Avaa päävalikko

Maaseutuvirasto (Mavi) oli vuosina 2007–2018 toiminut Suomen valtion virasto, joka vei käytäntöön Euroopan unionin ja Suomen maatalouspolitiikan ja maaseutuohjelman lakeja ja säädöksiä. Mavi toimi maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla.

Maaseutuvirasto
Perustettu 2007
Lopetettu 2019
Tehtävä Euroopan unionin maataloustuki- ja maaseuturahaston varojen käyttö
Ministeriö Maa- ja metsätalousministeriö
Päämaja Seinäjoki
Työntekijöitä 204 (31.12.2016)[1]
Pääjohtaja Antti-Jussi Oikarinen


Maaseutuviraston sisäänkäynti Seinäjoen keskustassa.

Vuoden 2019 alusta alkaen Mavi, Evira ja osa Maanmittauslaitoksen tietotekniikkapalvelukeskuksesta yhdistyvät uudeksi Ruokavirastoksi[2].

Sisällysluettelo

Maaseutuviraston eli Mavin tehtävät ja yhteistyöverkostoMuokkaa

Maaseutuvirasto vastasi viljelijätukien, maaseudun yritys- ja hanketukien ja markkinatukien toimeenpanosta sekä kehitti tukihallinnon tietojärjestelmiä ja asiakaspalveluja. Tehtäviin kuuluivat tukihaut, tukien myöntö, valvonta ja tukien maksaminen. Euroopan unionin maksajavirastona Mavi vastasi Suomen kansallisten tukien sekä EU:n maataloustukirahaston ja maaseuturahaston varojen käytöstä Suomessa. Vuosittain hallinnoitava tukisumma oli yhteensä noin kaksi miljardia euroa.

Mavi ohjasi, neuvoo ja kouluttaa Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia, kuntien maaseutuhallintoa sekä Leader-ryhmiä. ELY-keskukset, kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset ja maaseutuohjelman toteutuksesta vastaavat toimintaryhmät palvelvat hallinnon asiakkaita.

Mavin asiakasryhmiin kuuluivat viljelijöiden lisäksi elintarviketeollisuus sekä elintarvikekaupan yritykset. Koulumaitotuen, EU:n yhteisrahoitteisten tiedotus- ja menekinedistämis- sekä ruoka-apuohjelmien kautta viraston asiakkaisiin kuuluivat myös koulut, kunnat, seurakunnat ja järjestöt.

Mavi teki tiivistä yhteistyötä Ahvenanmaan maakuntahallinnon, Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran, Tullin, Maatalousyrittäjien eläkelaitos Melan, ministeriöiden ja muiden Euroopan unionin alueen maksajavirastojen sekä Euroopan komission kanssa. Yhteistyökumppaneihin kuuluivat myös tuottajajärjestöt, rahalaitokset ja interventiovarastoinnin palveluja tarjoavat yritykset.

Sähköinen asiointiMuokkaa

Mavi kehitti sähköisiä asiointipalveluja tukihallinnon asiakkaiden käyttöön. Vipu-palvelussa viljelijä voi hakea tukia, karttatoiminnolla tarkastaa ja muuttaa peltolohkojen rajoja sekä tarkastella oman tilansa tietoja. Viljelijöistä jo yli 90 prosenttia hakee tuet sähköisesti Vipu-palvelussa. Maaseudun yritys- ja hanketuet, neuvontakorvauksen sekä maatiloille tarkoitetut investointi- ja aloitustuet voi hakea sähköisesti Hyrrä-palvelun kautta. Nekka puolestaan on koulumaitotuen hakemiseen tarkoitettu verkkopalvelu.

Mavin perustaminen ja alueellistaminenMuokkaa

Maaseutuviraston perustamisen valmistelu alkoi 1990-luvun lopulla ja jatkui 2000-luvun alkuvuosina. Maa- ja metsätalousministeriö teki vuonna 2005 selvitysmiehen johdolla sijaintipaikkaselvityksen. Valtioneuvosto päätti syyskuussa 2005, että uusi MMM:n hallinnonalalle perustettava virasto, Maaseutuvirasto, sijoitetaan Seinäjoelle. Maaseutuvirasto aloitti toimintansa 1.5.2007 Helsingissä, ja sen alueellistamisen siirtymäajaksi määriteltiin vuodet 2008–2011. Kyseessä on ollut yksi suurimmista valtionhallinnon alueellistamistoimenpiteistä.

Seinäjoelle siirtymiseksi Mavi laati alueellistamissuunnitelman, jossa määritettiin yleiset periaatteet ja tukitoimenpiteet henkilöstölle. Suunnitelman tarkoituksena oli toteuttaa alueellistaminen hallitusti ja viraston toiminnot turvaten. Mavi on myös ollut mukana kehittämässä hajautettua työskentelyä. Mavi oli kohdeorganisaationa Monipaikkainen virasto -projektissa, jossa yhdessä yliopistojen ja yrityskumppaneiden kanssa kehitettiin hajautettua toimintatapaa ja tietotekniikan käyttöä.

Ensimmäiset väliaikaiset toimitilat Mavi hankki Seinäjoelta syksyllä 2007. Pysyviin toimitiloihin Alvar Aallon katu 5:een Seinäjoen keskustaan Mavi muutti tammikuussa 2011.

Muutto pysyviin toimitiloihin merkitsi tehtävien siirtymistä Helsingistä Seinäjoelle. Helsinkiin jäi edelleen joitakin toimintoja, kuten Etelä-Suomen alueen tarkastustehtävät. Lisäksi lähellä siirtymäajan päättymistä eläkkeelle jäävät henkilöt saattoivat päättää työuransa Helsingissä. Henkilöstöä oli sijoittunut myös muille paikkakunnille. Maaseutuvirastossa työskenteli yhteensä noin 200 henkilöä.

LähteetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa