Avaa päävalikko
Tämä artikkeli kertoo viranomaisesta. Televisiosarjasta kerrotaan artikkelissa Suomen Tulli (televisiosarja), yhtyeestä artikkelissa Suomen Tulli.

Suomen tulli (ruots. Finlands tull) on suomalainen viranomainen, joka valvoo rajan yli kulkevaa tavaraliikennettä sekä kerää tullimaksut ja muut maahantuontiverot. Tullin tehtävänä on kansainvälisten tavaravirtojen valvonta ja hallinta laillisen ulkomaankaupan edistämiseksi ja laittoman estämiseksi. Tullitoimipaikoissa rajoilla tarkistetaan myös matkustajaliikennettä sekä ajoneuvojen ajokuntoa. Matkustajaliikennettä valvoo rajavartiolaitos ja ajoneuvojen ajokunnon tarkistavat katsastusmiehet, mutta käytännön syistä viranomaiset tekevät tässä yhteistyötä.

Suomen tulli
Perustettu 1812
Ministeriö Valtiovarainministeriö
Päämaja Pasilan virastokeskus, Helsinki
Työntekijöitä 1 887 (31.12.2017)[1]
Pääjohtaja Hannu Mäkinen

Tullilaitos on koko maan kattava EU:n sisä- ja ulkokaupan verotus-, valvonta- ja palveluorganisaatio, joka toteuttaa EU:n yhteistä tullipolitiikkaa. Tulli kantaa EU:n ulkopuolisten maiden eli kolmansien maiden kanssa käytävässä kaupassa tullit, tuontimaksut ja arvonlisäveron. Verohallinnon tehtäväksi siirrettiin autoverotus ja valmisteverotus 1.1.2017 ja maahantuonnin arvonlisävero 1.1.2018. Tulli kantoi vuonna 2017 veroja ja maksuja noin 2,9 miljardia euroa.[2][3] Tullin palveluksessa on noin 1 900 henkilöä.

HistoriaMuokkaa

Suomen tullilaitoksen johtoon asetettiin 18. helmikuuta 1812 päätullijohtokunta, jonka tehtäviin kuului kruunulle kuuluvien tullien periminen ja tilitys, tullikamarien valvonta, salakuljetuksen ehkäisy, maan kauppataseen laskeminen sekä merihylkyjä koskevien tietojen kerääminen. Päätullijohtokunta muutettiin Tullihallitukseksi keisarillisella asetuksella vuonna 1885. Itsenäisyyden aikana tullihallituksen tehtäväkenttä laajeni: se huolehti valmisteverojen kannosta vuosina 1919–1936 ja uudelleen 1991–2016 sekä auto- ja moottoripyöräveron kannosta 1958–2016.[4]

Tullimaksut olivat 1930-luvulle saakka valtion suurin tulonlähde: 1830-luvun lopulla niiden osuus valtion veronluontoisista tuloista oli alle 20 %, mutta 1850-luvulla jo yli 40 % ja 1900-luvun alussa jo 70 %. Ulkomaankaupan vapauttaminen asteittain tulleista on 1950-luvulta alkaen alentanut niiden merkitystä valtion tulonlähteenä.[5]

Tullihallitus ja tullipiirit lakkautettiin vuoden 2013 alusta ja yhdistettiin uudeksi Tulli-nimiseksi viranomaiseksi.[6]

OrganisaatioMuokkaa

Suomen tulli on valtiovarainministeriön alainen. Keskushallinnon muodostaa esikunta, sisäinen tarkastus ja valtion edun- ja oikeudenvalvonta. Valtakunnallisia tullin toimintoja suorittavat ulkomaankauppa- ja verotusosasto, valvontaosasto ja hallinto-osasto. Toimipaikkaosastoon kuuluu 9 tullia: Helsingin, Kotkan, Vaalimaan, Nuijamaan, Imatran, Turun, Tornion ja Maarianhaminan tullit sekä Lentotulli. Tulliin kuuluu myös Espoon Otaniemessä sijaitseva Tullilaboratorio.[7]

Maaliskuussa 2012 tullin pääjohtajaksi nimitettiin seitsemän vuoden määräajaksi Antti Hartikainen 1. toukokuuta 2012 alkaen.[8] Vuonna 2013 Hartikainen siirtyi EU:n Libyan siviilikriisinhallintaoperaation johtoon.[9] 1. syyskuuta 2013 lähtien tilapäisenä pääjohtajana on toiminut Leo Nissinen.[10][11]Maaliskuussa 2019 tullin pääjohtajaksi nimitettiin viiden vuoden määräajaksi Hannu Mäkinen 1.toukokuuta 2019 alkaen.[12]

TehtävätMuokkaa

Suomen tullin tehtävänä on paitsi tullimaksujen ja verojen kerääminen, myös huumeiden ja muiden vaarallisten aineiden salakuljetuksen ja talousrikollisuuden torjuminen. Tullivalvonta kohdistuu tavara-, kulkuneuvo- ja matkustajaliikenteeseen. Tullivalvontaa suoritetaan EU:n ulko- ja sisärajoilla sekä sisämaassa. Valvonnassa tärkeintä on estää huumeiden, ampuma-aseiden ja -tarvikkeiden, vaarallisten teräaseiden, uhanalaisten eläin- ja kasvilajien sekä niistä saatavien tuotteiden tuonti, eläin- ja kasvitautien leviäminen, kansallisten kulttuuriaarteiden vienti ja rikollisen rahan pesu. [13] Lisäksi Tulli valvoo, että tuonti- ja vientirajoituksia noudatetaan ja tavarat ilmoitetaan tulliverotuksen kannalta oikein, ja että erilaisia tukia maksetaan oikein perustein.

Tehtäviensä suorittamiseksi tullilaitoksella on esitutkintaviranomaisen valtuudet ja tähän sisältyvä oikeus pakkokeinojen käyttöön. Tulli tutkii itse tullirikokset, joita ovat mm. tuontiin ja vientiin liittyvät huume- ja talousrikokset. Tulli keskittyy erityisesti ammattimaisen ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan.

Tullin koiratoimintaMuokkaa

Tulli on käyttänyt huumekoiria vuodesta 1969 alkaen. Aluksi koirat koulutettiin opaskoirakoulun tiloissa Helsingissä. Haminassa koirakoulu toimi 1970- ja 1980-luvuilla. Vuodesta 1990 alkaen se on toiminut Kirkkonummella. Koulussa on rehtori ja yksi päätoiminen kouluttaja. Koira tulee kouluun vuoden ikäisenä ja koulutus kestää kolme kuukautta. [14]

Suomen tullilla on tällä hetkellä palveluksessaan huume-, savuke- ja rahakoiria. Rahakoiria on palveluksessa Helsinki-Vantaan lentokentällä ja itärajan rajanylityspaikoilla. [15] Tullikoiria työskentelee lähes kaikilla Suomen rajoilla. Vilkkaimmilla ylityspaikoilla on useampia koiria. Lisäksi niitä työskentelee Postitullissa. Tullilla on noin 40 koiraa. Suurin osa tullin koirista on rodultaan labradorinnoutajia, mutta myös käytössä on englanninspringer- ja cockerspanieleja sekä noutaja-seisojasekoituksia. Pennut, joista koulutetaan tullikoiria, valitaan yksityisiltä kasvattajilta. Tullikoiran työpäivän kesto on 8–12 tuntia, josta tehokasta työaikaa on 2–3 tuntia 10–20 minuutin mittaisissa jaksoissa. [16]

Tulli mediassaMuokkaa

Suomen tullin toimintaa esittelevä 8-osainen sarja Tulli alkoi Yleltä 7.7.2011.[17] Suomen Tulli -ohjelmaa on näytetty Jim-kanavalla neljä tuotantokautta. Kotimaisen dokumentaarisen sarjan ensimmäinen tuotantokausi alkoi elokuussa 2012, toinen tuotantokausi syyskuussa 2013, kolmas tuotantokausi syyskuussa 2014 ja neljäs tuotantokausi syyskuussa 2015. Yhdessä tuotantokaudessa jaksoja on 12.[18] Lisäksi tullin toimintaa on dokumentoitu Lentokenttä-sarjassa.

LähteetMuokkaa

  1. Tullin tilinpäätös vuodelta 2017 Tulli. Viitattu 23.5.2018.
  2. Tulli kantoi valtiolle 10,8 miljardia euroa veroja vuonna 2016 Tulli 21.2.2017
  3. Tulli kantoi 2,9 miljardia euroa veroja vuonna 2017 Tulli 16.2.2018
  4. Pääjohtajakunta, s. 239–242. SKS, Helsinki 2005.
  5. Tullin historiaa Suomen tulli. Viitattu 20.4.2011.
  6. Tulli tutuksi Suomen tulli. Viitattu 10.1.2013.
  7. Tullin organisaatio 1.1.2013 Tulli. Viitattu 17.2.2013
  8. Antti Hartikainen Tullin pääjohtajaksi 8.3.2012. Tulli. Viitattu 15.5.2014.
  9. Harala, Samuli: Tullin pääjohtaja EU:n Libyan rajaoperaation päälliköksi Yle Uutiset. Viitattu 15.5.2014.
  10. Leo Nissinen nimitettiin Tullin tilapäiseksi pääjohtajaksi hs.fi. 29.8.2013. Helsingin Sanomat. Viitattu 2.9.2013.
  11. Leo Nissinen jatkaa Tullin pääjohtajan viransijaisena 15.5.2014. Valtioneuvosto. Viitattu 15.5.2014.
  12. Tullin pääjohtajaksi Hannu Mäkinen Valtiovarainministeriö. Viitattu 7.5.2019.
  13. Suomen Tulli: Tehtävät
  14. Tulli - Koirien ja ohjaajien koulutus tulli.fi. 23.12.2013. Viitattu 22.8.2014.
  15. Tulli - Tullin koiratoiminta tulli.fi. 1.8.2014. Viitattu 22.8.2014.
  16. Tulli - Koirien esittely tulli.fi. 23.12.2013. Viitattu 22.8.2014.
  17. Tulli Yle Ohjelmat
  18. Jimtv.fi: Suomen Tulli jimtv.fi. Jimtv.fi. Viitattu 2.10.2013.

Aiheesta muuallaMuokkaa