Tuusula
Tuusula (ruots. Tusby) on Suomen kunta, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa. Tuusulan naapurikunnat ovat Hyvinkää pohjoisessa, Mäntsälä koillisessa, Järvenpää, Sipoo ja Kerava idässä, Vantaa etelässä sekä Nurmijärvi lännessä.[8] Tuusula on yksi Helsingin seudun kehyskunnista.
| Tuusula Tusby |
|
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
 Hyrylä, Tuusulan keskus |
|
| Sijainti | |
| Maakunta | Uudenmaan maakunta |
| Seutukunta | Helsingin seutukunta |
| Kuntanumero | 858 |
| Hallinnollinen keskus | Hyrylä |
| Perustettu | 1643 |
| Kokonaispinta-ala |
225,45 km² 274:nneksi suurin 2022 [1] |
| – maa | 219,53 km² |
| – sisävesi | 5,92 km² |
| Väkiluku |
41 334 27:nneksi suurin 31.12.2023 [2] |
| – väestötiheys | 188,3 as./km² (31.12.2023) |
| Ikäjakauma | 2020 [3] |
| – 0–14-v. | 18,1 % |
| – 15–64-v. | 63,3 % |
| – yli 64-v. | 18,6 % |
| Äidinkieli | 2022 [4] |
| – suomenkielisiä | 91,4 % |
| – ruotsinkielisiä | 1,4 % |
| – muut | 7,2 % |
| Kunnallisvero |
7,10 % 286:nneksi suurin 2024 [5] |
| Pormestari | Kalle Ikkelä[6] |
| Kunnanvaltuusto | 51 paikkaa |
| 2021–2025[7] • Kok. • TuPu • PS • SDP • Kesk. • Vihr. • Vas. • KD • RKP |
14 11 8 8 4 3 1 1 1 |
| www.tuusula.fi | |
Tuusulan väkiluku on noin 40 000. Noin puolet Tuusulan väestöstä asuu Hyrylässä, joka on kunnan kuntakeskus. Helsingistä Hyrylään johtaa moottoritie Tuusulanväylä. Nurmijärven ja Kirkkonummen jälkeen Tuusula on väkiluvultaan Suomen kolmanneksi suurin kunta, joka ei käytä itsestään nimitystä kaupunki. Tilastollisesti Tuusula on kaupunkinimityksen puutteesta huolimatta kaupunkimainen kunta, sillä sen suurimmassa taajamassa Hyrylässä asuu yli 15 000 asukasta.
Kerava ja Järvenpää ovat aiemmin olleet osa Tuusulaa. Kerava erotettiin Tuusulasta kauppalaksi vuonna 1924 ja Järvenpää vuonna 1951. Tuusula on luokiteltu aiemmin kaksikieliseksi kunnaksi, jossa enemmistön kielenä oli suomi ja vähemmistön kielenä ruotsi. Ruotsinkielinen asutus painottui kunnan eteläosiin, esimerkiksi Ruotsinkylän alueelle.[9] Vuonna 1943 Tuusula muutettiin virallisesti kaksikielisestä kunnasta yksikielisesti suomenkieliseksi kunnaksi.
Tuusulan pormestari on elokuusta 2021 lähtien ollut Kalle Ikkelä.[6] Aikaisempi pormestari oli Arto Lindberg vuosina 2017–2021.[10]
Maantiede muokkaa
Tuusula ympäröi Tuusulanjärveä, paitsi järven pohjoispäässä, jossa on Järvenpään kaupunki. Tuusulan toiseksi suurin järvi on Rusutjärvi.
Tuusulan alue on keskeltä kapea, sillä siitä aikoinaan erotettu Järvenpää miltei jakaa sen kahtia. Niinpä Hyrylästä katsottuna kunnan pohjoisosa, jossa Kellokoski ja Jokela sijaitsevat, on lähes suoraan Järvenpään takana. Lisäksi kunnan itäosassa Keravan ja Järvenpään välissä on vielä kapeampi, Sipoon rajalle saakka ulottuva, Tuusulaan kuuluva alue.
Taajamat muokkaa
Vuoden 2020 lopussa Tuusulassa oli 38 783 asukasta, joista 36 329 asui taajamissa, 1 948 haja-asutusalueilla ja 506:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Tuusulan taajama-aste on 94,9 %.[11] Tuusulan taajamaväestö jakautuu neljän eri taajaman kesken[12]:
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2020) |
|---|---|---|
| 1 | Hyrylän keskustaajama* | 29 960 |
| 2 | Jokela* | 6 345 |
| 3 | Nukari* | 13 |
| 4 | Palojoki* | 11 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Tuusulan keskuspaikka Hyrylä ja Kellokoski eivät muodosta omia taajamiaan, vaan ne ovat osa Helsingin keskustaajamaa, joka ulottuu Tuusulan lisäksi usean Helsingin lähikunnan alueelle.[12] Yhteensä Helsingin keskustaajamassa on 1 249 820 asukasta ja sen pinta-ala on 676,76 neliökilometriä.[13] Jokelan taajama ulottuu pieniltä osin myös Hyvinkään kaupungin alueelle. Nukarin ja Palojoen taajamat ulottuvat pääosin sekä Jäniksenlinnan taajama pieniltä osin Nurmijärven kunnan alueelle.
Aluejako muokkaa
Tuusula jakautuu 19 eri kunnanosaan, joiden sijainnit näkyvät alla olevassa kartassa.
|
1 Jokela |
11 Vaunukangas |
Historia muokkaa
Tuusulan vanhimmat asutukset ennen keskiaikaa ovat sijainneet Tuusulanjärven rannalla. Järven vanha nimi on ollut Kaukajärvi ja saman niminen on ollut vanhin asutuskin nykyisen Vanhakylän paikalla. Eräät alueen paikannimet viittaavat Hämeestä tulleeseen asutukseen. Esimerkiksi kylännimi Hyökkälä (Hyvikkälä) viittaa Janakkalaan, jossa on Hyvikkälä-niminen kylä.[14]
Tuusulan historia itsenäisenä hallintoyksikkönä alkaa vuodesta 1643, jolloin muodostettiin Tuusulan kappeliseurakunta ja Tuusulan nykyistä kirkkoa edeltänyt ensimmäinen kirkko rakennettiin kirkonkylään.[15] Tuusulalaiset kuuluivat pääosin Sipoon seurakuntaan, ja oman kappeliseurakunnan perustaminen oli seurausta kyllästymisestä pitkiin kirkkomatkoihin. Suomenkieliset talonpojat olivat tyytymättömiä myös siihen, että jumalanpalveluksia ei pidetty riittävästi omalla kielellä, mutta velvoitteisiin, muun muassa kirkkojen kunnostukseen ja rakentamiseen, he kyllä kelpasivat. Kappeliseurakunnan perustamisesta huolimatta tuusulalaiset olivat edelleen Sipoon seurakunnan alaisuudessa ja erkanivat siitä vasta 10 vuotta myöhemmin, vuonna 1653, jolloin Tuusulan seurakunta lopullisesti itsenäistyi. Vuotta 1643 eli kappeliseurakunnan perustamista pidetään kuitenkin Tuusulan syntymävuotena.
Kappeliseurakunnan perustamisen yhteydessä siihen liitettiin osia Helsingin pitäjästä (nyk. Vantaan kaupunki), muun muassa Hyrylä, Ruotsinkylä ja Lahela, sekä Nurmijärvestä. Seurakunnan ydinalueena olivat Kaukjärvenä tunnetun Tuusulanjärven rantamien kylät Hyrylä, Hyökkälä, Paijala, Tuusula, Tuomala, Järvenpää, Vanhakylä ja Ruskela. Järvestä erossa olevia kyliä oli Alikerava, Ylikerava, Rusutjärvi, Nahkela, Lahela ja Ruotsinkylä. Nykyisen Jokelan seutu, silloinen Vantaankorvenmaa, oli tuolloin lähes asumatonta takamaata, jonka maat jaettiin erillisalueina useiden kylien kesken.[16]
Rautatien rakentamisen (liikenteeseen 1862) jälkeen radanvarren kyläkeskukset kasvoivat ja teollistuivat kunnan muiden osien jatkaessa maatalousvaltaista elämää. Sillä oli omat seurauksensa:
- Vuonna 1924 Kerava erotettiin Tuusulasta kauppalaksi.
- Vuonna 1951 Järvenpää erotettiin Tuusulasta kauppalaksi.
- Vuonna 1954 Tuusulan, Keravan ja Helsingin maalaiskunnan (nyk. Vantaa) kolmeen osaan jakama Korson taajama liitettiin kokonaisuudessaan Helsingin maalaiskuntaan.[17]
- Vuonna 1974 Tuusulan, Hyvinkään ja Nurmijärven kolmeen osaan jakama Jokelan taajama liitettiin kokonaisuudessaan Tuusulaan.[18]
Hyrylän kehittymiseen kuntakeskuksena vaikutti pääkaupungin läheisyys sekä venäläisen varuskunnan perustaminen 1850-luvulla. Itsenäisyyden aikana Hyrylässä toimi aluksi ”Tuusulan tykistönä” tunnettu kenttätykistövaruskunta ja kesästä 1957 lähtien Helsingin ilmatorjuntarykmentti.
Hyrylän läheisyydessä on kolme kertaa pidetty asuntomessut: Lahelassa vuonna 1970, Nummenharjulla vuonna 2000 ja Rykmentinpuistossa vuonna 2020[19].
Hyrylän läheisyydessä on ollut myös useita suuria sorakuoppia. Kun Helsingin ja sen lähiympäristön kiihkeään rakentamiseen tarvittiin loputtomasti hiekkaa ja soraa, sadat kuorma-autot kiidättivät sitä silloista kaksikaistaista, betonipintaista Tuusulantietä myöten. Koska Hyrylässä sijaitsi myös ilmatorjuntarykmentti, joku keksi nimetä nämä vinhasti liikkuvat autot ”Hyrylän hävittäjiksi”.
Tuusulanjärven länsipuolella toimi 1900-luvun jälkipuoliskolla Hankkijan koetila laajoine pelto- ja metsäalueineen.
Jokela alkoi rautatien (1862) vaikutuksesta kehittyä nopeasti teollisuustaajamaksi. Kylään perustettiin muun muassa kolme tiilitehdasta, tulitikkutehdas, vanutehdas ja laatikkotehdas. Tiilitehtaita paikkakunnalle vetivät ainutlaatuiset, laajat savipitoiset maa-alueet. Ensimmäisenä aloitti toimintansa Jokelan Tiilitehdas vuonna 1874.
Kellokoskelle teollisuus saapui paljon aikaisemmin kuin muihin Tuusulan taajamiin; ruukki aloitti toimintansa vuonna 1795.[20] Kellokosken psykiatrinen sairaala perustettiin vuonna 1915.
Tuusulaan asutettiin jatkosodan jälkeen Terijoen ja Viipurin maalaiskunnan siirtoväkeä.[21]
21. huhtikuuta 1996 sattui Tuusulassa Jokelan junaturma.
Keskiviikkona 7. marraskuuta 2007 Tuusulan Jokelan koulukeskuksessa tapahtui ampumavälikohtaus, jossa kuoli yhdeksän ihmistä.
Tuusulanjärven taiteilijayhteisö muokkaa
Tuusulaan syntyi 1800–1900-lukujen vaihteessa Suomen kautta aikain merkittävin taiteilijayhteisö. Sen jäsenten ajatusten ja käden jälki vaikutti, ja on sen jälkeenkin vaikuttanut, koko Suomen kansan kohtaloon ja asenteisiin, suomalaisen identiteetin muodostumiseen. Yhteisön elämään tutustuttaessa sana kulttuuri saa uuden ja erilaisen sävyn: vivahteikkaamman, arkisemman ja elämänläheisemmän. Jokapäiväinen elämä yhteisössä sisälsi kaikkia kuviteltavissa tapahtumia ja kohtaloita: perhe-elämää, työtä, puutetta, hyvinvointia, puutarhanhoitoa, yhteisiä juhlia, dramatiikkaa, rakkautta, sydänsuruja jne.
Taiteilijayhteisö syntyi Tuusulanjärven itärantaa myötäilevän vanhan tien varteen. Tämä Tuusulan Rantatie on nykyisin hiljainen sivutie, mutta alkujaan se oli osa 1680-luvulla rakennettua, myös Heinolantieksi kutsuttua tietä. Tie on nykyään museotie.
Jo ennen taiteilijayhteisön muodostumista, vuonna 1872, Aleksis Kivi vietti tien varrella sijainneessa, hänen veljensä asuttamassa mökissä elämänsä viimeiset kuukaudet maaliskuun alusta vuoden viimeisen päivän aamuvarhaiseen.
Myöhemmin tien vaikutuspiirissä asuivat ja tekivät työtä muun muassa Juhani Aho, Venny Soldan-Brofeldt, Jean Sibelius, Pekka Halonen, Eero Järnefelt ja J. H. Erkko. Nykyisin Ahola, Ainola, Halosenniemi ja Erkkola ovat museoita. Suvirantaa asutti Eero Järnefeltin jälkeen hänen tyttärensä taidemaalari Laura perheineen, ja paikka on edelleen suvun hallussa yksityiskotina. Myös Aleksis Kiven kuolinmökki on muistomerkkinä Rantatien varrella.
Edellä mainittujen pysyvästi alueella asuneiden taiteilijayhteisön jäsenten lisäksi Rantatien huviloissa asui ja vieraili lukuisa joukko kulttuurihenkilöitä. Merkittävänä oleskelupaikkana toimi muun muassa Syväranta, jonka 1900-luvun alkuvuosina omisti venäläinen nimineuvos K. K. Uschkoff. Hänen luonaan nähtiin usein venäläistä yläluokkaa sekä taiteilijoita, muun muassa kirjailija Maksim Gorki ja oopperalaulaja Fjodor Šaljapin. Myöhemmin huvila toimi suomalaisten sanomalehtimiesten lepokotina, jossa asustelivat muun muassa Eino Leino, Uuno Kailas, Olavi Paavolainen ja Einari Vuorela. Vuonna 1947 tulipalossa tuhoutumisen jälkeen uudelleen rakennetussa huvilassa toimii nykyisin Lottamuseo.
Syvärannan ja sen kanssa Rantatien vastakkaisella puolella sijaitsevan Onnelan historiat liittyvät läheisesti toisiinsa. 1920-luvulla Onnelassa pidettiin täysihoitolaa, jossa tulevaisuuttaan etsivien venäläisten emigranttien lisäksi asusti ja vieraili lukuisa joukko suomalaisia kulttuurihenkilöitä. Nykyisin Onnela toimii Näkövammaisten Keskusliiton loma- ja kurssikeskuksena.
Suomen lääketieteen isänä tunnetun arkkiatri Otto E. A. Hjeltin 1860-luvulla kesähuvilakseen rakennuttama ja 1881 talviasuttavaksi kunnostama Lepola sijaitsi Aholan ja Suvirannan välissä. Valtioneuvos E. N. Setälän omistukseen vuonna 1922 siirtyessään se sai nimen Toimela. Huvila tuhoutui tulipalossa kirjastosiipeä lukuun ottamatta vuonna 1943.
Järvenpään itsenäistyessä kolme taiteilijakotia, Ainola, Ahola ja Suviranta, jäivät sen alueelle erilleen museotiestä.
Kulttuuri muokkaa
Tuusula on johtava modernin taiteen paikka Keski-Uudellamaalla. Tuusulassa on Halosenniemi, arvokas kulta-ajan taiteilijoiden kokoelma ja Martta Wendelinin kokoelma.[22]
Tuusula sai Keravalta yhden Suomen merkittävimmistä nykytaiteen kokoelmista vuonna 2008. Keravan taidemuseon entisen johtajan Aune Laaksosen taidesäätiön 1 300 taulua saavat pysyvät näyttelytilan Hyrylässä. Näyttely aukesi marraskuussa 2008 Tuusulan taide ja kulttuurikeskuksessa. Pysyvät tilat kunnostetaan nykyisen viereisen kuvataidekoulun tiloihin. Keravan taidemuseo menetti yli puolet teoksistaan. Sinne jää edelleen Keravan taidesäätiön 1 200 teosta. Aune Laaksosen mukaan syy päätökseen on Keravan valtuuston puheenjohtajan ja kansanedustaja Eero Lehden toiminta. ”Mainettani on yritetty mustata. Lehti ja pari muuta kunnallispoliitikkoa ovat tehneet valituksia Keravan kaupungin tekemistä taidemuseopäätöksistä, mutta hävinneet ne. Kaikki tämä on kypsyttänyt nyt tehtyyn ratkaisuun.”[23]
Tuusulassa sijaitsee Tuusulan työläiskotimuseo.
Tuusulan kunnankirjasto palvelee Hyrylässä sijaitsevan Tuusulan pääkirjaston ohella Jokelan kirjaston, Kellokosken kirjaston, Riihikallion koulun itsepalvelupisteen ja kirjastoauto Kirren sekä Kirkes-kirjastojen verkkoaineistojen välityksellä.[24][25]
Ruokakulttuuri muokkaa
Tuusulan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla arkiruokina läskisoosi ja kaurapuuro ja juhla-ateriana aladobi, rosolli, vasikanpaisti, lanttulaatikko, porkkanalaatikko, hiivaleipä ja rusinakeitto.[26]
Media muokkaa
Tuusulan alueen asioista uutisoi Tuusulan, Järvenpään ja Keravan yhteinen paikallislehti Keski-Uusimaa, jonka kotipaikka on Tuusulassa. Paikkakunnalla jaetaan myös Keski-Uusimaan omistamaa ilmaisjakelulehteä Viikkouutiset.
Väestönkehitys muokkaa
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Vuonna 1943 Tuusulasta tuli yksikielinen suomenkielinen kunta.[28]
Seurakunnat muokkaa
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Tuusulassa toimii Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Tuusulan seurakunta.[29]
Suomen Helluntaiherätyksen helluntaiseurakunnista Tuusulan alueella toimii Tuusulan helluntaiseurakunta.[30]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Tuusulan alueella toimii Helsingin ortodoksinen seurakunta.[31]
Suomen helluntaikirkon jäsenseurakunnista Tuusulassa toimii Station Jokela.
Talous muokkaa
Tuusulan kunnan ulkoiset sekä sisäiset toimintakulut olivat vuonna 2006 yhteensä 166,5 miljoonaa euroa, investointimenot 20,5 miljoonaa euroa sekä rahoituskulut 0,4 miljoonaa euroa.
Työllisyys muokkaa
Tuusulan työllisyysaste on hyvä, ja sen asukkaat käyvät usein muilla paikkakunnilla töissä: vain noin kolmasosalla Tuusulan työssä käyvistä on työpaikka Tuusulassa.
| Vuosi | 2004 | 2005 | 2006 |
|---|---|---|---|
| Työttömät työnhakijat | 1 001 | 959 | 804 |
| Työttömyysaste | 5,7 % | 5,4 % | 4,5 % |
| Avoimet työpaikat | 108 | 137 | 159 |
Suurimmat työnantajat muokkaa
Vuonna 2008 Tuusulan suurimpia työnantajia olivat:
Liikenne muokkaa
Helsingistä Tuusulaan ja sen kuntakeskukseen Hyrylään johtaa Tuusulanväylä (kantatie 45), joka aivan kuntakeskuksen porteille asti on moottoritie. Hyrylässä on isohko liikenneympyrä, jossa kantatie 45 jatkuu Hyvinkään suuntaan tienä, joka tunnetaan nimellä Hämeentie, ja Järvenpään suuntaan johtaa Järvenpääntie (seututie 145). Hämeentiestä erkanee Nurmijärvelle johtava Nahkelantie (seututie 139) ja Järvenpääntiestä erkanee Keravan kautta Kilpilahden satamaan johtava Kulloontie (seututie 148).
Hyrylästä on matkaa Helsingin keskustaan 28 kilometriä, Helsinki-Vantaan lentoasemalle 14 kilometriä, Järvenpäähän 7 kilometriä, Keravalle 5 kilometriä, Nurmijärvelle 17 kilometriä ja Hyvinkäälle 30 kilometriä.
Pääradalla Tuusulalla on Järvenpään ja Hyvinkään välisellä osuudella Jokelan rautatieasema, josta on Helsingin päärautatieasemalle matkaa noin 48 kilometriä. Aiemmin alueella toimi myös Nuppulinnan rautatieasema, jonka henkilöliikenne lopetettiin 27. maaliskuuta 2016. Samaan aikaan lopetettiin myös henkilöliikenne Purolan rautatieasemalle, joka sijaitsee juuri Järvenpään kaupungin puolella, mutta pääosa aseman palvelemasta asutuksesta sijaitsi Tuusulan puolella.
Tuusulan kunnanvaltuusto on päättänyt Tuusulan liittymisestä mukaan Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymään (HSL) 1. tammikuuta 2018 lukien.[32]
Urheilu muokkaa
Tuusulassa toimii Tuusulan Palloseura (TuPS). Jokelassa toimiva Jokelan Kisa (JoKi) on nostanut profiiliaan jalkapallossa 2010-luvulla ja kilpailee samalla tasolla kuin Tuusulan Palloseura. Jääkiekossa Tuusulaa edustaa KJT Hockey. Ringetessä Tuusulaa edustaa Tuusula Ringette. Tuusulassa on järjestetty vuodesta 2007 lähtien vuosittainen Tuusulanjärven luistelumaraton. Luistelumaratonissa on Suomen mestaruuden lisäksi avoin kansainvälinen luokka, johon on osallistunut hollantilaisia huippuluistelijoita. Tuusulanjärven luistelumaraton kuuluu Suomen Luisteluliiton hallinnoimaan Tour de Skate -sarjaan. Tuusulassa on kaksi salibandyseuraa: FC Tuusula ja Tuusulan salibandy (TusBy). Tuusulassa toimii myös ampumahiihto ja -suunnistusseura Tuusulan Voima-Veikot.
Tunnettuja tuusulalaisia muokkaa
|
|
|
Ystävyyskunnat muokkaa
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- Tuusulan Rantatie, lähde: Tuusulan Rantatie Pekka Halosen aikana, Sirkka Holma/Tuusulan Rantatieyhdistys ry, 1990.
- E. N. Setälä (Arkistoitu – Internet Archive)
- Lottamuseo (Arkistoitu – Internet Archive)
- Tuusulan Rantatie
- Eino Leino (Arkistoitu – Internet Archive)
- Juhani Aho
- Venny Soldan-Brofeldt
- Jean Sibelius
- J. H. Erkko
- Pekka Halonen
- Eero Järnefelt
- Tuusulan kunnan kotisivu
Viitteet muokkaa
- ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
- ↑ Väkiluku kasvoi eniten Uudellamaalla vuonna 2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2024.
- ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ Väestörakenne 26.5.2022. Tilastokeskus. Viitattu 12.9.2023.
- ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
- ↑ a b Lasse Kivinen/HS 17.8.2021: Kalle Ikkelä valittiin Tuusulan pormestariksi keskellä kuntien rahamylläystä: ”Tilanne on kaikille tuntematon” (viitattu 25.8.2021)
- ↑ OM 22.6.2021: Kuntavaalit 2021 - Tuusula - Tulokset puolueittain ja yhteislistoittain (viitattu 25.8.2021)
- ↑ Aino – Suuri Suomen kartasto, s. 114–115. Genimap, 2005.
- ↑ Kaksikielinen Etelä-Tuusula | Etelä-Tuusulan kyläyhdistykset www.ruotsinkyla.fi. Viitattu 27.5.2019.
- ↑ a b Vesa Marttinen: Pormestari Arto Lindberg on luotsannut Tuusulaa nyt vuoden Yle uutiset. 20.6.2018. Viitattu 20.6.2018.
- ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 15.8.2022. [vanhentunut linkki]
- ↑ a b Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 15.8.2022. [vanhentunut linkki]
- ↑ Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2016 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 22.12.2017. Viitattu 26.1.2018.
- ↑ Saulo Kepsu: Uuteen maahan - Helsingin ja Vantaan vanha asutus ja nimistö, s. 56. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2005.
- ↑ Kirkon historia Tuusulan seurakunta. Viitattu 22.11.2023.
- ↑ Risto O. Peltovuori: Suur-Tuusulan historia, Vammalan kirjapaino Oy 1975, ISBN 951-99058-4-7
- ↑ Korson kunta Korson sos.dem. työväenyhdistys. Arkistoitu 1.6.2015. Viitattu 6.8.2011.
- ↑ Antti Rosenberg: ”Jokelan alueliitos”, Tuusulan historia 1920–1984, s. 14–18. Gummerus, 1998. ISBN 952-91-0288-7.
- ↑ https://www.rykmentinpuisto.fi/asuntomessut-2020/
- ↑ Kellokoski ja ruukki 4.6.2004. Tuusulan kunta. Arkistoitu 10.11.2005.
- ↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951, s. 129. Helsinki: Otava, 1950.
- ↑ Matti Huhta: Tuusula nappasi Keravan kaupungilta 1 300 arvotaulun kokoelman Hyrylään. Aune Laaksosen taulut esille Hyrylään, Helsingin Sanomat 29.8.2008 A13
- ↑ Matti Huhta: Tuusula nappasi Keravan kaupungilta 1 300 arvotaulun kokoelman Hyrylään. Aune Laaksosen taulut esille Hyrylään, Helsingin Sanomat 29.8.2008 A13
- ↑ Tervetuloa Tuusulan kunnankirjastoon Tuusulan kunta, tuusula.fi. Viitattu 5.1.2020.
- ↑ Kirkes-kirjastojen e-aineistot Kirkes-kirjastot, kirkes.finna.fi. Viitattu 5.1.2020.
- ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 64. Helsinki: Patakolmonen Ky.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 29.1.2018.
- ↑ Finnäs, Fjalar: Finlandssvenskarna 2009: En statistisk rapport (sivu 10) Helsinki: Folktinget. Arkistoitu 1.11.2014. Viitattu 1.11.2014. (ruotsiksi)
- ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
- ↑ Suomen Helluntaiherätys Suomen Helluntaiherätys. Tuusulan Helluntaiseurakunta. Viitattu 24.9.2021.
- ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/helsingin-ortodoksinen-seurakunta
- ↑ Parkkinen, Pia: Kymmenen vuoden kädenvääntö päättyi – HSL laajenee myös Tuusulaan 14.7.2017. Yle. Viitattu 5.9.2017.
- ↑ Kangosjärvi, Jaakko: Tuhansien julkkisten maa. Helsingin Sanomat, 5.7.2008. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 12.3.2024.
- ↑ Bio Pepe Ahlqvistin kotisivut. Arkistoitu 18.6.2013. Viitattu 28.7.2013.
- ↑ Ahokas, Kari: Mikon molemmat puolet Tivi. 1.12.2005. Viitattu 4.10.2022.
- ↑ Henkilötiedot anttikaikkonen.fi. Viitattu 14.3.2024.
- ↑ Aleksis Kiven kuolinmökki tuusula.fi. Viitattu 14.3.2024.
- ↑ Pesonen, Hanna: Kaija Koon taiteilijaelämä Eeva. 19.9.2023. Viitattu 14.3.2024.
- ↑ Taiteilijaeläkkeellä tunnustettiin 45 taiteilijan työ Yle Uutiset. 18.4.2007. Viitattu 15.3.2024.
Aiheesta muualla muokkaa
- Tuusulan kunnan kotisivut
- Visit Tuusulanjärvi - Tuusulanjärven matkaily ry
- Ylen Elävä arkisto: Tuusulanjärven taiteilijayhteisö
- Ylen Elävä arkisto: Tuusulantietä ryskyttäviä sora-autoja haukuttiin Hyrylän hävittäjiksi
| 1. Helsinki | 674 963 | 7. Jyväskylä | 147 821 | 13. Lappeenranta | 73 016 | 19. Porvoo | 51 293 | 25. Lohja | 45 654 |
| 2. Espoo | 314 152 | 8. Kuopio | 124 011 | 14. Vaasa | 68 969 | 20. Salo | 51 097 | 26. Nurmijärvi | 44 773 |
| 3. Tampere | 255 066 | 9. Lahti | 120 700 | 15. Hämeenlinna | 68 303 | 21. Kotka | 50 488 | 27. Tuusula | 41 334 |
| 4. Vantaa | 247 447 | 10. Pori | 83 117 | 16. Seinäjoki | 66 157 | 22. Kokkola | 48 299 | 28. Kirkkonummi | 41 160 |
| 5. Oulu | 214 651 | 11. Kouvola | 78 876 | 17. Rovaniemi | 65 285 | 23. Hyvinkää | 46 903 | 29. Rauma | 38 837 |
| 6. Turku | 201 889 | 12. Joensuu | 78 060 | 18. Mikkeli | 51 916 | 24. Järvenpää | 46 475 | 30. Kerava | 38 227 |