkaisemia teoksia. Keväällä 2010 Vasemmistofoorumi käynnisti tieteellis-yhteiskunnallisen Peruste-aikakauskirjan julkaisemisen.

Markku Pyykkölän mukaan "Näin pienillä resursseilla ei päästä julkisille mielipidemarkkinoille." Ruurik Holmin mukaan "Kolmen suurimman puolueen think tankien valtionrahoitus on kohtuullisella tasolla, mutta pienemmät eivät pärjää alkuunkaan. Tämä on demokratian kannalta ongelma." Karina Jutilan mukaan Suomessa on markkinoita enintään 2-3 think tankille.

Kaikki vuoden 2005 jälkeiset puoluesidonnaiset ajatushautomot tuottavat julkaisuja ja raportteja, järjestävät seminaareja ja keskustelutilaisuuksia. Eräät tuottavat tietoa julkiseen keskusteluun: sellaisia ovat esimerkiksi Kalevi Sorsa -säätiö ja e2. Jotkut tekevät yhteistyötä muiden hautomoiden kanssa. Toiset taas tukevat puolueensa toimintaa, kuten kokoomuspohjainen Suomen Toivo -ajatuspaja. Puolueet eivät suoraan sanele tutkimusaiheita, mutta aiheet valikoituvat samansuuntaisiksi kuin puolueen intressit. Useimpien ajatushautomoiden poliittisuus on pikemminkin tietyn aatesuunnan edustamista kuin varsinaista puoluepolitiikkaa.

Think Tanks and Civil Societies Program kertoo Suomessa olevan 28 ajatushautomoa, joista listaa seuraavat

• Finnish Institute of International Affairs (FIIA), 141. maailman parhaiden listalla
• ETLA, 59. talousalan parhaista
• WIDER, 7. kansainvälisten listalla
• Water and Development Research Group, Aalto-yliopisto, 56. "development" eli kehitys-listalla
• EVA, 48. talouspolitiikan listalla
• Libera, 75. ajataushautomoiden yhteistyössä

Muita suomalaisia ajatushautomoita:

• Agenda (RKP)
• Ajatushautomo Kompassi (kristillisdemokraatit)
• Ajatuspaja Toivo (kokoomus)
• Ajatuspaja Visio (vihreät)
• Demos Helsinki
• e2 Tutkimus (alkujaan keskustalainen ajatushautomo, sittemmin pyrkinyt tutkimuslaitokseksi)
• Kalevi Sorsa -säätiö (SDP)
• Libera-säätiö
• SaferGlobe
• Suomen Perusta (perussuomalaiset)
• Uuden talousajattelun keskus (keynesiläisyys)
• Vasemmistofoorumi (vasemmistoliitto)

Katso myös

• Viestintätoimisto

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ajatushautomo Wikimedia Commonsissa

• TTCSP Global Go To Think Tank Index reports (Think Tanks and Civil Societies Program (TTCSP), University of Pennsylvania) (englanniksi) (upenn.edu)
• Vuoden 2013 lista johtavista Think Tankeistä, http://gotothinktank.com/dev1/wp-content/uploads/2014/01/GoToReport2013.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
• Saarinen, Juhana: Mitä ne siellä hautoo? Aviisi. 16/2004.
• Turunen, Jorma: Think tankit ja poliittiset säätiöt Euroopassa. Esityksiä suomalaisista toteuttamismalleista Oikeusministeriön julkaisu 2005:4.
• Kervinen, Elina: Ajatuspajakokeilun opetukset. Poliittisia kysymyksiä käsittelevien think tank -prosessien kokeilu (Arkistoitu – Internet Archive) Oikeusministeriön lausuntoja ja selvityksiä 2006:16.
• Laaksonen, Teemu: Ajatuspaja: Suomella ei voi olla yhteistä päämäärää Yle Uutiset. 2.1.2013.
• Huhtala, Hannele, Syrjämäki, Sami & Tuusvuori, Jarkko S.: Ajatuspajoista innovaatiokumppanuuksiin. Tampere: niin & näin, 2016.