Pitkäperjantai

Pitkäperjantai on pääsiäistä edeltävä perjantai. Se on Kristuksen ristiinnaulitsemis- ja kuolinpäivä ja kirkkovuoden ainoa surujuhla. Pitkäperjantai on yksi hiljaisen viikon juhlapyhistä. Koska pääsiäissunnuntain varhaisin mahdollinen ajankohta on 22.3. ja myöhäisin mahdollinen 25.4., pitkänperjantain vastaavat päivämäärät ovat 20.3. ja 23.4. Viimeksi pitkäperjantai oli 20.3. vuonna 1818 ja seuraavan kerran 2285. Viimeksi pitkäperjantai oli 23.4. vuonna 1943 ja seuraavan kerran 2038.^[1]

Berndt Abraham Godenhjelm, Jeesus ristillä, 1843.

Pitkäperjantai 2010-luvulla:

2010: 2. huhtikuuta
2011: 22. huhtikuuta
2012: 6. huhtikuuta
2013: 29. maaliskuuta
2014: 18. huhtikuuta
2015: 3. huhtikuuta
2016: 25. maaliskuuta
2017: 14. huhtikuuta
2018: 30. maaliskuuta
2019: 19. huhtikuuta

Vuonna 2020 pitkäperjantai oli 10. huhtikuuta.

Pitkäperjantai on yleinen vapaapäivä.

Pitkäperjantai luterilaisessa kirkossaMuokkaa

Luterilaisessa kirkossa pitkänperjantain jumalanpalvelusta vietetään ilman ehtoollista ja kellon- ja urkujensoittoa. Kello 15 voidaan viettää Jeesuksen kuolinhetken muistoa. Pitkänperjantain iltajumalanpalvelus taas on perinteisesti omistettu Jeesuksen hautaamiselle. Pitkäperjantai ja hiljainen lauantai ovat ainoat kirkkovuoden päivät, jolloin liturginen väri on musta.

Aikoinaan pitkääperjantaita vietettiin ankarana paastopäivänä.

Pitkäperjantai ortodoksisessa kirkossaMuokkaa

Pitkäperjantai eli ortodoksisittain Suuri Perjantai on kirkkovuoden ankarin paastopäivä ja ainoa suuri juhlapäivä jolloin ei toimiteta eukaristiaa: on Kristuksen kuolinpäivä. Liturgian sijaan aamulla toimitetaan Kuninkaallinen hetkipalvelus, jossa luetaan koko kärsimyshistoria kaikista neljästä evankeliumista. Iltapäivällä kello kaksi alkaa Kristuksen kuolinhetken palvelus, jolloin Kristuksen hautakuva tuodaan alttarista katafalkille keskelle kirkkoa, ja palveluksen lopuksi papisto ja kirkkokansa käyvät kunnioittamassa kuollutta Kristusta. Illalla kuudelta alkaa Kristuksen hautauspalvelus, jonka lopuksi hautakuva kannetaan ristisaatossa kirkon ympäri. Kuten kaikki kirkolliset kulkueet, saatto kiertää vastapäivään symboloiden sitä, että saatto on menossa Kristusta kohti.

Pitkäperjantai eri kielissäMuokkaa

Useissa slaavilaiskielissä ja jopa unkarissa ja virossa käytetään pitkästäperjantaista nimityksiä, jotka merkitsevät ’suurta perjantaita’ (esimerkiksi vir. suur reede). Tätä nimitystä käyttävät ortodoksit myös suomeksi. Englannissa nimitys Good Friday tulee sanan ’good’ vanhasta merkityksestä ’pyhä’.^[2] Monissa romaanisissa kielissä päivää kutsutaan ’pyhäksi perjantaiksi’ (esimerkiksi ransk. Vendredi saint). Saksan kielen nimityksessä Karfreitag taas korostuu Kristuksen ristinkuoleman murheellisuus (kar-osa on vanhaa saksaa ja merkitsee ’surua’).

Suomessa käytettävä nimitys pitkäperjantai on käännöslaina ruotsin sanasta långfredag. Vanhoista lähteistä käy ilmi, että ruotsin ja muiden skandinaavisten kielten vastaavat sanat ovat käännöslainoja muinaisenglannin sanasta langa frigedæg.^[3]^[4]

Pitkäperjantai taiteessaMuokkaa

Oiva Paloheimon runon Kirkkotiellä säkeestä on tullut lähes fraasi: ”Päivä on pilvinen, sillä pitkänäperjantaina päivä on pilvinen.”^lähde?

PääsiäisperjantaiMuokkaa

Vaikka pitkäperjantai onkin suomen ja ruotsin kielissä ikään kuin ”pääsiäisperjantai”, niin englannin kielessä termi ”pääsiäisperjantai” (engl. Easter Friday) tarkoittaakin pääsiäisen jälkeistä perjantaita. Pääsiäisperjantain varhaisin päivämäärä on 27.3. ja myöhäisin 30.4.^[5]

LähteetMuokkaa

↑ SKS vuotuisjuhlat: pääsiäinen neba.finlit.fi. Viitattu 25.11.2015.
↑ [1]
↑ [2]
↑ [3]
↑ Pääsisäiperjantai-info (englanniksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pitkäperjantai Wikimedia Commonsissa

[1] SKS vuotuisjuhlat: pääsiäinen neba.finlit.fi. Viitattu 25.11.2015.

[2] [1]

[3] [2]

[4] [3]

[5] Pääsisäiperjantai-info (englanniksi)

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]