Wikipedia

Samoa

saaristovaltio Tyynellä valtamerellä
(Ohjattu sivulta Länsi-Samoa)

Tämä artikkeli käsittelee valtiota. Samoan kielestä ja Samoan saaristosta on erilliset artikkelit.

Samoa, viralliselta nimeltään Samoan itsenäinen valtio, on noin 200 000 asukkaan saaristovaltio Tyynellämerellä. Yhdessä Amerikan Samoan kanssa se muodostaa Samoan saariston, joka on osa Polynesian saariryhmää. Perinteiset elinkeinot, kalastus ja maanviljely, ovat herkkiä luonnontuhoille.

Samoan itsenäinen valtio
Malo Sa'oloto Tuto'atasi o Samoa
Independent State of Samoa
Samoan lippu Samoan vaakuna
lippu vaakuna

Samoan sijainti kartalla
Samoan sijainti kartalla

Valtiomuoto tasavalta
O le Ao o le Malo

Pääministeri		 Tuimalealiʻifano Vaʻaletoʻa Sualauvi II
Naomi Mataʻafa
Pääkaupunki Apia
13°50′S, 171°50′W
Pinta-ala
– yhteensä 2 831 km² [1] (sijalla 177)
– josta sisävesiä 0,3 %
Väkiluku (2021) 205 557 (sijalla 185)
– väestötiheys 72,6 as. / km²
– väestönkasvu 0,6 % [1] (2010)
Viralliset kielet samoan kieli, englannin kieli
Valuutta tala (WST)
BKT (2019)
– yhteensä 845 milj. USD[2]  (sijalla 201)
– per asukas 4 285,5 USD
HDI (2019) 0,715 [3] (sijalla 111)
Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous 10,1 % [2]
– teollisuus 15,7 % [2]
– palvelut 74,2 % [2]
Aikavyöhyke UTC+13[4]
– kesäaika ei käytössä[5]
Itsenäisyys
– Uudesta-Seelannista
1. tammikuuta 1962
Lyhenne WS
– ajoneuvot: WS
– lentokoneet: 5W
Kansainvälinen
suuntanumero		 +685
Tunnuslause Fa'avaei le Atua Samoa (Jumala olkoon Samoan)
Kansallislaulu ”The Banner of Freedom”

Maantiede

muokkaa

Sijainti ja pinnanmuodot

muokkaa
 
Samoan yksityiskohtaisempi kartta
 
Savai’in saaren etelärannikkoa

Samoa sijaitsee Tyynellämerellä 130 kilometriä Amerikan Samoasta länteen, noin 2 900 kilometriä koilliseen Uudesta-Seelannista ja 4 200 kilometriä Havaijista lounaaseen.[6]

Samoa koostuu kahdesta suuresta saaresta, Upolusta ja Savai’ista, sekä seitsemästä pienemmästä saaresta, joista kaksi on asutettuja.[6] Kolme neljäsosaa maan väestöstä asuu Upolulla, jossa sijaitsee myös pääkaupunki Apia.[7] Maan korkein kohta on Mauga Silisili (1 866 m) Savai’illa. Molemmat pääsaaret ovat tuliperäisiä ja kallioisia. Saaria ympäröi koralliriutta ja laguuni. Joet ovat lyhyitä, matalia ja virtaavat suoraan saarien keskiosista rannikoille.[6]

Ilmasto

muokkaa

Samoalla vallitsee merellinen trooppinen ilmasto. Päivän ylin lämpötila on koko vuoden noin 30 °C, yön alin noin 23 °C. Varsinainen sadekausi kestää marraskuusta huhtikuuhun, mutta jonkin verran sateita saadaan muulloinkin. Sateet tulevat tyypillisesti rajuina iltapäiväkuuroina. Samoan eri osissa lämpötila ja sadepäivien lukumäärä on suunnilleen sama, mutta sademäärä riippuu alueen korkeudesta ja sijainnista vallitsevan pasaatituulen suuntaan nähden.[8] Saarien pohjois- ja länsirannoilla vuosittainen sademäärä on noin 2 500 millimetriä vuodessa, kun niiden keskiosissa keskimääräinen sademäärä on yli 7 600 millimetriä.[6]

Trooppiset syklonit aiheuttavat Samoalla tuhoa säännöllisin väliajoin.[6]

Luonto

muokkaa

Ennen ihmisten saapumista Samoaa peittivät trooppiset sademetsät ja pilvimetsät.[6] Samoan ja Amerikan Samoan alankometsistä on tuhottu noin 80 prosenttia.[9] Taaro- ja kookosplantaasit ovat rannikolla korvaneet alkuperäiset metsät.[6] Samoalla ja Amerikan Samoalla, jotka kuuluvat samaan ekoalueeseen, elää edelleen 536 kukkakasvi- ja 226 saniaislajia. Kasveihin kuuluu yli sata orkidealajia.[10] Saarten tuliperäinen maaperä mahdollistaa tiheän kasvillisuuden, mutta se on myös herkästi erosioituvaa.[6]

Samoalla elää 37 maalintulajia, monet niistä kotoperäisiä. Maalla eläviä matelijoita on ainakin yhdeksän lajia, esimerkiksi liskoja ja käärmeitä.[6] Lepakkolaji samoanlentäväkoira (Pteropus samoensis) on CITES-listalla, koska sitä metsästetään ruoaksi ja myytäväksi Tyynenmeren markkinoilla. Myös kookosrapuja pyydystetään syötäväksi sellaisia määriä, että ne harvinaistuvat koko ajan.[10] Vaikka Samoan ensimmäinen kansallispuisto avattiin jo vuonna 1978 Upolulle, maan luonnonsuojelupyrkimykset ovat olleet löyhiä, ja eroosion aiheuttamat valumat ovat vahingoittaneet koralliriuttoja. Saastuminen on ongelma etenkin Apian ympäristössä, ja vuoden 1998 metsäpalot tuhosivat neljänneksen Savai’in metsistä.[6]

Historia

muokkaa

Varhainen historia

muokkaa

Vanhimmat arkeologiset löydot Samoalta on ajoitettu noin vuoteen 1000 eaa.[11] Varhaiset tulijat tulivat todennäköisesti Tongalta ja kuuluivat Lapita-kulttuuriin.[12] Kulttuuri tunnetaan monimutkaisilla kuvioilla koristellusta keramiikasta, mutta Samoalla se muuttui melko nopeasti pelkistetympään muotoon.[13]

Vuoteen 200 eaa. mennessä Polynesiaan oli muodostunut vilkkaita kauppareittejä, jotka yhdistivät Fidžin, Tongan ja Samoan.[14] Samoalle, kuten muuallekin Polynesiaan, oli kehittynyt merenkulun ympärille muodostunut yhteiskunta, joka harrasti myös maanviljelystä. Samoalaiset asuivat kylissä, joita johti matai-päälliköiden neuvosto.[12]

Suurvaltapolitiikan pelinappulana

muokkaa

Ensimmäinen eurooppalainen, jonka tiedetään käyneen Samoalla, oli hollantilainen Jakob Roggeveen, joka näki saaret alukseltaan vuonna 1722.[15] Vuonna 1768 Louis Antoine de Bougainville vieraili alueella ja kutsui saaria ”navigaattorien saariksi”, koska ihaili pienillä kanooteillaan avomerellä kulkeneita samoalaisia.[16] 1830-luvulla saarille lähetettiin brittiläisiä lähetyssaarnaajia.[15] London Missionary Societyn John Williams käännytti pian päällikkö Malietoa Vainu’upon kristinuskoon, ja tätä seurasi loput kansasta.[12]

Samoa sijaitsee strategisesti merkittävällä merireitillä, joten Saksa, Britannia ja Yhdysvallat kiinnostuivat 1800-luvulla saarista. Saksa ja Yhdysvallat ajautuivat sodan partaalle Samoan kriisin aikana.[17] Yhdysvallat sai 1878 käyttöönsä nykyisen Amerikan Samoan puolella sijaitsevan Pago Pagon sataman.[12] Saksa haki maaperää puolestaan Apiasta, ja yhdysvaltalaiset ja brittiläiset sotalaivat haastoivat saksalaiset näiden pommittaessa joulukuussa 1888 Apiaa. Tilanne raukesi, kun hurrikaani upotti maaliskuussa 1889 kaikki kolme Yhdysvaltain alusta sekä kolme saksalaista alusta. Kiistely saarista ratkaistiin lopulta vuoden 1899 sopimuksella, jonka mukaan Saksa ja Yhdysvallat jakoivat Samoan saariston.[17]

Samoan jako tehtiin ilman samoalaisten konsultointia, ja monet paheksuivat tekoa voimakkaasti. Saksan Samoalla syntyi jo 1908 Mau a Pule -liike päällikkö Lauaki Namulauʻulu Mamoen johdolla, kun matait olivat pettyneitä saksalaisten yritykseen muuttaa perinteistä faʻa Sāmoa -järjestelmää. Lauaki ja yhdeksän muuta johtohenkilöä antautuivat kuitenkin pian, ja heidät karkotettiin Saipanille.[12]

Pian ensimmäisen maailmansodan syttymisen jälkeen elokuussa 1914 Uusi-Seelanti lähetti hyökkäysjoukot valtaamaan ja miehittämään Saksan Samoan. Tarkoituksena oli estää Saksan Samoan käyttö laivaston tankkauspisteenä Tyynellämerellä.[18] Uusi-Seelanti uudelleennimesi Saksan Samoan Länsi-Samoaksi ja jatkoi sen miehitystä ensimmäisen maailmansodan päättymiseen saakka. Versailles’n rauhansopimus vuonna 1919 lopetti Saksan vaatimukset saaria kohtaan ja antoi niiden hallintamandaatin Uudelle-Seelannille.[19]

Vuosien 1918–1919 influenssapandemia levisi Samoalle marraskuussa 1918 uusiseelantilaiselta matkustaja-alukselta, jota ei ollut laitettu karanteeniin toisin kuin aiemmin laivan vieraillessa Fidžillä. Potilaita kuoli sellaisella vauhdilla, että omaiset eivät ehtineet eivätkä jaksaneet järjestää perinteisiä hautajaismenoja, vaan vainajat käärittiin mattoihin ja haudattiin joukkohautoihin. Jälkikäteen kuolleiden määräksi arvioitiin 8 500 eli 22 prosenttia Samoan väestöstä. Epidemia on arvioitu yhdeksi 1900-luvun pahimmista, ja se vaikutti Uuden-Seelannin hallintoon saarilla.[20]

Itsenäisyys

muokkaa

Uusi-Seelanti hallitsi Länsi-Samoaa Kansainliiton mandaatilla ja myöhemmin YK:n valtuutuksella.[15] Itsenäisyysliike alkoi vahvistua 1920-luvulla ja organisoitui liikkeeksi nimeltä O le Mau a Samoa, lyhyesti Mau. Se aloitti passiivisen vastarinnan: valtuustot eivät kokoontuneet ja lapsia ei lähetetty hallituksen kouluihin.[21] Vuonna 1929 Maun ja Uuden-Seelannin poliisin välillä tapahtui myös verisempi yhteenotto niin sanottuna mustana lauantaina[22].

Vuonna 1935 työväenpuolue voitti Uuden-Seelannin vaalit ja tunnusti Maun poliittisen aseman. Itsehallinto kehittyi kuitenkin hitaasti, osittain 1930-luvun laman ja maailmansodan takia. Maailmansodan jälkeen siirtomaat alkoivat itsenäistyä muuallakin, ja YK painosti myös Uutta-Seelantia luopumaan Samoasta.[23] Uusi-Seelanti antoi 1940-luvun lopulla perustaa valtioneuvoston ja parlamantin, ja niitä seurasi muita poliittisia uudistuksia.[12]

Samoa itsenäistyi lopulta 1. tammikuuta 1962, ja sen monarkiksi tuli Malietoa Tanumafili II.[12] Länsi-Samoa oli ensimmäinen itsenäisyytensä takaisin saanut polynesialainen valtio 1900-luvulla. Maa muutti nimekseen Samoa vuonna 1997,[15] mikä johti jännitteiden kasvuun Samoan ja Amerikan Samoan välillä.[24]

Samoa siirtyi vuonna 1892 itäisemmälle aikavyöhykkeelle helpottaakseen asiointia Yhdysvaltojen ja Euroopan kanssa. Nykyisin Australia ja Uusi-Seelanti ovat kuitenkin Samoalle tärkeämpiä kauppakumppaneita, ja maa palasikin 29. joulukuuta 2011 samalle aikavyöhykkeelle, jonka se oli hylännyt. Pääministeri Tuila’epa Sailele Malielegaoin aloitteesta Samoan tieliikenne siirtyi vuonna 2009 oikeanpuoleisesta vasemmanpuoleiseksi eli samanlaiseksi kuin Australiassa ja Uudessa-Seelannissa.[25]

Samoalla puhkesi 2019 tuhkarokkoepidemia, johon kuoli kolmen ja puolen kuukauden aikana 83 ihmistä. Sairaalahoitoa tarvitsi 1 868 ihmistä.[26] Maassa oli epidemian takia kuusi viikkoa kestänyt hätätila.[27]

Politiikka

muokkaa
 
Apian hallintorakennuksia

Samoan poliittinen järjestelmä yhdistelee parlamentaarista demokratiaa ja saariston perinteisiä tapoja.[28] Vuoden 1962 perustuslaki, joka astui voimaan maan itsenäistyessä, muotoili Samoan hallintojärjestelmän brittiläisen mallin mukaiseksi, mutta otti huomioon myös samoalaiset perinteet. Samoan itsenäistymisajan kaksi suurpäällikköä saivat elinikäisen hallintomandaatin. Heistä toinen, Tupua Tamasese Mea’ole, kuoli 1963 ja sen jälkeen Malietoa Tanumafili II piti virkaa vuoteen 2007. Hänen seuraajakseen valittiin viiden vuoden kaudeksi Tupua Tamasese Mea’olen poika Tuiatua Tupua Tamasese Efi.[7][15][29] Valtionpäämiehen eli o le Ao o le Malon kaudet on rajattu kahteen, ja hänen asemansa on lähinnä seremoniallinen Tuimalealiʻifano Vaʻaletoʻa Sualauvi II valittiin toiselle kaudelle elokuussa 2022.[30]

Lainsäädäntöelimenä toimii yksikamarinen parlamentti (Fono), johon valitaan viisivuotiselle kaudelle vähintään 51 jäsentä. Jos naisten osuus edustajista on alle kymmenen prosenttia, enintään viisi lisäedustajaa voidaan valita naisten määrän kasvattamiseksi.[28] Vain päälliköt (matai) voivat asettua ehdokkaiksi. Päälliköitä on rekisteröity 30 000, mutta vain 16 000 on Samoalla, heistä vain kahdeksan prosenttia on naisia. Parlamentin enemmistö valitsee pääministerin, jonka valtion päämies sitten nimittää virallisesti virkaansa.[7]

Samoan ensimmäiset puolueet perustettiin 1970-luvun lopulla, ja Human Rights Protection Party (HRPP) hallitsi poliittista kenttää usean vuosikymmenen ajan. HRPP:n aseman haastoi vasta 2020-luvulla uusi Faʻatuatua i le Atua Samoa ua Tasi (FAST), johon oli loikannut useampi entinen HRPP-poliitikko.[31] HRPP ja FAST saivat vuoden 2021 vaaleissa yhtä monta paikkaa, mutta lopulta täydennysvaalien ja loikkauksien jälkeen FAST julistettiin vaalien voittajaksi. FAST:n johtaja Naomi Mataʻafa aloitti pääministerinä.[30]

Hallintoalueet

muokkaa
 
Hallintoalueet. 1-5 Upolulla, 7-11 Savai'illa.

Samoa jakautuu 11 poliittiseen hallintoalueeseen (itūmālō). Ne perustuvat historiallisiin hallintoalueisiin, ja jokaisella on perinteiseen järjestykseen perustuva perustuslaki. Alueet jakautuvat edelleen pienempiin aleusiin (faipule), jotka ovat tilastollisia ja vaalien käytössä olevia alueita.[32] Suluissa 11 poliittisen hallintoalueen vuoden 2020 asukasmäärä[33]:

Talous

muokkaa

Samoan talouden keskeisimpiä tekijöitä ovat kehitysapu, ulkomailla työskentelevien samoalaisten tekemät rahalähetykset, matkailu, maanviljelys ja kalastus.[34] Samoan talous romahti koronaviruspandemian seurauksena, sillä vuosina 2020–2022 bruttokansantuote laski yhteensä 15 prosenttia. Matkailun tyrehtyminen vaikutti koko talouden suuntaan. Talous on kääntynyt taas kasvuun vuonna 2023 matkailijoiden paluun, rahalähetysten kasvun ja julkisten invenstointien lisääntymisen ansiosta.[35]

Vuonna 2020 maatalous tuotti 8,3 prosenttia Samoan bruttokansantuotteesta, mutta 62 prosenttia maataloudesta oli omavaraismaataloutta.[36] Taaro on eniten viljelty kasvi, ja muita tärkeitä viljelykasveja ovat jamssi, banaani ja malaijienleipäpuu.[37]

Samoan maanteistä noin kaksi viidesosaa on päällystettyjä. Niihin kuuluvat rannikkovaltatiet sekä pääkaupungin Apian tärkeimmät kadut.[38] Kansainväliset lennot tulevat Faleolon kansainväliselle lentoasemalle, ja lisäksi Apiasta on lauttayhteys Pago Pagolle Amerikan Samoalle.[39] Samoan pääsaarten välillä on myös lento- ja lauttayhteys.[40]

Väestö

muokkaa

Samoan väkiluku vuoden 2021 väestönlaskennan mukaan oli 205 557. Väestönkasvu oli ollut 4,9 prosenttia edellisestä vuoden 2016 väestönlaskennasta.[41] Syntyvyys on korkea, mutta väestönkasvua rajoittaa runsas maastamuutto lähinnä Uuteen-Seelantiin, Australiaan ja Yhdysvaltoihin.[42] Eliniänodote väestönlaskennassa oli naisille 77 vuotta ja miehille 74 vuotta. Samoalaiset ovat nuoria, sillä mediaani-ikä on 22 vuotta.[43]

Suurin osa samoalaisista asuu rannikon kylissä, ja maan ainoa kaupunkikeskus on Upolun saaren Apia, jossa asuu vajaa viidennes samoalaisista. Maaseudulla elää siis yli 80 prosenttia asukkaista.[42] Upolun saarella asuu 78 prosenttia samoalaisista ja loput toisella pääsaarella Savai’illa.[43]

Samoalaiset ovat enemmistöryhmä saarilla (92,6 %). Muusta väestöstä suurin osa on eurooppalaisten ja polynesialaisten jälkeläisiä.[7] Samoalaiset kääntyivät pian kristinuskon tulon jälkeen kristityiksi, ja syrjäisimpiinkin kyliin alettiin rakentaa kirkkorakennuksia.[42] Samoan kongregationalistinen kristillinen kirkko on suurin kirkko, ja vuonna 2021 siihen kuului 27 prosenttia asukkaista. Seuraavaksi suurimmat kirkot olivat katolinen kirkko (19 %), myöhempien aikojen pyhien liike (18 %), metodismi (12 %) ja Assemblies of God (10 %).[43] Kristittyjen lisäksi maassa on pieni määrä hinduja, buddhalaisia, muslimeja, bahá’íta ja juutalaisia, joista suuri osa asuu pääkaupunki Apiassa.[44]

Samoan puhutuin kieli on polynesialainen samoan kieli. Sen lisäksi maassa on parisataa englanninkielistä.[45] Viralliset kielet ovat samoa ja englanti, englantia puhutaan toisena kielenä.[42]

Kulttuuri

muokkaa
 
Samoalainen peʻa-tatuointi

Perinteinen samoalainen kulttuuri, Fa’a Samoa, on voimakas tekijä samoalaisessa elämässä ja politiikassa. Kyläpäälliköt, joiden katsottiin jatkavan perinnettä ja kulttuuria, olivat päättävässä asemassa vuoteen 1991 asti, jolloin maassa otettiin käyttöön yleinen äänioikeus. Päätöksentekijät valitaan edelleen näiden kyläpäälliköiden joukosta. Samoa on pitänyt historialliset tapansa, sosiaalisen järjestelmänsä ja kielensä vuosisatoja jatkuneesta eurooppalaisesta vaikutuksesta huolimatta. Kielestä on erikseen arkimuoto ja kohteliaisuusmuoto.[46] Samoan kieltä arvellaan vanhimmaksi säilyneeksi polynesialaiseksi kieleksi. Samoalaiset ovat Uuden-Seelannin maorien jälkeen toiseksi suurin polynesialainen kansanryhmä.[47]

Samoalaisessa kulttuurissa tatuoinneilla on merkittävä asema, ja esimerkiksi miehet menevät 12- tai 13-vuotiaana paikalliselle tatuoijalle eli tufugalle.[48] Sekä miesten peʻa että naisten malu ovat osa siirtymäriittiä. Miehillä tatuoinnit ovat hyvin tummia ja jatkuvat polvilta vyötärölle, ja naisille ne ovat vaaleampia ja kattavat vain jalan yläosat.[49] Lähetyssaarnaajat hävittivät monilta Tyynenmeren saarilta tatuointiperinteen, mutta Samoalle se säilyi. Sieltä se on levinnyt 1900-luvulla uudestaan muun muassa Tahitille.[48]

Uskonto on tärkeässä asemassa vapaa-ajan ja sosiaalisen elämän hallitsijana. Monissa pikkukylissä elämä pysähtyy joka ilta iltarukouksen ajaksi.[47]

Samolaiseen arkiruokaan ovat perinteisesti kuuluneet kala ja kana, salaatti, juurekset kuten jamssi ja taaro, leipäpuunhedelmät ja kookospähkinät sekä kahvi ja kaakao. Ulkomailta tuodaan riisiä, voita, jauhoja ja sokeria. Päivän pääateria syödään yhdessä illalla.[46]

Musiikki

muokkaa

Ennen eurooppalaisten saapumista Samoalle siellä käytettiin ainakin pate- ja fala-nimisiä lyömäsoittimia. Pate on koverrettu puunrungosta, fala rullalle kääritty matto. Sittemmin myös kielisoittimet ukulele ja sielo ovat tulleet suosituiksi.[50]

Samoan kansallislaulu on ”The Banner of Freedom”, jonka sävelsi ja sanoitti Sauni Iiga Kuresa (1900–1978).[51]

Juhlapäivät

muokkaa
Juhlapäivät
Pvm Suomalainen nimi Paikallinen nimi Huomautuksia
1. tammikuuta uudenvuodenpäivä    
(pääsiäissunnuntaita edeltävä perjantai) pitkäperjantai    
(ensimmäisen kevätpäiväntasauksen jälkeisen täysikuun jälkeinen sunnuntai) pääsiäissunnuntai    
pääsiäissunnuntaita seuraava päivä pääsiäismaanantai    
25. huhtikuuta ANZAC-päivä   Australian ja Uuden-Seelannin sotaan osallistuneiden joukkojen muistopäivä
10. toukokuuta Samoan äitien päivä    
1. kesäkuuta itsenäisyyspäivä    
2. elokuuta vappu   työn päivä
lokakuun toista sunnuntaita seuraava päivä   Lotu a Tamaiti lasten päivä
7. marraskuuta metsänistutuspäivä Arbor Day  
25. joulukuuta joulupäivä    
26. joulukuuta tapaninpäivä    

Urheilu

muokkaa
 
Samoan ja Alankomaiden rugby union -maajoukkueet vastakkain

Samoan suosituimpia urheilulajeja ovat rugby, australialainen jalkapallo ja kilikiti, jota pelataan monissa kyläyhteisöissä.[48] Se on Samoan kansallispeli, ja se kehittyi 1800-luvulla lähetyssaarnaajien ja merimiesten esittelemän kriketin pohjalta.[52]

Samoa on osallistunut vuodesta 1984 kesäolympialaisiin 3–11 urheilijan joukkueella. Ainoa mitalisti on painonnostossa hopeaa voittanut Ele Opeloge.[53] Samoan jalkapallomaajoukkue ei ole koskaan selvinnyt OFC Nations Cupin lopputurnaukseen, joka on Oseanian mestaruusturnaus. FIFA-rankingissa Samoa on ollut korkeimmillaan vuonna 2007 sijalla 146.[54][55]

Lähteet

muokkaa
  • Foster, Sophie: Samoa Encyclopedia Britannica. 5.1.2023. Viitattu 1.7.2023. (englanniksi)
  • Samoa Population and Housing census 2021. Samoa Bureau of Statistics, 2022 Julkaisupaikka = Apia, Samoa. ISBN 978-982-101-412-0 Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 18.7.2023). (englanniksi)

Viitteet

muokkaa
  1. ↑ a b Samoa The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d Samoa UNData. United Nations Statistics Division. Viitattu 18.7.2023. (englanniksi)
  3. ↑ Human Development Report 2020. UNDP.org (englanniksi)
  4. ↑ https://www.timeanddate.com/time/zone/samoa
  5. ↑ Buckle, A. & Gundersen, M.: Samoa Scraps Daylight Saving Time (DST) timeanddate.com. 20.9.2021. Viitattu 25.9.2021. (englanniksi)
  6. ↑ a b c d e f g h i j Foster: Samoa: Land Encyclopædia Britannica. Viitattu 1.7.2023. (englanniksi)
  7. ↑ a b c d Background note 1.2.2012. US Department of State. Arkistoitu 9.12.2014. Viitattu 8.11.2014. (englanniksi)
  8. ↑ Samoa Country guide BBC Weather
  9. ↑ Olson, David: Samoan Tropical Moist Forests One Earth. Viitattu 1.7.2023. (englanniksi)
  10. ↑ a b Samoan Tropical Moist Forests Encyclopedia of Earth. Eds. Cutler J. Cleveland (Washington, D.C.: Environmental Information Coalition, National Council for Science and the Environment). 2008. World Wildlife Fund WWF. Viitattu 16.12.2018. (englanniksi)
  11. ↑ Green, Roger C.; Leach, Helen M. (1989) "New Information for the Ferry Berth Site, Mulifanua, Western Samoa". Journal of the Polynesian Society 98 (3): 319–330.
  12. ↑ a b c d e f g Foster: Samoa: History Encyclopædia Britannica. Viitattu 1.7.2023. (englanniksi)
  13. ↑ Harris, Daniel N. ym: Evolutionary history of modern Samoans. Proceedings of the National Academy of Sciences, 2020, 117. vsk, nro 17, s. 9458–9465. United States National Academy of Sciences. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 2.7.2023. (englanniksi)
  14. ↑ History Samoa
  15. ↑ a b c d e Timeline: Samoa BBC News
  16. ↑ Samoa – Country Information Pacific Island Travel. Arkistoitu 30.10.2013. Viitattu 6.6.2020. (englanniksi)
  17. ↑ a b Chambers, John Whiteclay: ”Samoan Incident”. Teoksessa The Oxford Companion to American Military History. Oxford University Press, 2004. ISBN 9780199891061 Wikipedian lähdekirjasto (viitattu 2.7.2023). (englanniksi)
  18. ↑ Seizing German Samoa Uusi-Seelanti: Ministry for Culture and Heritage. Viitattu 7.10.2011. (englanniksi)
  19. ↑ Wartime administration - capture of German Samoa Ministry for Culture and Heritage. Viitattu 7.10.2011. (englanniksi)
  20. ↑ Influenza in Samoa New Zealand History Online
  21. ↑ Rise of Mau NZ History
  22. ↑ Black Saturday Ministry for Culture and Heritage. Viitattu 12.10.2011. (englanniksi)
  23. ↑ Towards independence NZHistory. Ministry for Culture and Heritage. Viitattu 13.7.2023. (englanniksi)
  24. ↑ Samoa profile BBC News Asia-Pacific. BBC World News. Viitattu 13.5.2013.
  25. ↑ Samoa tekee aikahypyn Yle Uutiset. 9.5.2011. Viitattu 9.5.2011.
  26. ↑ Jacqui Thornton: In the aftermath: the legacy of measles in Samoa. Lancet, 16. toukokuuta 2020, 395. vsk, nro 10236, s. 1535–1536. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 19.7.2023. (englanniksi)
  27. ↑ Samoa lifts state of emergency over measles epidemic BBC News. 29.12.2019. BBC. Viitattu 19.7.2023. (englanniksi)
  28. ↑ a b Samoa: Facts & Stats Encyclopedia Britannica. 13.7.2023. Viitattu 13.7.2023. (englanniksi)
  29. ↑ Head of State Government of Samoa
  30. ↑ a b Samoa: Freedom of the World 2023 Country Report FreedomHouse. Viitattu 13.7.2023. (englanniksi)
  31. ↑ Foster: Samoa: Government and society Encyclopædia Britannica. Viitattu 13.7.2023. (englanniksi)
  32. ↑ Samoa Government of Samoa. Viitattu 13.7.2023. (englanniksi)
  33. ↑ Samoa Citypopulation.de. 11.5.2023. Thomas Brinkhoff. Viitattu 13.7.2023. (englanniksi)
  34. ↑ Country profile – Samoa Islands (PDF) 2016. FAO. Viitattu 16.7.2023. (englanniksi)
  35. ↑ Samoa: 2023 Article IV Consultation-Press Release; Staff Report; and Statement by the Executive Director for Samoa (PDF) 15.3.2023. International Monetary Fund. Viitattu 16.7.2023. (englanniksi)
  36. ↑ Samoa Agriculture Census 2019, s. 1.
  37. ↑ Samoa Agriculture Census 2019, s. 38.
  38. ↑ Foster: Samoa: Economy Encyclopædia Britannica. Viitattu 1.7.2023. (englanniksi)
  39. ↑ Getting There in Samoa Frommer’s. FrommerMedia LLC. Viitattu 17.7.2023. (englanniksi)
  40. ↑ Getting Around in Samoa Frommer’s. FrommerMedia LLC. Viitattu 17.7.2023. (englanniksi)
  41. ↑ Samoa Population and Housing Census 2021, s. 10.
  42. ↑ a b c d Foster: Samoa: People Encyclopædia Britannica. Viitattu 18.7.2023. (englanniksi)
  43. ↑ a b c Samoa Population and Housing Census 2021, s. 17.
  44. ↑ 2018 Report on International Religious Freedom: Samoa state.gov. U.S Department of State. Viitattu 4.6.2021. (englanniksi)
  45. ↑ Languages of Samoa Ethnologue: Languages of the World, 2009 (englanniksi)
  46. ↑ a b Cluny MacPherson: Samoa Countries and their cultures. Viitattu 16.12.2018.
  47. ↑ a b Samoa Country Profile BBC News
  48. ↑ a b c Foster: Samoa: Cultural life Encyclopædia Britannica. Viitattu 19.7.2023. (englanniksi)
  49. ↑ The Meaning of Ta Tau - Samoan Tattoing 12.5.2018. The Australian Museum. Viitattu 19.7.2023. (englanniksi)
  50. ↑ Music Samoan Sensation. Arkistoitu 6.6.2013. Viitattu 6.6.2020. (englanniksi)
  51. ↑ Samoa National Anthems of the World
  52. ↑ Topic: Samoan Kilikiti (cricket) Museum of New Zealand. Viitattu 16.12.2018.
  53. ↑ Samoa (SAM) Olympedia. OlyMADMen. Viitattu 19.7.2023. (englanniksi)
  54. ↑ Country Info - Samoa (alasivuineen) FIFA. Viitattu 16.12.2018. (englanniksi)
  55. ↑ Samoa Sports mapsofworld.com. Viitattu 8.10.2011. (englanniksi)

Aiheesta muualla

muokkaa
  •   Matkaopas aiheesta Samoa Wikimatkoissa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Samoa&oldid=22368537”