Avaa päävalikko

Verohallinto

Suomen veroviranomainen

Verohallinto (ruots. Skatteförvaltningen) on Suomen viranomainen, joka huolehtii verojen keräämisestä yhteiskunnalle.

Verohallinto
Verohallinnon logo.svg
Tehtävä Verotus
Ministeriö Valtiovarainministeriö
Päämaja Vallila, Helsinki
Työntekijöitä 4 983 (31.12.2016)[1]
Vuosibudjetti 407,8 milj. (2016)[2]
Pääjohtaja Markku Heikura (1.2.2018–)[3]

Verohallinto kerää noin kaksi kolmasosaa Suomen veroista ja veronluonteisista maksuista[4]. Keräämänsä verot Verohallinto tilittää yhteiskunnan palveluja ylläpitäville veronsaajille, eli valtiolle, kunnille, Kansaneläkelaitokselle (Kela), sekä evankelisluterilaisille että ortodoksisille seurakunnille, ja Ahvenanmaan metsänhoitoyhdistykselle. Verohallinnon edeltäjä Verohallitus lakkautettiin Verohallinnon organisaation uudistuksen yhteydessä 1.9.2010.

Verohallinto ilmoittaa arvoikseen luottamuksen, yhteistyön ja uudistumisen.[5]

Verotus SuomessaMuokkaa

Pääartikkeli: Verotus Suomessa

Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa ja Euroopan unionissa. Kunnat ja seurakunnat päättävät omista veroprosenteistaan. Lisäksi Ahvenanmaan maakunnalla on joitakin muusta Suomesta poikkeavia verotussäädöksiä. Verolait valmistellaan valtiovarainministeriössä ja hyväksytään eduskunnassa.[6]

Verotulot ovat julkisen talouden merkittävin tulonlähde. Verohallinnon lisäksi veroja ja veronluonteisia maksuja keräävät myös liikenteen turvallisuusvirasto ja tulli. Suomessa Verohallinto on valtiovarainministeriön alainen organisaatio.

Verohallinnon keräämien verotulojen nettokertymä vuonna 2015 oli noin 55 miljardia euroa[7]. Nämä rahat jaetaan veronsaajille: valtiolle (60 %), kunnille (32 %), Kansaneläkelaitokselle (6 %), seurakunnille (noin 2 %) ja metsänhoitoyhdistyksille (alle 1 %).[8]

Verohallinto tekee yhteistyötä julkishallinnon, muiden viranomaisten, yksityisen sektorin ja asiakkaiden etujärjestöjen kanssa. Tavoitteena on vaihtaa tietoa ja osaamista sekä kehittää palveluja. Yhteistyön avulla Verohallinto myös tehostaa verovalvontaa, varmistaa sujuvan maksuliikenteen ja tarjoaa parempia ennusteita verotuloista.[9]

OrganisaatioMuokkaa

Verohallinto muodostuu 12 yksiköstä, joista keskeisimmät ovat verotustehtäviä hoitavat Henkilöverotus-, Yritysverotus- ja Veronkantoyksiköt. Kullakin niistä on Helsingissä sijaitseva ohjaus- ja kehittämisyksikkö, joka vastaa toiminnan suunnittelusta, ohjaamisesta ja seurannasta, tietojärjestelmistä, kotimaisesta ja kansainvälisestä sidosryhmäyhteistyöstä sekä hankkeista. Varsinaiset verotustehtävät hoidetaan eri puolella Suomea sijaitsevissa toimipisteissä.

Henkilöverotusyksikkö vastaa henkilöasiakkaiden sekä liikkeen- ja ammatinharjoittajien verotuksesta. Lisäksi se huolehtii asiakastiedoista, tuloverotuksesta ja ennakkoperinnästä, verotuksen yhteydessä tapahtuvasta verovalvonnasta sekä perintö-, lahja-, varainsiirto- ja kiinteistöverotuksesta. Yksikköön kuuluu 9 alueellista verotoimistoa.

Yritysverotusyksikkö vastaa osakeyhtiöiden ja muiden yhteisöasiakkaiden palvelusta ja ohjauksesta, asiakastiedoista, verotuksesta sekä verotuksen yhteydessä tapahtuvasta verovalvonnasta. Yritysverotusyksikkö vastaa myös kaikkien yritysmuotojen verotarkastuksista. Yksikköön kuuluu viisi alueellista yritysverokeskusta sekä valtakunnallinen Konserniverokeskus.

Veronkantoyksikkö hoitaa verojen maksamiseen, perintään ja tilittämiseen liittyviä tehtäviä. Yksikköön kuuluu kolme alueellista veronkanto- ja perintäyksikköä sekä valtakunnallinen Oikeudellinen perintäyksikkö.

Asiointiyksikkö vastaa asiakaspalvelutyöstä ja sen kehittämisestä kaikissa Verohallinnon kanavissa (käyntiasiointi, puhelinpalvelu, digitaalinen) sekä neuvonnan asiakaskokemuksen johtamisesta. [10]

Verohallinnon sisäisiä palveluyksikköjä ovat kehitys- ja tietoteknisistä palveluista vastaava Kehitys- ja tietohallintoyksikkö sekä henkilöstö-, talous- ja yleishallintotehtävistä vastaava Hallintoyksikkö. Esikunta- ja oikeusyksikkö huolehtii esikuntatehtävistä sekä pääjohtajan määräysten valmistelusta ja esittelystä. Viestintäyksikkö vastaa Verohallinnon konsernitason viestinnästä, verkkopalveluista sekä kielipalveluista. Sisäisen tarkastuksen yksikkö arvioi Verohallinnon sisäisen valvonnan riittävyyttä tarkastamalla kaikkia Verohallinnon toimintoja.

Harmaan talouden selvitysyksikkö tuottaa tietoa harmaan talouden ilmiöstä ja laatii yrityksistä ja yhteisöistä selvityksiä muille viranomaisille.

Tulorekisteriyksikkö toimii kansallisen tulorekisterin ylläpitäjänä ja vastuuviranomaisena. Tulorekisteri on valtiovarainministeriön ja Verohallinnon yhteishanke.[11]

Verohallinnosta riippumattomia toimielimiä ovat Keskusverolautakunta, joka antaa ennakkoratkaisuja, ja Verotuksen oikaisulautakunta, joka käsittelee oikaisuvaatimuksia.

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö (Vova) korvasi vuonna 2008 kunnalliset veroasiamiehet ja se valvoo veronsaajien (valtio, kunnat, seurakunnat, Kela, metsänhoitoyhdistykset ja metsäkeskus) oikeuksia verotuksessa ja verotusta koskevassa muutoksenhaussa.[12][13] Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö käyttää veronsaajien puhevaltaa verotusta koskevassa asiassa asianosaisena muun ohessa hakemalla muutosta verotus- ja lainkäyttöviranomaisten ratkaisuihin ja antamalla vastineita vero- ja maksuvelvollisten valituksiin.[14] Veronsaajien oikeudenvalvontayksikköä on pidetty ongelmallisena yritysten ja veroasiantuntijoiden taholta, sillä sen kautta Verohallinto voi valittaa sen itse tekemistään päätöksistään. Tällöin yritykset eivät voi luottaa Verohallinnon itsensä tekemien ennakkoratkaisujen sitovuuteen, ja mahdollisen oikeusprosessin kustannukset jäävät yleensä verovelvollisen maksettavaksi siinäkin tapauksessa, että hän lopulta voittaa oikeusjuttunsa veronsaajien oikeudenvalvontayksikköä vastaan hallinto-oikeudessa tai korkeimmassa hallinto-oikeudessa.[15] Vero-oikeuden dosentti Janne Juuselan mukaan oikeudenvalvontayksikkö toimii monissa verotarkastuksissa ja jälkiverotustilanteissa aggressiivisesti, ja yksikön vireille laittamat pitkäkestoiset veroriidat heikentävät verotuksen ennustettavuutta ja yritysten oikeusturvaa.[16]

Kustannusten kehitysMuokkaa

Verohallinnon kustannukset ovat kehittyneet viime vuosina seuraavasti:

  • Vuonna 2009 377,2 miljoonaa €
  • Vuonna 2010 380,1 miljoonaa €
  • Vuonna 2011 392,4 miljoonaa €
  • Vuonna 2012 397,8 miljoonaa €
  • Vuonna 2013 407,6 miljoonaa €
  • Vuonna 2014 407,4 miljoonaa €
  • Vuonna 2015 415,0 miljoonaa €[17]

HenkilöstöMuokkaa

Suomen verohallinnossa työskenteli vuoden 2016 lopulla 4 983 henkilöä.[1] Henkilöstön keski-ikä oli 49,1 vuotta, ja kolme neljäsosaa työntekijöistä on naisia.

YmpäristövastuuMuokkaa

Suomen verohallinto on tehnyt konkreettisia tekoja kustannusten ja hiilidioksidipäästöjen pienentämiseksi. Ympäristökuormituksen vähentämiselle on asetettu prosentuaaliset tavoitteet, joita seurataan järjestelmällisesti. Vuonna 2008 aloitetussa yhteistyössä Maailman luonnonsäätiön WWF:n kanssa verotoimistot ja pääkonttori laativat toimitiloilleen ympäristöohjelman ja sitoutuivat noudattamaan valittuja Green Office -kriteerejä. Näitä olivat muun muassa paperin-, energian- ja sähkönkulutuksen sekä jätemäärien vähentäminen.[18]

LähteetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa