Wikipedia

Sr3

sähköveturi

Sr3 on VR:n ja Fenniarailin käyttämä sähköveturi. Sr3 on uusin VR:n käyttämästä kolmesta sähköveturisarjasta, ja se perustuu Siemens Mobilityn Vectron-veturimalliin. Vetureita on tilattu 80 kappaletta, ja tilauksessa on optio 97 lisäveturille. Sarjan toimitukset alkoivat vuonna 2016, ja ensimmäiset veturit otettiin käyttöön kaupallisessa liikenteessä kesäkuussa 2017.[2][3][4][5]

Sr3
Kolmesta Sr3-veturista koostuva juna Hämeenlinnan ja Parolan välillä
Kolmesta Sr3-veturista koostuva juna Hämeenlinnan ja Parolan välillä
Perustiedot
Tyyppi sähköveturi, mahdollisuus dieselkäyttöön
Liikennöitsijä VR, Fenniarail
Valmistaja Siemens Mobility
Lukumäärä VR: 58 (tilattu 80)
Fenniarail: 1 (tilattu 3)[1]
Valmistusvuodet 2016–
Numerointi VR: 3301–3380
Fenniarail: 201
Lempinimi Vektori
Vekkuli
Tekniset tiedot
Huippunopeus 200 km/h
Paino 90 t
Pituus 19 049 mm
Leveys 3 013 mm
Korkeus 4 400 mm
Pyörästö Bo′Bo′
Pyörästön pituus 13 800 mm
Suurin akselipaino 22,5 t
Pyörän halkaisija 1 250 mm
Moottorin teho  
 • jatkuva teho 6 400 kW (sähkömoottorit)
360 kW (dieselmoottorit)

Fenniaraililla on yksi Sr3-veturi, numero 201, joka saapui Suomeen syyskuussa 2023.[6] Vetureita on tilattu kaksi lisää, ja ne toimitetaan vuonna 2026.[7] Fenniarailin veturit vastaavat teknisesti VR:n vetureita.[8]

Historia muokkaa

Vuonna 2012 VR järjesti avoimen EU-tasoisen tarjouskilpailun uudesta sähköveturisarjasta. Tarjouskilpailussa valmistajalta edellytettiin muun muassa kokemusta vähintään 20 sähköveturin valmistamisesta vuosina 2000–2011. Näiden vetureiden tuli myös olla edelleen käytössä, akselipainon piti olla vähintään 21 tonnia, huippunopeuden piti olla vähintään 200 km/h ja vetureiden yhteenlasketun ajokilometrimäärän piti olla vähintään viisi miljoonaa kilometriä. Lisäksi valmistajalta vaadittiin kokemusta sähkövetureiden tai -junien toimivuudesta vaativissa olosuhteissa, kuten kovassa pakkasessa, kesähelteillä ja pöllyävässä lumessa.[9]

Tilauksesta kiinnostuneita olivat ainakin isot kiskokalustovalmistajat Alstom, Bombardier Transportation ja Siemens Mobility.[10] VR:n hankintailmoitukseen kirjaamat vaatimukset kykeni täyttämään käytännössä vain muutama valmistaja, ja ne sulkivat muun muassa suomalaisen Transtechin pois tarjouskilpailusta.[11][12] Veturien liikkumiskyvyn ja talvikestävyyden sekä valmistajan tarjoaman huoltopaketin mainittiin olevan hankintapäätöksen kannalta tärkeitä tekijöitä.[10] Lisäksi ison, optioineen 177 veturin sarjan tilaaminen mahdollistaa erityisesti liikennöitsijää varten veturimalliin tehtävät muutokset.[11]

Joulukuussa 2013 VR ilmoitti tilaavansa 80 Vectron-sähköveturia saksalaiselta Siemensiltä. Tilaukseen sisältyi lisäksi optio 97 lisäveturista. Kaupan arvo oli noin 300 miljoonaa euroa.[2] Sopimus kaupasta tehtiin osapuolten välille helmikuussa 2014.[4]

Koko 80 veturin Sr3-sarjan suunnitellaan olevan liikenteessä vuonna 2026.[2][13][14] VR:n mukaan uudella sähköveturisarjalla korvataan Neuvostoliitosta 1970–1980-luvuilla hankitut Sr1-sähköveturit, jotka poistetaan käytöstä vaiheittain uusien veturien toimitusten edetessä.[2][15] Lisäksi uuden sähköveturin tavoite on helpottaa talviliikenteen ongelmia.[2] Sr3-sarjan käyttöiän on arvioitu jatkuvan 2070-luvulle saakka.[14]

 
Fenniarailin ensimmäinen Sr3-veturi Kouvolassa marraskuussa 2023.

Vuonna 2021 Fenniarail teki toimitussopimuksen Siemensin kanssa yhden Vectron-sähköveturin toimittamisesta. Sopimukseen sisältyy optio neljästä veturista.[16] Ne vastaavat teknisesti VR:n Sr3-vetureita. Ensimmäinen veturi toimitettiin 18. syyskuuta 2023 Hangon satamaan, josta se siirrettiin Kouvolaan.[6] Kaupallinen liikenne veturilla alkoi 1. marraskuuta 2023.[8] Tammikuussa 2024 Fenniarail tilasi kaksi veturia lisää, ja ne toimitetaan vuonna 2026.[7]

Toimitukset muokkaa

 
USr3-koeveturi Rata2016-näyttelyssä Turussa.

Maaliskuussa 2015 Suomeen saapui Siemensin omistama Vectron-koeveturi (USr3), joka ajoi koeajoja huhtikuusta alkaen.[17] Koeveturi palautettiin Saksaan syyskuussa 2016.[18] Ensimmäinen varsinainen Sr3-veturi (3302) saapui Suomeen koeajoon tammikuussa 2016. Veturit 3303 ja 3304 saapuivat Suomeen saman vuoden toukokuussa. Veturilla 3301 ajettiin aluksi koeajoja kesään 2016 asti Saksassa ja Tšekissä, ja se tuotiin Suomeen heinäkuussa.[19] Viides Sr3-veturi (3305) tuli Suomeen syyskuussa 2016. Näillä vetureilla ajettiin koeajoja, kunnes ne saatiin kaupalliseen liikenteeseen kesällä 2017.[4] Huhti- ja toukokuussa 2017 maahan saapui kymmenen veturin esisarjan loput viisi veturia.[19]

Esisarjan seurantajakson jälkeen vetureiden sarjavalmistus ja jatkotoimitukset alkoivat kesällä 2018. Loppuvuoden 2018 aikana toimitettiin kahdeksan veturia (3311–3318) ja tammikuussa 2019 kolme veturia lisää (3319–3321).[20][21] Huhtikuussa 2019 toimitettiin veturit 3322 ja 3323.[22] Keväällä otettiin myös koulutuskäyttöön Sr3-vetureiden simulaattorit Kouvolassa.[22] 2. syyskuuta 2019 Suomeen tuli kolme uutta Sr3-veturia (3324–3326), ja 30. tammikuuta saapuivat veturit 3327 ja 3328.[23][24] Veturit 3329–3331 saapuivat Suomeen huhtikuussa 2020, ja 3332–3334 syyskuussa 2020.[25][26] Veturit 3335 ja 3336 saapuivat Suomeen tammikuussa 2021[27], 3337–3339 huhtikuussa 2021 ja 3340–3342 elokuussa 2021.[28] Veturit 3343 ja 3344 saapuivat Suomeen tammikuussa 2022[29], 3345–3347 maaliskuussa 2022[30] ja 3348–3350 elokuussa 2022[31]. Veturit 3351 ja 3352 saapuivat Suomeen tammikuussa 2023[32], 3353–3355 maaliskuussa 2023[33] ja 3356–3358 elokuussa 2023[6]. Veturit 3359 ja 3360 saapuivat tammikuussa 2024 ja 3361 - 3363 huhtikuussa 2024. Jatkossa Sr3-vetureita on tarkoitus toimittaa VR:lle noin kymmenen veturia vuodessa.[34]

Ongelmia muokkaa

Vaikka Sr3-veturit on hankittu yleislinjakäyttöön, niitä käytettiin ensimmäiset kaksi vuotta ainoastaan tavaraliikenteessä, sillä Sr3:n ETCS-standardin mukaisen veturilaitteen ja Suomen rautateiden JKV-kulunvalvontajärjestelmän kommunikaatio-ongelmat aiheuttivat vetureille tarpeettomia hätäjarrutuksia.[35] Ensimmäinen kokeilu matkustajaliikenteessä tehtiin 7. joulukuuta 2017.[36][37] Liikenne- ja viestintävirasto antoi Sr3-vetureille 1. kesäkuuta 2019 alkaen rajoitetun käyttöluvan matkustajaliikenteeseen, jolloin Sr3:n vetämät InterCity-junat alkoivat liikennöidä ensin Oulu–Rovaniemi-reitillä 3. kesäkuuta 2019 alkaen ja myöhemmin Helsinki–Oulu-reitillä 24. kesäkuuta 2019 alkaen.[23] Koekäyttöjakson jälkeen veturien käyttö matkustajaliikenteessä laajeni Poriin ja Vaasaan suuntautuville reiteille[23] ja edelleen marraskuussa 2020 Joensuuhun.[38]

Sr3 3309 suistui kiskoilta ja vaurioitui tasoristeysonnettomuudessa Kemijärvellä 12. joulukuuta 2018. Veturi kuljetettiin maateitse Oulun rautatieaseman ratapihalle, jossa se seisoi pitkään odottamassa vakuutusyhtiön päätöstä korjauksesta.[22] Myöhemmin keväällä 2019 veturi siirrettiin Ilmalan varikolle, josta se hinattiin syyskuussa 2019 Hankoon ja laivattiin edelleen Saksaan, jossa veturi korjattiin Siemensin Münchenin tehtaalla. Korjauksen yhteydessä veturiin vaihdettiin myös Onnettomuustutkintakeskuksen suositusten mukaisesti uudenlaiset sivuikkunat ja turvavalaistus.[23] Turvavalaistus ei toiminut onnettomuudessa, koska veturin akustosulakkeet rikkoontuivat.[39] VR:n asiantuntijoiden mukaan turvavalaistuksen muutostöitä ei kuitenkaan edellytä, koska akusto on veturin pääasiallisesta energianlähteestä riippumaton järjestelmä ja veturi täyttää täten yhteentoimivuuden teknisen eritelmän (YTE) mukaiset LVV:n hyväksymät vaatimukset[39]. Veturi palautettiin Suomeen korjattuna 21. marraskuuta 2019.[34]

Ominaisuudet muokkaa

 
Sr3:n vetämä tavarajuna saapumassa Vuosaaren ratapihalle.

Sr3 perustuu Siemens Mobilityn vuodesta 2010 tuotannossa olleeseen Vectron-sähköveturiin, joka pohjautuu tekniikaltaan sitä edeltäneisiin Eurosprinter- ja Eurorunner-veturimalleihin.[4] Sr3 on VR:llä yleislinjakäytössä, eli sitä käytetään sekä matkustaja- että tavaraliikenteen tarpeisiin.[14] Veturin oikosulkumoottorien teho on 6 400 kW, mikä mahdollistaa 200 km/h huippunopeuden ja 350 kN vetovoiman liikkeellelähdössä. Sr3 on siis lähes kaksi kertaa niin tehokas kuin Sr1-veturi, ja sen liikkeellelähtövoima on noin 16 % suurempi kuin Sr2-veturilla.[4][40] Sr3:lla voidaan vetää 2 100 tonnin painoista junaa rataosuuksilla, joiden pituuskaltevuus on jopa 10 promillea.[4][14][40] Koeajoissa Sr3:lla on saavutettu 220 km/h huippunopeus ja kaksinajossa on vetureilla vedetty vetovoimakokeissa 5 700 tonnin painoista junaa.[5]

Sr3 on Vectronin ns. "last mile" -versio ("viimeinen maili"), eli se on varustettu sähkömoottoreiden lisäksi kahdella dieselkäyttöisellä aggregaatilla, jotka mahdollistavat liikennöimisen myös sähköistämättömillä rataosuuksilla. Dieselmoottoreiden yhteisteho on 360 kW. Dieselmoottoreita käytetään pääasiallisesti varavoimalähteenä sekä tarvittaessa tavaraliikenteessä ja vaihtotyössä siten, että aggregaatit tuottavat sähköä ajomoottoreille mahdollistaen liikkumisen ilman ajolangasta saatavaa sähköä. Veturi voi liikkua dieselmoottorien avulla jopa sadan kilometrin matkan 20 km/h nopeudella, jolloin juna saadaan esimerkiksi sähköverkon vikatilanteessa liikutettua seuraavalle liikennepaikalle.[41][42] Koeajoissa Sr3-pari on kyennyt vetämään mittausvaunun ja kuormatun koevaunun 55 kilometrin päähän sähköistetystä rataosuudesta keskinopeuden ollessa 25 km/h.[36] Matkustajaliikenteessä Sr3:n dieselvetoa käytettiin ensimmäisen kerran 6. toukokuuta 2020, kun Kontiomäellä asemarakennuksen tulipalosta johtuen rataosuuden ajolangoista oli katkaistu virta.[26]

 
Ontto akseli pienen vetohammaspyörän sisällä, kaaviokuva: Veturin jousitettuun massaan kuuluvan moottorin (1) akseli (2) kiinnittyy vääntömomenttia välittävien nivelien (3) välityksellä pieneen vetohammaspyörään (5). Koko hammaspyörävalitys (5),(6),(8) on jousittamatonta massaa. Pyörän akseliin kiinnitetty iso hammaspyörä(6), vetopyöräkerran akseli(7), vaihteiston kotelo(8).

Ajomoottorien ripustus ei ole täysin jousitettua tyyppiä kuten VR:n aikaisemmissa Sr2- ja Sr1-vetureissa. Ison ja pienen vetohammaspyörän sekä hammaspyöräkotelon jousittamaton paino lepää vetopyörien päällä toisin kuin täysin jousitetussa rakenteessa, mutta moottorin paino ei lepää vetopyörän päällä. Moottorit on ripustettu telin runkoon, ja voiman välitys jousitetusta moottorista jousittamattomaan pieneen vetohammaspyörään tapahtuu onton vetopyöräakselin läpi kahden joustavan teräslevynivelen välityksellä.[43] Rakenne on yksinkertaisempi ja huokeampi, ja rataan välittyvät haitalliset voimat ovat vain vähän suurempia kuin täysjousitetussa rakenteessa.[44]

Sr3:n paineilmajärjestelmä sisältää kaksi öljytöntä mäntäkompressoria, jotka kykenevät tuottamaan yhteensä 3 500 litraa paineilmaa minuutissa. Järjestelmän käyttöä voidaan jatkaa keskeytyksettä myös yhdellä kompressorilla toisen vikaannuttua. Pääsäiliön tilavuus on 1 m³. Veturi valvoo lisäksi jatkuvasti ilmankuivaimen toimintaa sekä jarrujärjestelmän ilmanlaatua.[4]

Tavara- ja ratapihaliikennekäyttöä varten Sr3 on varustettu radio-ohjauslaitteistolla.[41] Vetureihin on asennettu eurooppalaisen ETCS-kulunvalvontastandardin mukainen Trainguard 100 -veturilaite, joka sovittimen avulla kykenee lukemaan myös JKV-ratalaitteita.[17] Veturi on varustettu myös WLAN-verkolla ja DGPS-paikannuslaittein.[4] Sr3:ssa on Unilink-kytkimet, eli veturi voidaan kytkeä sekä SA-3- että ruuvikytkimillä varustettuun kalustoon.[45] EKE Trainnet -tietojärjestelmän avulla veturi saa jatkuvasti ajantasaista tietoa mm. vaunujen ovien ja jarrujen tilasta.[4] VR:n vaunukaluston lisäksi Sr3 on yhteensopiva Sr2-sähköveturien ja Edo-ohjausvaunujen kanssa.[40]

Vaikka päällisin puolin Sr3 muistuttaa normaalia Vectron-veturia, on siihen tehty lukuisia muutoksia, jotka tekevät veturista Suomen raideliikenteeseen ja ilmastoon paremmin soveltuvan. Suomalaiseen 1 524 millimetrin raideleveyteen sopivat telit on tehty Grazissa, Itävallassa. Muilta osin Sr3-veturit on valmistettu Siemensin tehtaalla Münchenissä.[40] Veturin talvikestävyyttä on paranneltu lukuisin eri tavoin: veturin kori on lämpöeristetty, alustan muotoilu estää lumen kerääntymisen, ja kaikki ulkoiset laitteet ja kytkennät on suojattu lumelta. Lisäksi jäähdytyksen ilmanottoaukot on siirretty veturin katolle, ja ilmanotto tapahtuu onton katon muodostaman kammion kautta.[4] Veturiin on asennettu lumiaura, ja keulaa on vahvistettu hirvieläinkolarien varalta rakenteellisesti sekä suojalevyin.[4][46] Veturin ohjaamo on varustettu lämmitettävällä ilmastoinnilla ja lisälämpöpuhaltimilla.[4] Veturin luvataan toimivan jopa 40 asteen pakkasessa.[14][46] Sr3 on myös Sr1:tä energiatehokkaampi, sillä jarrutuksessa syntynyt energia syötetään takaisin sähköverkkoon, ja veturin valaistus on kauttaaltaan toteutettu LED-tekniikalla.[47] Sr3:n päävalonheittimien valovoima on 220 000 cd.[4] Veturi on varustettu yhteensä 410 ampeeritunnin nikkelikadmiumakustolla.[4]

Ensimmäinen isompi huolto Sr3-vetureille tehdään noin 1,2 miljoonan ajokilometrin jälkeen. Veturi lähettää langattomasti jatkuvasti teknistä dataa ja diagnostiikkaa, jolloin varikolla voidaan jo ennalta suunnitella tarkastusten sekä huoltojen sisältöä ja aikataulua.[4] Sr3:n kuluvat osat on pyritty suunnittelemaan niin, että niiden vaihtoväli olisi mahdollisimman pitkä.[4] Veturin osat ja materiaalit voidaan kierrättää 98-prosenttisesti.[47]

Lähteet muokkaa

  1. ↑ https://www.fenniarail.fi/fenniarail-tilasi-lisaa-sahkovetureita-laajenevaan-toimintaansa
  2. ↑ a b c d e Karttunen, Kirsti: VR ostaa 80 uutta veturia Siemensiltä HS.fi. 20.12.2013. Arkistoitu 21.12.2013. Viitattu 23.2.2016.
  3. ↑ VR sopi jättikaupan Siemensin kanssa: Vetureita yli 300 miljoonalla eurolla Iltalehti.fi. 20.12.2013. Arkistoitu 5.7.2017. Viitattu 23.2.2016.
  4. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p Veturimies-digilehti 4/2016 Veturimies-lehti. Viitattu 19.12.2016.
  5. ↑ a b Tasoristeys 1/2017 Resiina-lehti. Viitattu 11.4.2017.
  6. ↑ a b c Tasoristeys 3/2023 Resiina-lehti. Viitattu 2.2.2024.
  7. ↑ a b Fenniarail tilasi lisää sähkövetureita laajenevaan toimintaansa 25.1.2024. Fenniarail. Viitattu 2.2.2024.
  8. ↑ a b Tasoristeys 4/2023 Resiina-lehti. Viitattu 2.2.2024.
  9. ↑ FI-Helsinki: Veturit – Hankintailmoitus Tenders Electronic Daily. 25.1.2012. Arkistoitu 20.3.2016. Viitattu 23.2.2016.
  10. ↑ a b Lundén, Kimmo: Huolto ratkaisee Suomen kaikkien aikojen veturikaupan Talouselämä. 22.1.2012. Arkistoitu 30.3.2016. Viitattu 22.12.2016.
  11. ↑ a b Sähköveturi Sr3 Resiina-lehti. Viitattu 22.12.2016.
  12. ↑ Kalmi, Riikka: VR lupaa: Uudet saksalaisveturit toimivat Suomen talvessa Taloussanomat. 20.12.2013. Viitattu 22.12.2016.
  13. ↑ Merkittävä kauppa Sähköveturi.fi. VR-Yhtymä Oy. Arkistoitu 20.3.2016. Viitattu 23.2.2016.
  14. ↑ a b c d e Rajamäki, Tiina: Kotimaa: VR:n uusi sähköveturi on viittä vaille valmis – sen pitäisi kestää 40 asteen pakkasta HS.fi. 8.12.2015. Viitattu 23.2.2016.
  15. ↑ Härkönen, Ari: ERTMS Suomen kansallinen toteutussuunnitelma Ratahallintokeskus. 31.10.2007. Viitattu 22.12.2016.
  16. ↑ Fenniarail hankkii Vectron-sähkövetureita 29.9.2022. Fenniarail. Viitattu 2.2.2024.
  17. ↑ a b Tasoristeys 2/2015 Resiina-lehti. Viitattu 24.2.2016.
  18. ↑ Tasoristeys 4/2016 Resiina-lehti. Viitattu 7.2.2017.
  19. ↑ a b Tasoristeys 1/2016 Resiina-lehti. Viitattu 14.3.2016.
  20. ↑ Tasoristeys 4/2017 Resiina-lehti. Viitattu 6.11.2018.
  21. ↑ Tasoristeys 1/2019 Resiina-lehti. Viitattu 12.4.2019.
  22. ↑ a b c Tasoristeys 2/2019 Resiina-lehti. Viitattu 23.7.2019.
  23. ↑ a b c d Tasoristeys 3/2019 Resiina-lehti. Viitattu 1.11.2019.
  24. ↑ Tasoristeys 1/2020 Resiina-lehti. Viitattu 26.4.2020.
  25. ↑ Tasoristeys 2/2020 Resiina-lehti. Viitattu 20.7.2020.
  26. ↑ a b Tasoristeys 3/2020 Resiina-lehti. Viitattu 30.11.2020.
  27. ↑ Tasoristeys 1/2021 Resiina-lehti. Viitattu 10.5.2021.
  28. ↑ Tasoristeys 3/21 Resiina-lehti. Viitattu 28.11.2021.
  29. ↑ Tasoristeys 1//2022 Resiina-lehti. Viitattu 13.7.2022.
  30. ↑ Tasoristeys 2/2022 Resiina-lehti. Viitattu 13.7.2022.
  31. ↑ Tasoristeys 3/2022 Resiina-lehti. Viitattu 5.12.2022.
  32. ↑ Tasoristeys 1/2023 Resiina-lehti. Viitattu 3.4.2023.
  33. ↑ Tasoristeys 2/2023 www.resiinalehti.fi. Viitattu 21.7.2023.
  34. ↑ a b Tasoristeys 4/2019 Resiina-lehti. Viitattu 26.4.2020.
  35. ↑ Viljakainen, Miika: VR:n uudet veturit tekevät turhia hätä­jarrutuksia – nyt puhuu jo koeajoissa mukana ollut kuljettaja Ilta-Sanomat. 7.1.2019. Viitattu 28.4.2021.
  36. ↑ a b Tasoristeys 1/2018 Resiina-lehti. Viitattu 6.11.2018.
  37. ↑ Tasoristeys 2/2018 Resiina-lehti. Viitattu 6.11.2018.
  38. ↑ Tasoristeys 4/2020 Resiina-lehti. Viitattu 28.4.2021.
  39. ↑ a b Turvallisuussuositus 2019-S43 Sr3-ve­tu­rin tur­va­va­lais­tus Turvallisuussuositukset. 30.3.2021. Onnettomuustutkintakeskus. Viitattu 5.7.2023.
  40. ↑ a b c d Raiteiden työjuhta Sähköveturi.fi Arkisto = https://web.archive.org/web/20160305050138/http://www.sahkoveturi.fi/fi/sahkoveturi/raiteiden_tyojuhta/. VR-Yhtymä Oy. Viitattu 23.2.2016.
  41. ↑ a b Tehokkuutta kuljetuksiin Sähköveturi.fi. VR-Yhtymä Oy. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 23.2.2016.
  42. ↑ Koponen, Jarmo: Sähkökatko ei pysäytä VR:n uusia sähkövetureita 20.12.2013. Yle. Viitattu 26.12.2013.
  43. ↑ Kolar, Josef: Design of a Wheelset Drive (pdf) Transactions on Electrical Engineering, Vol 4, No 1, s. 16. 2015. Praha: Ergo Nomen. Arkistoitu 29.8.2017. Viitattu 29.1.2018.
  44. ↑ Vectron- the drive system Siemens Mobility. Arkistoitu 12.3.2018. Viitattu 29.1.2018.
  45. ↑ Kuusinen, Jari: Kuva Sr3 3302 -sähköveturista Vaunut.org. 7.1.2016. Viitattu 24.2.2016.
  46. ↑ a b Kotonaan Suomessa Sähköveturi.fi. VR-Yhtymä Oy. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 23.2.2016.
  47. ↑ a b Energiapihi veturi Sähköveturi.fi. VR-Yhtymä Oy. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 23.2.2016.

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sr3.
Suomalaiset veturit ja junayksiköt
Dieselveturit ja ‑moottorijunat
Nykyiset Dm12 · Dv12 · Dr14 · Dr16 · Dr18 · Dr19 · Dr20 · Dr21
Entiset Hr11 · Dm3/Dm4 · Dm6/Dm7 · Dm8 · Dm9 · Dv11 · Dr12 · Dr13 · Dv15 · Dv16
Sähköveturit ja ‑moottorijunat
Nykyiset Sr1 · Sr2 · Sr3 · Sm2 · Sm3 · Sm4 · Sm5 · Sm6 · M100 · M200 · M300
Entiset Sm1
Tulevat Sm7
Höyryveturit

A1 · A2 · B1 · C1 · Hr1 · Hv1 · Hv2 · Hv3 · Hv4 · Pr1 · Tr1 · Tr2 · Tk3 · Tv1 · Vr1 · Vr2 · Vr3 · Vr4/Vr5 · Vk4

Ratatyökoneet ja pienveturit

Tve1 · Tve2 · Tve3 · Tve4 · Tve5 · Tka6 · Tka7 · Tka8 · Tka9 · Ttm1 · Ttr1 51 · Ttr

Koeveturit ja ‑kiskobussit

Dr15 · Sv1 · Dm10 · Dm11

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Sr3&oldid=22318497”