Oppivelvollisuus

lakisääteinen velvollisuus perustason koulutukseen

Oppivelvollisuudella ymmärretään nykyaikaisissa yhteiskunnissa kaikille kansalaisille asetettua velvollisuutta hankkia itselleen tietty perussivistys.

Oppivelvollisuus SuomessaMuokkaa

HistoriaMuokkaa

Suomi otti käyttöön oppivelvollisuuden vuoden 1921 oppivelvollisuuslailla, joka määräsi kaikille pakolliseksi vähintään kuusivuotisen kansakoulun oppimäärän suorittamisen. Käyttöönotto tapahtui verrattain myöhään, sillä oppivelvollisuudesta ei ollut onnistuttu säätämään Venäjän alaisuudessa. Oppivelvollisuutta myös vastustettiin, sillä kansakoulun pelättiin olevan yhteiskunnalle kallis ja kasvattavan huonoja työntekijöitä. Käytännössä oppivelvollisuus toteutui suurimmassa osassa maata jo 1920-luvulla, mutta Tunturi-Lapissa viimeiset syrjäkylät saatiin kouluverkon piiriin vasta 1950-luvulla.

Oppivelvollisuuden suorittaminenMuokkaa

Suomessa oppivelvollisuus alkaa yleensä sinä vuonna, kun lapsi täyttää seitsemän vuotta. Koulun aloittamista voidaan kuitenkin siirtää vuodella myöhemmäksi tai aikaisemmaksi. Yleisimmin oppivelvollisuus suoritetaan peruskoulussa, joka opettaa oppimäärään kuuluvia oppiaineita. Oppivelvollisuus on mahdollista suorittaa myös muulla tavoin kuin peruskoulua käymällä – tällöin oppivelvollisen huoltajat ovat vastuussa siitä, että oppivelvollinen saa perusopetuksen oppimäärän mukaiset tiedot.[1] Oppivelvollisuuden lisäksi Suomessa asuvien lasten on osallistuttava oppivelvollisuutta edeltävänä vuonna esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan[2].

Oppivelvollisuuden loppuminenMuokkaa

Oppivelvollisuus lakkaa peruskoulun oppimäärän tultua suoritetuksi tai kymmenen vuotta oppivelvollisuuden alkamisen jälkeen[3][4], jälkimmäinen tarkoittaa useimmille kesää sinä vuonna, jona oppilas täyttää 17 vuotta. 1.8.2021 alkaen oppivelvollisuus päättyy, kun oppilas täyttää 18 vuotta. Tämä tarkoittaa, että jokaisen nuoren on jatkossa jatkettava opintojaan peruskoulun jälkeen esimerkiksi lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa tai oppisopimuskoulutuksessa täysi-ikäisyyteen saakka. Samalla myös toisen asteen oppimateriaalit muuttuvat maksuttomiksi. Uudistus koskee ensimmäisenä niitä nuoria, jotka käyvät lukuvuonna 2020–2021 yhdeksättä luokkaa, eli pääosin vuonna 2005 syntyneitä.[5][6][7]

Koulun päätyttyä oppilas saa päättötodistuksen koululta, muulla tavalla oppivelvollisuutta suorittavan taas tulee osallistua erityiseen tutkintoon saadakseen oppimäärän suoritettua ja suorittamista osoittavan todistuksen. Näitä tutkintoja saa järjestää perusopetusta tarjoava taho. Useimmat kotiopetuksen oppilaat suorittavat tämän tutkinnon kotikunnassaan.

Pidennetty oppivelvollisuusMuokkaa

Tuen tarpeessa olevien lasten oppivelvollisuutta voidaan pidentää. Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvien lasten 11-vuotinen oppivelvollisuus alkaa 6-vuotiaana (PoL 25 §). Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta on samalla päätös erityisopetukseen ottamisesta.

Koulun keskeyttäminenMuokkaa

Suurin osa oppivelvollisuusikäisistä suorittaa oppivelvollisuutensa 16 ikävuoteen mennessä. Joidenkin osalta tämä viivästyy koulunkäynnin keskeyttämisen vuoksi. Siksi Suomessa keskusteltiin oppivelvollisuusikärajan nostamisesta 18 vuoteen. Oppivelvollisuusikä päätettiin nostaa 18 vuoteen joulukuussa 2020 ja se astuu voimaan 1.8.2021 alkaen.[5][6]

Huoltajan vastuuMuokkaa

Oppilaan huoltajan on huolehdittava, että oppilas täyttää oppivelvollisuutensa. Jos huoltaja laiminlyö tämän velvollisuutensa, hänet on tuomittava oppivelvollisen valvonnan laiminlyönnistä sakkoon.[8]

Oppivelvollisuuden pidentäminenMuokkaa

Kok­ko­lan si­vis­tys­joh­ta­ja Pe­ter John­son ja Harvardin vieraileva kasvatustieteen professori Pa­si Sahl­berg kirjoittivat, että oppivelvollisuuden pidentäminen olisi tehotonta ja turhaa ja olisi hyödyllisempää panostaa lisää varhaiskasvatukseen ja alaluokkiin. Tutkimusten mukaan juuri tämä tehokkaimmin ehkäisisi koulun keskeyttämiseen johtavia ongelmia. Helsingin Sanomat tukee kantaa ja kirjoittaa, että oppivelvollisuuden pidentäminen voisi viedä resursseja ja päinvastoin kasvattaa luokkakokoja sekä kiihdyttää opetuksen eriarvoistumista. Opetuksen ammattilaiset eivät juuri oppivelvollisuuden nostamista kannata. [9][10]

Eduskunta hyväksyi joulukuussa 2020 oppivelvollisuusiän nostamisen 18 ikävuoteen. Samalla toisesta asteesta päätettiin tehdä oppilaille maksuton.[5] Oppivelvollisuusiän pidentyminen astuu voimaan 1.8.2021.[6]

Laki maittainMuokkaa

Seuraavassa taulukossa ilmoitetaan, missä vaiheessa pakollinen koulutus alkaa ja päättyy maittain. Pakollisen koulutuksen aloittamisen yleisin ikä on 6, vaikka se vaihtelee välillä 3 ja 8.[11][12]

Valtio Alkamisikä Päättymisikä Tietoa
  Alankomaat 5 18 Oppilaat saavat lopettaa pakollisen koulunkäynnin aiemmin, jos he osoittavat kokeella hallitsevansa riittävät tiedot.
  Argentiina 6 18
  Australia 5 15–17 Ylempi ikäraja vaihtelee osavaltioiden välillä. Poistetaan, jos nuori hakee kokopäivätyötä tai kokopäiväistä koulutusta.
  Belgia 6 18
  Brasilia 4 17 Viimeksi muutettu vuonna 2009.[13]
  Britannia 5[14] 18 Kokoaikainen koulutus on pakollinen, mutta kouluunmeno ei ole pakollista (vuoden 1996 koulutuslain 7 §).
  Bulgaria 5 16 Vuodesta 2012 lähtien pakolliseen koulutukseen sisältyy kaksi vuotta esiopetusta ennen kuin lapset aloittavat peruskoulun.[15][16]
  Egypti 6 14
  Espanja 6 16
  Haiti 6 11 Haitin perustuslain mukaan koulutus on maksutonta, mutta myös julkiset koulut veloittavat huomattavia maksuja. 80 % lapsista käy yksityisiä kouluja.
  Hongkong 6 17 Hongkongin lain mukaan koulutus on ilmaista 12 vuoden ajan lukuun ottamatta yksityisiä kouluja tai tukikelpoisia kouluja.
  Indonesia 6 15
  Intia 6 14 Elokuusta 2009 alkaen koulunkäynti on ollut kaikille 6–14-vuotiaille lapsille ilmaista ja pakollista.
  Iran 6 12[17]
  Israel 3 18 Pakollinen koulutus tapahtuu lastentarhasta 12. luokkaan asti.
  Italia 6 16
  Itävalta 6 15 Yhdeksän vuotta kestävä pakollinen kouluunmeno.
  Kiina 6 15
  Kroatia 6 15
  Kypros 5 15 Pakollinen koulutus alkaa yhdellä pakollisella esikouluopetuksen vuodella.[18]
  Jamaika 5 16 Vanhemmat voivat saada syytteen lapsen laiminlyönnistä, jos he estävät lapsensa menemästä kouluun ilman päteviä syitä.
  Japani 6 15
  Kanada 6 16–18 Useimmissa osavaltioissa oppivelvollisuus päättyy 16 vuoden iässä, mutta Ontariossa ja New Brunswickissa se päättyy 18 vuoden iässä. Joillakin provinsseilla on poikkeuksia 14 vuoteen.
  Latvia 5 16[11][19]
  Luxemburg 4 16 [11]
  Malediivit 6 15
  Malesia 6 12
  Marokko 6 15
  Meksiko 6 18 Koulutus on pakollista lukioon (Preparatoria) asti.
  Norja 6 15 Norjassa 10 vuoden koulutus on pakollinen. Peruskoulu kattaa luokat 1–7 ja alempi keskiasteen koulu luokat 8–10. Myös kotikoulu on mahdollinen.
  Portugali 6 18 Portugalissa asuvien lasten (jos asuvat maassa vähintään neljä kuukautta) on lain mukaan mentävä kouluun. Kotikoulu on mahdollinen ilmoittautumalla kouluun.
  Puola 7 18 Puolan laki erottaa pakollisen oppivelvollisuuden ja pakollisen koulutuksen.
  Ranska 6 16
  Ruotsi 6 16–18 Ruotsissa koulunkäyntivelvollisuus kattaa esikoulun ja yhdeksänvuotisen peruskoulun. Esikoulu tuli vuonna 2018 pakolliseksi kaikille lapsille, jotka täyttävät kyseisen vuoden aikana kuusi vuotta. Oppivelvollisuus päättyy yleensä sinä vuonna kun nuori täyttää 16 vuotta, mutta mikäli peruskoulun oppimäärää ei ole suoritettu, päättyy se viimeistään nuoren täyttäessä 18 vuotta.[20]
  Saksa 6 16 Vaihtelee hieman eri osavaltioiden välillä.[21]
  Singapore 7 15 Pakollisen oppivelvollisuuden laki on vuodelta 2000. Lapset, joilla on erityistarpeita tai muuten lupa käydä kotikoulua, on vapautettu säädöksestä. Vuodesta 2019 kotikouluoikeuden saaminen erityistarpeen perusteella edellyttää vähintään kohtalaisia oireita.[22][23]
  Slovenia 6 15
  Suomi 7 15–17
18 (muuttuu 1.8.2021)[5][6]
Alkamisikä on neuvoteltavissa ± 1 vuodella. Päättyy peruskoulun oppimäärän tultua suoritetuksi tai 10 vuotta koulunkäynnin alkamisen jälkeen. 1.8.2021 alkaen päättyy sinä vuonna, jolloin oppilas täyttää 18 vuotta.[5][6] Oppivelvollisuuden voi suorittaa ilman koulunkäyntiä, tällöin lapsen huoltajan on varmistettava, että peruskoulun oppimäärä tulee suoritetuksi.
  Sveitsi 4–6 15 Vaihtelee kantonin mukaan.
  Syyria 6 15 Tyypilliset iät 9 vuoden pakolliselle koulutukselle.
  Taiwan 7 18 Tyypilliset ikäluokat 12 vuoden pakolliselle koulutukselle (vuodesta 2014 alkaen).
  Turkki 6 18 Koulutus on pakollista 1.–12. luokilla. Lukuvuodesta 2012–2013 alkaen koulutuksen uudistus astui voimaan pakollisen koulutuksen saamiseksi lukion loppuun asti. Järjestelmää kutsutaan yleisesti nimellä 4 + 4 + 4.
  Unkari 3 16 Vuodesta 2015 lähtien päiväkoti on pakollinen 3-vuotiaasta alkaen, mutta poikkeukset ovat lapsen kehitystason mukaan mahdollisia.
  Uruguay 6 14
  Venäjä 6 17 Oppilas voi lopettaa koulunkäynnin vanhempiensa ja paikallisviranomaisten hyväksynnän jälkeen 15-vuotiaana.[24]
  Viro 7 15–16 6-vuotiaat voivat aloittaa koulun, jos he täyttävät 7 vuotta viimeistään 1. lokakuuta samana vuonna.
  Yhdysvallat 5–8 15–18 Oppivelvollisuuden alkamis- ja päättymisiät vaihtelevat osavaltioiden mukaan. Alkuvuosi vaihtelee 5–8 ikävuoden välillä, oppivelvollisuus päättyy 15–18 vuoden iässä.[25] Wisconsin v. Yoderin oikeustapauksessa Yhdysvaltain korkein oikeus päätti vuonna 1972, ettei amissi-lapsia voi asettaa pakollisen opetuslainsäädännön alaisena 8. luokalle.
  Zimbabwe 6 16 Tyypilliset iät 11 vuoden pakolliselle koulutukselle.

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Oppivelvollisuuden suorittaminen muulla tavoin, Opetushallitus 12.7.2010
  2. Perusopetuslaki 7 luku 26 a § finlex.fi. Viitattu 5.12.2020.
  3. Oppivelvollisuus ja koulupaikka, Opetushallitus 12.7.2010
  4. Perusopetuslaki 21.8.1998/628, Finlex 30.12.2010
  5. a b c d e Eduskunta hyväksyi oppivelvollisuusiän noston 18 vuoteen 15.12.2020. Yleisradio. Viitattu 16.12.2020.
  6. a b c d e Eduskunta hyväksyi uuden oppivelvollisuuslain 15.12.2020. Eduskunta. Viitattu 16.12.2020.
  7. Mitä tapahtuu, jos ei hae peruskoulun jälkeen mihinkään? Etsimme vastaukset 8 kysymykseen täysi-ikäisyyteen asti kestävästä oppivelvollisuudesta Yle Uutiset. 22.12.2020. Viitattu 23.12.2020.
  8. Perusopetuslaki 45 § Finlex.
  9. Lisää räätälöintiä pulpettipakon sijaan, pääkirjoitus, Helsingin Sanomat, 21.8.2014.
  10. Oppivelvollisuusiän nostaminen on turhaa, PETER JOHNSON JA PASI SAHLBERG, HS Vieraskynä 20.8.2014.
  11. a b c https://webgate.ec.europa.eu/fpfis/mwikis/eurydice/images/2/24/Compulsory_Education_in_Europe_2016_2017.pdf
  12. https://nces.ed.gov/programs/digest/d08/tables/dt08_165.asp
  13. http://www.planalto.gov.br/ccivil_03/constituicao/emendas/emc/emc59.htm
  14. Education Act 1996 s8 legislation.gov.uk. Viitattu 6 October 2016.
  15. LITERACY IN BULGARIA : COUNTRY REPORT SHORT VERSION (PDF) eli-net.eu. Viitattu 29.8.2017.
  16. Compulsory Education in Europe : 2016/17 (PDF) webgate.ec.europa.eu. Viitattu 29.8.2017.
  17. "نگرش مردم ایران به تحصیل زنان در دانشگاه منفی تر شده است". 
  18. http://www.highereducation.ac.cy/en/educational-system.html
  19. http://www.studyinlatvia.eu/en/studies/education-system
  20. Hedenborg och Kvarnström (2013) Det svenska samhället s. 328
  21. "Where home schooling is illegal", BBC News, March 22, 2010. 
  22. Channel NewsAsia - Compulsory education for all special needs children from 2019 5 Nov 2016. Government of Singapore.
  23. Children with moderate to severe special needs to be part of Compulsory Education Act The Straits Times. 4 November 2016.
  24. Venäjän koulutuslaki, artikla 19.6
  25. Age range for compulsory school attendance and special education services, and policies on year-round schools and kindergarten programs.. Retrieved 28 November 2009.

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • Opetushallitus
  • Kuikka, Martti T. (toim): Koko kansan koulu − 80 vuotta oppivelvollisuutta. Suomen Kouluhistoriallisen Seuran vuosikirja 39. Helsinki, 2001. ISSN 0780-7694;39.