Kaupungistuminen
Kaupungistuminen eli urbanisaatio on yhteiskunnallinen ilmiö, jossa kaupungeissa asuvan väestön osuus kokonaisväestöstä kasvaa. Kaupungistumiseksi kutsutaan myös uusien kaupunkien syntyä ja kehittymistä. Kaupungeiksi kutsuttuja yhteisöjä on ollut olemassa jo vuosituhansien ajan. Nykyinen kaupungistuminen nähdään osana yhteiskunnan modernisaatiota. Kaupungistumista tutkii muun muassa kaupunkitaloustiede.
Maaseutumaisissa yhteiskunnissa kaupunkien väestönkasvu ohittaa ensin maaseudun väestönkasvun, ja myöhemmin maaseudun väestö kääntyy laskuun muuttoliikkeen myötä. Lopulta väestö alkaa vähentyä myös pienemmissä kaupungeissa ja keskittyy kooltaan suurempiin kaupunkeihin. Jotkin yhteiskunnat ovat jo siirtyneet vaiheeseen, jossa suurten kaupunkien väestö vähenee ja niiden lähialueiden väestömäärä kasvaa.
Kaupungistumisen keskeisenä käännekohtana pidetään sitä, että kaupungeissa asuu enemmän ihmisiä kuin maaseudulla. Tarkkaa ajankohtaa on vaikea määrittää, mutta erään arvion mukaan tämä käänne olisi tapahtunut vuonna 2008. Kaupunkilaisten määrän on ennustettu nousevan vuonna 2030 jo viiteen miljardiin, jolloin kaupungeissa asuisi 70 prosenttia maailman ihmisistä.[1]
YK:n UNDESAn mukaan 84 % Suomen väestöstä asui kaupungistuneilla (urbaaneilla) alueilla jo vuonna 2011.[2] Tilastokeskuksen jaottelun mukaan vasta 70 % suomalaisista asui kaupunkialueilla vuonna 2016, 7 % kaupungin läheisellä maaseudulla ja 6 % maaseudun keskustaajamissa.[3]
Kaupungistuminen menneisyydessä
muokkaaHistoriallisesti kaupungin määrittely on hankalaa. Useimmiten historiantutkijat ja arkeologit kutsuvat kaupungeiksi sellaisia asutuskeskittymiä, jotka olivat ympäristöönsä nähden suurehkoja, ja joiden asukkaat eivät osallistuneet ravinnon tai raaka-aineiden perustuotantoon kuin enintään sivutoimisesti. Kaupunkien asutus keskittyi kauppaan, käsitöihin, hallinnollisiin tehtäviin ja erilaisten palvelujen tarjoamiseen. Maanviljelyyn keskittynyttä asutusta kutsutaan kyläksi. Erottelu ei kuitenkaan ole absoluuttinen, vaan kaupungin ja kylän välinen raja on liukuva. Joskus – esimerkiksi keskiajan Euroopasta puhuttaessa – kaupunki oli myös hallinnollinen ja oikeudellinen käsite, joten kaikki kaupunkimaisia piirteitä omanneet asutuskeskukset eivät olleet kaupunkeja ainakaan virallisesti.
Historialliset kaupungit eivät kooltaan ole aina vastanneet nykyaikaista mielikuvaa kaupungista: kaupungiksi saatetaan joissakin historiallisissa yhteyksissä kutsua muutaman sadan asukkaan asutuskeskittymää, vaikka nykyisin tämän kokoista yhteisöä pidettäisiin maaseudun taajamana. Kaupunkikäsitteen merkityksen ja määritelmien muuttumisen vuoksi historiallista ja nykyistä kaupungistumista on vaikea verrata.
Varhaisimmat sellaiset yhteisöt, joita yleisesti luonnehditaan kaupungeiksi, syntyivät 3000-luvulla eaa. Egyptissä ja Mesopotamiassa. Kaikkein ensimmäisenä miljoonakaupunkina pidetään antiikin Roomaa. Antiikin sivilisaatio, keskiajan islamilainen sivilisaatio ja esimerkiksi Kiina voidaan mainita esimerkkeinä varhain kaupungistuneista kulttuureista, joissa niissäkin tosin valtaosa väestöstä asui maaseudulla. Euroopassa kaupunkiasutus taantui Rooman valtakunnan hajottua, mutta alkoi hitaasti taas voimistua 700- ja 800-luvuilla, laajemmassa määrin sydänkeskiajalta lähtien. Merkittäviä kaupunkiyhteisöjä syntyi myös Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan sekä Etelä- ja Väli-Amerikkaan jo ennen eurooppalaisten saapumista näille alueille. Myöhemmin kaupungistuminen levisi napaseutuja lukuun ottamatta kaikkialle maailmaan. Ennen teollistumisen aikakautta ja 1800-lukua yli 100 000 asukkaan kaupungit olivat kuitenkin poikkeuksellisia.
Nykyajan kaupungistuminen
muokkaaEnsimmäinen todella huomattava muuttoaalto kaupunkeihin tapahtui joissakin länsimaissa teollistumisen myötä 1700- ja 1800-luvuilla. 1900-luvulla länsimaissa tapahtui kaksi muuttoaaltoa kaupunkeihin, ensin 1900-luvun alussa ja toinen 1950- ja 1960-luvuilla. Vuonna 1900 vain kahdeksan prosenttia maailman väestöstä asui kaupungeissa. Nykyisin kaupungistumisastetta pidetään yhtenä kehittyneen maan mittareista (kaikki kehittyneet maat ovat nykyisin myös kaupungistuneita), vaikka myös osa kehitysmaista, pääosin Latinalaisen Amerikan ja Lähi-idän maat, ovat olleet jo pitkään kaupungistuneita.
Kiinassa on käynnissä nykyään maailmanhistorian laajin kaupungistuminen ja maan kaupungistumisen odotetaan jatkuvan vilkkaana myös tulevaisuudessa.[4] Muissakin kehitysmaissa kaupungistuminen on hyvin nopeaa. On arvioitu, että joka tunti 10 000 ihmistä muuttaa maalta kaupunkiin. Kuukaudessa se tekee noin seitsemän miljoonaa ihmistä. Viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana noin miljardi ihmistä on muuttanut maalta kaupunkiin. Seuraavien kymmenen vuoden aikana ennustetaan muuttavan toinen miljardi lisää. Vuoteen 2055 mennessä kaupungit ottavat vastaan kahdesta neljään miljardia ihmistä.[5] Nopeimmin kasvavat 100 000–500 000 asukkaan kaupungit.[lähde? ]
Nykyisen kaupungistumisen syyt
muokkaa- Katso myös: Kaupunkitaloustiede
Kaupungistumisen syyt ovat moninaiset. Maaseudun koneellistuminen vähentää työvoiman tarvetta maaseudulla. Kehitysmaissa maaseutu on usein kovan väestönkasvun takia ylikansoitettu ja väestöräjähdys purkautuu kaupunkeihin. Maattomilla ja työttömillä maaseudun asukkailla ei ole muuta mahdollisuutta kuin muuttaa kaupunkiin.
Koska suurin osa kaupunkiin muuttajista on nuoria, on kaupunkien luonnollinenkin väestönkasvu suurta. Kaupungit ovat vetovoimaisia myös siksi, että ihmiset uskovat niissä olevan mahdollisuuksia työllistymiseen, koulutukseen ja parempaan elintasoon. Nämä kaupunkien maaseutua paremmat mahdollisuudet saavat usein kehitysmaissa toimeentulonsa maaseudulla jo turvanneetkin ihmiset muuttamaan kaupunkeihin. Tämän lisäksi myös ilmaston muuttuminen saattaa vaikuttaa kaupungistumiseen kiihdyttävästi; esimerkiksi Kiinassa tai Afrikassa paheneva kuivuus on pakottanut ihmisiä lähtemään kaupunkeihin maatalouden käydessä kotipaikalla mahdottomaksi. Länsimaissa suurkaupungit vetävät myös eri elämäntyylejä ja vaihtoehtokulttuureja harrastavia ihmisiä suvaitsevaisemman ilmapiirinsä vuoksi. Tämän takia monissa suurkaupungeissa, kuten Berliinissä ja San Franciscossa, on suuri homoyhteisö.
Ihmiset muuttavat ensin kotipaikkansa lähikaupunkiin, josta jonkin ajan kuluttua muutetaan eteenpäin maan suurimpiin kaupunkeihin. Monissa maissa kaupungistumista yritetään rajoittaa, mutta tulokset ovat huonoja. Esimerkiksi Kiinan Shanghaissa arvioidaan asuvan monta miljoonaa laitonta maaltamuuttajaa.
Kehitysmaiden kaupungistumisen ongelmia
muokkaaNopea kaupungistuminen luo myös ongelmia. Kehitysmaiden infrastruktuuri ei yleensä pysy kehityksen mukana, jolloin varsinaisen kaupungin laidoille syntyy paljon hökkelikyliä, joissa ei ole tarjolla alkeellisimpiakaan palveluja. Asunnottomuus ja katulapset ovat yleisiä ilmiöitä. Monissa kehitysmaissa jopa yli puolet väestöstä saattaa asua slummeissa. Asuntojen hinnat nousevat kovan kysynnän takia pilviin ja tuloerot kasvavat räjähdysmäisen suuriksi. Työttömyys on yleistä, mikä taas johtaa rikollisuuteen, prostituutioon, huumekauppaan ja pimeisiin töihin. Kaupungit ovatkin nykyisin entistä epätasa-arvoisempia paikkoja, joissa rikkaiden aidoilla reunustetut asuma-alueet ovat aivan slummien vieressä.
Kaupungit vievät laajentuessaan tilaa esimerkiksi maataloudelta ja luonnolta. Vedestä saattaa tulla pulaa pohjavesilähteiden tyhjentyessä tai saastuessa. Pahimmillaan kaupungit tuottavat asukasta kohti moninkertaisesti jätteitä maaseutuun verrattuna, ja tehokkaan jätehuollon järjestäminen kuuluukin kehitysmaiden kaupunkien vaikeimpiin ongelmiin. Lisäksi kaupunki kuluttaa moninkertaisesti luonnonvaroja maaseutuun nähden, ja suurkaupunki tarvitsee pahimmillaan pinta-alaansa nähden monikymmenkertaisen alan viljeltyä maata ruokatarpeidensa tyydyttämiseksi.
Laajeneva kaupunki aiheuttaa myös liikenneongelmia. Laajentuessaan kaupunki lisää asukkaidensa auton tarvetta, eikä tieverkoston kehittäminen usein pysy autoistumisen tahdin mukana. Liikenne on ruuhkaista ja pysäköintipaikoista on pulaa. Autoistumisen takia monet suurkaupungit ovat todella saastuneita. Pahimmin saastuneissa kaupungeissa ihmiset saattavat hengittää monen tupakka-askillisen verran myrkkyjä päivän aikana. Suurin osa maailman saastuneimmista kaupungeista sijaitsee nykyisin voimakkaasti kaupungistuvassa Kiinassa. Monesti kaupungit ovatkin sakean savusumun eli smogin peitossa.
Kaupungistumisen mahdollisuudet
muokkaaKaupungistumiseen liittyy sen mukanaan tuomista ongelmista huolimatta myös runsaasti mahdollisuuksia. Kaupungit pystyvät yleensä tarjoamaan jonkinlaisen koulutuksen ja terveydenhuollon myös slummeissa asuville, jonka johdosta syntyvyys ja lapsikuolleisuus ovat pienempiä kuin maaseudulla. Kehitysmaissa elinajanodote on kaupungeissa maaseutua korkeampi. Kaupungeissa on lisäksi tarjolla työmahdollisuuksia, vaikka ne ovatkin usein virallisen talousjärjestelmän ulkopuolisia ja heikosti palkattuja. Työkirjo on kaupungeissa laajempi, mikä mahdollistaa ihmisille runsaamman valikoiman uramahdollisuuksia. Lisäksi suurkaupungit ovat taloudellisesti tehokkaita yksikköjä, jotka tuottavat väestöön suhteutettuna moninkertaisesti enemmän kuin muut alueet.
Vähemmistöille, kuten homoseksuaaleille ja siirtolaisille, suurkaupunki voi olla pientä paikkakuntaa turvallisempi asuinympäristö, koska suuressa väkimäärässä sulaudutaan massaan tehokkaammin ja kaupunkikulttuuri on maaseudun kulttuuria sirpaloituneempaa, jonka takia alakulttuurien muodostaminen on helpompaa.
Monet kaupunkisuunnittelijat ja arkkitehdit ovat esittäneet tulevaisuuden visioita ekologisesta suurkaupungista, joka rakentuu kestävän kehityksen periaatteiden mukaan. Ekologisessa kaupungissa kaikki tavarat ja materiaalit kierrätetään ja uudelleenkäytetään mahdollisimman perusteellisesti. Suurin osa liikenteestä tapahtuisi polkupyörällä, kävellen ja julkisilla kulkuneuvoilla.
Suomen kaupungistuminen
muokkaa- Pääartikkeli: Suomen kaupungistuminen
Ensimmäisenä Suomen kaupunkina pidetään Turkua, joka perustettiin 1200-luvun lopulla. Suomessa kaupungistumisaste pysyi kuitenkin pitkään selvästi alhaisempana kuin useimmissa muissa Euroopan maissa: keskiajalla vain muutama prosentti Suomen alueen asukkaista asui kaupungeissa, joita sijaitsi vain maan etelä- ja lounaisrannikoilla. Suomi kaupungistui länsimaisittain myöhään, mutta nopeasti. Vielä vuonna 1950 enemmistö suomalaisista asui maalla, mutta vuoteen 1970 mennessä enemmistö suomalaisistakin jo asui kaupungeissa.
Maailman tärkeimmät kasvukeskukset
muokkaaSeuraavassa on lueteltu suurimmat kaupungit vuonna 2021 sekä ennuste suurimmista kaupungeista vuonna 2050. On kumminkin huomattava että suurkaupunkialue on vaikeasti määriteltävä alue; esimerkiksi käynee Etelä-Korean Soul jossa eri laskelmien mukaan asuu 10–22 miljoonaa ihmistä. Tämän takia luettelot voivat vaihdella huomattavastikin eri tilastoissa.
Suurimmat kaupungit 2021
muokkaa- Pääartikkeli: Luettelo maailman suurimmista kaupunkiseuduista
Suurimmat kaupungit 2050 (ennuste)
muokkaa15 suurinta kaupunkia ennusteen mukaan vuonna 2050: [6]
Kaupunki | Asukasluku | Valtio |
---|---|---|
Mumbai | 42 403 631 | Intia |
Delhi | 36 156 789 | Intia |
Dhaka | 35 193 184 | Bangladesh |
Kinshasa | 35 000 361 | Kongon demokraattinen tasavalta |
Kalkutta | 33 042 208 | Intia |
Lagos | 32 629 709 | Nigeria |
Suur-Tokio | 32 621 993 | Japani |
Karachi | 31 696 042 | Pakistan |
New York | 24 768 743 | Yhdysvallat |
México | 24 328 738 | Meksiko |
Kairo | 24 034 957 | Egypti |
Metro Manila | 23 545 397 | Filippiinit |
São Paulo | 22 824 800 | Brasilia |
Shanghai | 21 316 752 | Kiina |
Lahore | 17 449 007 | Pakistan |
Luettelo valtioista kaupungistumiskehityksen mukaan
muokkaaSija[7] | Valtio | Kaupunkiväestö (%) | Kaupungistumisaste (%) | Päiväys |
---|---|---|---|---|
1 | Kuwait | 100 | 1,78 | 2020 |
2 | Monaco | 100 | 0,51 | 2020 |
3 | Nauru | 100 | −0,06 | 2020 |
4 | Singapore | 100 | 1,39 | 2020 |
5 | Vatikaanivaltio | 100 | 0 | 2020 |
6 | Anguilla (Britannia) | 100 | 0,9 | 2020 |
7 | Bermuda (Britannia) | 100 | −0,44 | 2020 |
8 | Caymansaaret (Britannia) | 100 | 1,27 | 2020 |
9 | Gibraltar (Britannia) | 100 | 0,45 | 2020 |
10 | Hongkong (Kiina) | 100 | 0,82 | 2020 |
11 | Macao (Kiina) | 100 | 1,63 | 2020 |
12 | Sint Maarten (Alankomaat) | 100 | 1,56 | 2020 |
13 | Qatar | 99,2 | 2,41 | 2020 |
14 | Belgia | 98,1 | 0,62 | 2020 |
15 | San Marino | 97,5 | 0,67 | 2020 |
16 | Yhdysvaltain Neitsytsaaret (Yhdysvallat) | 95,9 | 0,1 | 2020 |
17 | Uruguay | 95,5 | 0,46 | 2020 |
18 | Guam (Yhdysvallat) | 94,9 | 0,92 | 2020 |
19 | Malta | 94,7 | 0,38 | 2020 |
20 | Islanti | 93,9 | 0,81 | 2020 |
22 | Puerto Rico (Yhdysvallat) | 93,6 | −0,14 | 2020 |
23 | Turks- ja Caicossaaret (Britannia) | 93,6 | 1,77 | 2020 |
24 | Israel | 92,6 | 1,64 | 2020 |
25 | Alankomaat | 92,2 | 0,74 | 2020 |
26 | Argentiina | 92,1 | 1,07 | 2020 |
27 | Pohjois-Mariaanit (Yhdysvallat) | 91,8 | 0,29 | 2020 |
28 | Japani | 91,8 | −0,14 | 2020 |
29 | Luxemburg | 91,5 | 1,55 | 2020 |
30 | Jordania | 91,4 | 2,43 | 2020 |
31 | Saint-Pierre ja Miquelon (Ranska) | 90 | 0,36 | 2020 |
32 | Gabon | 90,1 | 2,61 | 2020 |
33 | Bahrain | 89,5 | 4,38 | 2020 |
34 | Curaçao (Alankomaat) | 89,1 | 0,62 | 2020/2018 |
35 | Libanon | 88,9 | 0,75 | 2020 |
36 | Venezuela | 88,3 | 1,28 | 2020 |
37 | Tanska | 88,1 | 0,51 | 2020 |
38 | Ruotsi | 88 | 1,05 | 2020 |
39 | Andorra | 87,9 | −0,31 | 2020 |
40 | Chile | 87,7 | 0,87 | 2020 |
41 | Amerikan Samoa (Yhdysvallat) | 87,2 | 0,07 | 2020 |
42 | Grönlanti (Tanska) | 87,3 | 0,42 | 2020 |
43 | Länsi-Sahara | 86,8 | 2,61 | 2020 |
44 | Brasilia | 87,1 | 1,05 | 2020 |
45 | Yhdistyneet arabiemiraatit | 87 | 1,71 | 2020 |
46 | Uusi-Seelanti | 86,7 | 1,01 | 2020 |
47 | Oman | 86,3 | 5,25 | 2020 |
48 | Australia | 86,2 | 1,43 | 2020 |
49 | Suomi | 85,5 | 0,42 | 2020 |
50 | Saudi-Arabia | 84,3 | 2,17 | 2020 |
51 | Yhdistynyt kuningaskunta | 83,9 | 0,89 | 2020 |
52 | Bahama | 83,2 | 1,13 | 2020 |
53 | Norja | 83 | 1,4 | 2020 |
54 | Yhdysvallat | 82,7 | 0,95 | 2020 |
55 | Dominikaaninen tasavalta | 82,5 | 2,06 | 2020 |
56 | Kanada | 81,6 | 0,97 | 2020 |
57 | Etelä-Korea | 81,4 | 0,3 | 2020 |
58 | Kolumbia | 81,4 | 1,22 | 2020 |
59 | Ranska | 81 | 0,72 | 2020 |
60 | Palau | 81 | 1,77 | 2020 |
61 | Espanja | 80,8 | 0,33 | 2020 |
62 | Costa Rica | 80,8 | 1,5 | 2020 |
63 | Meksiko | 80,7 | 1,59 | 2020 |
64 | Libya | 80,7 | 1,68 | 2020 |
65 | Kreikka | 79,7 | 0,22 | 2020 |
66 | Valko-Venäjä | 79,5 | 0,44 | 2020 |
67 | Taiwan | 78,9 | 0,8 | 2020 |
68 | Falklandinsaaret (Britannia) | 78,5 | 0,76 | 2020 |
69 | Peru | 78,3 | 1,44 | 2020 |
70 | Brunei | 78,3 | 1,66 | 2020 |
71 | Djibouti | 78,1 | 1,67 | 2020 |
72 | Marshallinsaaret | 77,8 | 0,61 | 2020 |
73 | Saksa | 77,5 | 0,27 | 2020 |
74 | Kuuba | 77,2 | 0,14 | 2020 |
75 | Malesia | 77,2 | 2,13 | 2020 |
76 | Palestiina | 76,7 | 3 | 2020 |
78 | Turkki | 76,1 | 2,04 | 2020 |
79 | Iran | 75,9 | 1,71 | 2020 |
80 | Bulgaria | 75,7 | −0,22 | 2020 |
81 | Cookinsaaret (Uusi Seelanti) | 75,5 | 0,37 | 2020 |
82 | Venäjä | 74,8 | 0,18 | 2020 |
83 | São Tomé ja Príncipe | 74,4 | 3,33 | 2020 |
84 | Tšekki | 74,1 | 0,21 | 2020 |
85 | Sveitsi | 73,9 | 0,88 | 2020 |
86 | Algeria | 73,7 | 2,46 | 2020 |
87 | Slovenia | 73,4 | 1,57 | 2020 |
88 | Päiväntasaajan Guinea | 73,1 | 4,28 | 2020 |
89 | Unkari | 71,9 | 0,07 | 2020 |
90 | Uusi-Kaledonia (Ranska) | 71,5 | 1,89 | 2020 |
91 | Dominica | 71,1 | 0,94 | 2020 |
92 | Italia | 71 | 0,29 | 2020 |
93 | Irak | 70,9 | 3,06 | 2020 |
94 | Botswana | 70,9 | 2,87 | 2020 |
95 | Bolivia | 70,1 | 1,97 | 2020 |
96 | Tunisia | 69,6 | 1,53 | 2020 |
97 | Ukraina | 69,6 | −0,33 | 2020 |
98 | Viro | 69,2 | 0,01 | 2020 |
99 | Mongolia | 68,7 | 1,63 | 2020 |
100 | Panama | 68,4 | 2,06 | 2020 |
101 | Latvia | 68,3 | −0,93 | 2020 |
102 | Liettua | 68 | −0,31 | 2020 |
103 | Kongon tasavalta | 67,8 | 3,28 | 2020 |
104 | Montenegro | 67,5 | 0,54 | 2020 |
105 | Etelä-Afrikka | 67,4 | 1,97 | 2020 |
106 | Kypros | 66,8 | 0,75 | 2020 |
107 | Angola | 66,8 | 4,32 | 2020 |
108 | Kap Verde | 66,7 | 1,97 | 2020 |
109 | Portugali | 66,3 | 0,47 | 2020 |
110 | Suriname | 66,1 | 0,9 | 2020 |
111 | Ecuador | 64,2 | 1,66 | 2020 |
112 | Tuvalu | 64 | 2,27 | 2020 |
113 | Irlanti | 63,7 | 1,14 | 2020 |
114 | Marokko | 63,5 | 2,14 | 2020 |
115 | Armenia | 63,3 | 0,22 | 2020 |
116 | Gambia | 62,6 | 4,07 | 2020 |
117 | Pohjois-Korea | 62,4 | 0,82 | 2020 |
118 | Ranskan Polynesia (Ranska) | 62 | 1,01 | 2020 |
119 | Paraguay | 62,2 | 1,71 | 2020 |
120 | Albania | 62,1 | 1,69 | 2020 |
121 | Kiina | 61,4 | 2,42 | 2020 |
122 | Puola | 60 | −0,25 | 2020 |
123 | Georgia | 59,5 | 0,42 | 2020 |
124 | Nicaragua | 59 | 1,45 | 2020 |
125 | Itävalta | 58,7 | 0,59 | 2020 |
126 | Pohjois-Makedonia | 58,5 | 0,45 | 2020 |
127 | Honduras | 58,4 | 2,75 | 2020 |
128 | Kazakstan | 57,7 | 1,29 | 2020 |
129 | Kamerun | 57,6 | 3,63 | 2020 |
130 | Kroatia | 57,6 | −0,08 | 2020 |
131 | Seychellit | 57,5 | 1,26 | 2020 |
132 | Ghana | 57,3 | 3,34 | 2020 |
133 | Fidži | 57,2 | 1,62 | 2020 |
134 | Haiti | 57,1 | 2,9 | 2020 |
135 | Indonesia | 56,6 | 2,27 | 2020 |
136 | Romania | 56,4[8] | – | 2020 |
137 | Serbia | 56,4 | −0,07 | 2020 |
138 | Azerbaidžan | 56,4 | 1,58 | 2020 |
139 | Jamaika | 56,3 | 0,82 | 2020 |
140 | Maapallo | 56,2 | 1,9 | 2020 |
141 | Kiribati | 55,6 | 3,19 | 2020 |
142 | Syyria | 55,5 | 1,43 | 2020 |
143 | Mauritania | 55,3 | 4,28 | 2020 |
144 | Slovenia | 55,1 | 0,56 | 2020 |
145 | Slovakia | 53,8 | 0 | 2020 |
146 | Trinidad ja Tobago | 53,2 | 0,22 | 2020 |
147 | Mansaari (Britannia) | 52,9 | 0,89 | 2020 |
148 | Saint Vincent ja Grenadiinit | 53 | 1,03 | 2020 |
149 | Turkmenistan | 52,5 | 2,46 | 2020 |
150 | Liberia | 52,1 | 3,41 | 2020 |
151 | Nigeria | 52 | 4,23 | 2020 |
152 | Namibia | 52 | 4,2 | 2020 |
153 | Guatemala | 51,8 | 2,68 | 2020 |
154 | Norsunluurannikko | 51,7 | 3,38 | 2020 |
155 | Thaimaa | 51,4 | 1,73 | 2020 |
156 | Uzbekistan | 50,4 | 1,28 | 2020 |
157 | Bosnia ja Hertsegovina | 49 | 0,55 | 2020 |
158 | Brittiläiset Neitsytsaaret (Britannia) | 48,5 | 2,42 | 2020 |
159 | Benin | 48,4 | 3,89 | 2020 |
160 | Senegal | 48,1 | 3,73 | 2020 |
161 | Filippiinit | 47,4 | 1,99 | 2020 |
162 | Belize | 46 | 2,32 | 2020 |
163 | Niue (Uusi Seelanti) | 46,2 | 1,69 | 2020 |
164 | Kongon demokraattinen tasavalta | 45,6 | 4,53 | 2020 |
165 | Sambia | 44,6 | 4,23 | 2020 |
166 | Guinea-Bissau | 44,2 | 3,41 | 2020 |
167 | Mali | 43,9 | 4,86 | 2020 |
168 | Aruba (Alankomaat) | 43,7 | 0,67 | 2020 |
139 | Sierra Leone | 42,9 | 3,12 | 2020 |
140 | Egypti | 42,8 | 1,86 | 2020 |
141 | Moldova | 42,8 | −0,07 | 2020 |
– | Färsaaret (Tanska) | 42,4 | 0,74 | 2020 |
142 | Togo | 42,8 | 3,76 | 2020 |
143 | Bhutan | 42,3 | 2,98 | 2020 |
144 | Keski-Afrikan tasavalta | 42,2 | 2,52 | 2020 |
145 | Eritrea | 41,3 | 3,86 | 2020 |
146 | Mauritius | 40,8 | 0,11 | 2020 |
147 | Malediivit | 40,7 | 2,93 | 2020 |
– | Saint Helena, Ascension ja Tristan da Cunha (Britannia) | 40,1 | 0,73 | 2020 |
148 | Madagaskar | 38,5 | 4,48 | 2020 |
149 | Bangladesh | 38,2 | 3,17 | 2020 |
150 | Vietnam | 37,3 | 2,98 | 2020 |
151 | Pakistan | 37,2 | 2,53 | 2020 |
152 | Mosambik | 37,1 | 4,35 | 2020 |
153 | Kirgisia | 36,9 | 2,03 | 2020 |
154 | Jemen | 36,6 | 4,06 | 2020 |
155 | Grenada | 36,5 | 0,76 | 2020 |
156 | Guinea | 36,5 | 3,54 | 2020 |
157 | Laos | 36,3 | 3,28 | 2020 |
158 | Sudan | 35,3 | 3,17 | 2020 |
159 | Tansania | 35,2 | 5,22 | 2020 |
160 | Salomonsaaret | 34,9 | 2,37 | 2020 |
161 | Intia | 34,9 | 3,35 | 2020 |
162 | Zimbabwe | 34,3 | 2,19 | 2020 |
163 | Barbados | 31,2 | 0,2 | 2020 |
164 | Myanmar | 31,1 | 1,74 | 2020 |
165 | Guernsey (Britannia) | 31 | 0,46 | 2020 |
166 | Jersey (Britannia) | 31 | 0,46 | 2020 |
167 | Saint Kitts ja Nevis | 30,8 | 0,92 | 2020 |
168 | Burkina Faso | 30,6 | 4,99 | 2020 |
169 | Komorit | 29,4 | 2,87 | 2020 |
170 | Lesotho | 29 | 2,83 | 2020 |
171 | Kenia | 28 | 4,23 | 2020 |
172 | Tadžikistan | 27,5 | 2,62 | 2020 |
173 | Guyana | 26,8 | 0,83 | 2020 |
174 | Afganistan | 26 | 3,37 | 2020 |
175 | Vanuatu | 25,5 | 2,55 | 2020 |
176 | Uganda | 25 | 5,7 | 2020 |
177 | Salomonsaaret | 24,7 | 3,91 | 2020 |
178 | Antigua ja Barbuda | 24,4 | 0,55 | 2020 |
179 | Eswatini | 24,2 | 2,46 | 2020 |
180 | Kambodža | 24,2 | 3,25 | 2020 |
181 | Tšad | 23,5 | 3,88 | 2020 |
182 | Tonga | 23,1 | 0,71 | 2020 |
183 | Mikronesia | 22,9 | 1,05 | 2020 |
184 | Nepal | 22 | 3,15 | 2020 |
185 | Etiopia | 21,7 | 4,63 | 2020 |
186 | Etelä-Sudan | 20,2 | 4,1 | 2020 |
187 | Saint Lucia | 18,8 | 0,8 | 2020 |
188 | Sri Lanka | 18,7 | 0,85 | 2020 |
189 | Samoa | 17,9 | −0,47 | 2020 |
190 | Ruanda | 17,4 | 2,86 | 2020 |
191 | Malawi | 17,4 | 4,19 | 2020 |
192 | Niger | 16,6 | 4,27 | 2020 |
193 | Liechtenstein | 14,4 | 0,81 | 2020 |
194 | Burundi | 13,7 | 5,68 | 2020 |
195 | Papua-Uusi-Guinea | 13,3 | 2,51 | 2020 |
196 | Montserrat (Britannia) | 9,1 | 0,64 | 2020 |
- | Pitcairn (Britannia) | 0 | NA | 2012 |
197 | Tokelau (Uusi Seelanti) | 0 | 0 | 2020 |
198 | Wallis ja Futuna (Ranska) | 0 | 0 | 2020 |
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ https://archive.is/20120526064003/www.tekniikkatalous.fi/Ilmastopuntari/article352599.ece?s=u&wtm=tt-30112009
- ↑ Field Listing - Urbanization United Nations, Department of Economic and Social Affairs
- ↑ Satavuotias kiista leimahti: Professori varoittaa kiivaan kaupungistumiskeskustelun luovan pohjaa trumpilaiselle populismille (32/2018, sivut 22-25) Suomen Kuvalehti. 10.08.2018.
- ↑ Turun Sanomat: Kiina kaupungistuu pikavauhtia[vanhentunut linkki]
- ↑ Erkki A. Kauhanen: Megacityt megalupaus vai megauhka?. Tiede, 2004, nro 8, s. 18-26.
- ↑ City population 2050
- ↑ World Factbook Urbanization Central Intelligence Agency. Viitattu 26 August 2018.
- ↑ Population by domicile on January 1, 2020 (Romanian) INSSE,ro. Viitattu April 1, 2020.
Aiheesta muualla
muokkaa- Urbanization Worldwide, World Bank 2005 World Development Indicators
- Open History Cityviewer (Arkistoitu – Internet Archive), a dynamic map of the world cities' growth
- Tomorrow's Crises Today – the humanitarian dimension of urbanization
- The Natural History of Urbanization
- Ylen Elävä arkisto – Suurkaupungin hurmio ja turmio
- Verkkouutiset – Kiina siirtää 250 miljoonaa ihmistä maaseudulta kaupunkeihin