Makeisvero on valmistevero. Sitä kerättiin Suomessa viimeksi 2011–2016. Veron kohteena olivat Suomessa valmistettavat ja Suomeen tuotavat makeiset, jäätelöt ja virvoitusjuomat. Aiemmin vero oli käytössä vuosina 1926–1999.

Valmisteveroa sääteli laki makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta (1127/2010).[1] Veron määrä oli 1.1.2012 alkaen 95 senttiä kilogrammalta ja 11 senttiä litralta.[2]

Vanha makeisvero

muokkaa

Aikaisempi makeisvero oli kulutusvero, jota kerättiin Suomessa myytävistä tuotteista. Euroopan unioni antoi Suomelle huomautuksen ksylitolin verottomuudesta. Eduskunta ratkaisi asian luopumalla makeisverosta 1. tammikuuta 2000.[3]

Vuosina 1987–1999 makeisveron määrä oli 3,50 markkaa kilolta makeisia. Veron tuotto oli 154 milj. mk (1990), 152 milj. mk (1995), 155 milj. mk (1996) ja 157 milj. mk (1997).[4]

Suomen Hammaslääkäriliitto vaati jo vuonna 2003 makeisveroa takaisin, sillä makeisten kulutus oli lisääntynyt merkittävästi.[5] Vuonna 1985 makeisia syötiin henkeä kohden 7,2 kg[5], vuonna 2001 12,5 kg[5] ja vuonna 2005 14 kg.[6]

Vaikutus kulutukseen

muokkaa

Kaupan ja makeisvalmistajien mukaan makeisveron myötä makeiskauppa notkahti vuonna 2011 viidellä prosentilla, mutta makeisten myynti kasvoi vuonna 2012 kolme prosenttia vuoteen 2010 nähden. Fazer Makeisten mukaan makeisvero vähensi sokerimakeisten myyntiä, mutta suklaan myynti kasvoi.[7]

Kritiikki

muokkaa

Makeisveroa kritisoitiin muun muassa siitä, että se jätti keksit veron ulkopuolelle, mutta verotti toisaalta esimerkiksi kivennäisvesiä. Vero johti muun muassa siihen, että valmistajat kehittävät makeistenomaisia tuotteita, mutta luokittelevat ne kekseiksi.[8]

Makeisten kulutus ei juurikaan vähentynyt veron astuttua voimaan.[8] Tutkijoiden mukaan kansanterveyttä edistäisikin enemmän ruokien sokeripitoisuuksiin pohjaava verotus tai arvonlisäverotus, jolla voitaisiin alentaa terveellisten ja korottaa epäterveellisten ruoka-aineiden hintaa.[8][9]

Vuonna 2015 Euroopan komissio linjasi Suomen makeisveron valtiontukisääntöjen vastaiseksi ja kilpailua vääristäväksi, minkä vuoksi hallitus päätti lakkauttaa veron vuoden 2017 alussa makeisten ja jäätelön osalta.[10]

Lähteet

muokkaa
  1. Laki makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta 17.12.2010. FINLEX. Viitattu 16.6.2011.
  2. Laki makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta annetun lain 3 §:n ja liitteen muuttamisesta 16.11.2011. FINLEX. Viitattu 8.11.2012.
  3. http://www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiat/he+124/1998
  4. Hallituksen esitys 124/1998, FINLEX
  5. a b c Yletön karkinsyönti lisää terveydenhuollon kustannuksia - MAKEISVERO TAKAISIN! 17.5.2003. Suomen Hammaslääkäriliitto. Viitattu 8.11.2012. [vanhentunut linkki]
  6. Lasten hampaiden kunto rapautumassa 27.10.2006. MTV3.fi. Viitattu 16.6.2011.
  7. Länkinen, Tiina: Makeisia myydään kalliimmallakin 12.12.2012. Yle uutiset. Viitattu 12.12.2012.
  8. a b c Lehdet: Makeisvero johti keplotteluun 21.5.2011. MTV3.fi. Viitattu 30.1.2023.
  9. Tutkimus: Sokerivero kohentaisi kansanterveyttä 24.3.2011. Kaleva.fi. Viitattu 16.6.2011. [vanhentunut linkki]
  10. Vedenpää, Ville: Makeisten ja jäätelön vero poistuu Yle Uutiset. 29.9.2015. Viitattu 29.10.2015.