Pitkäperjantai

Berndt Abraham Godenhjelm, Jeesus ristillä, 1843.

Pitkäperjantai on pääsiäistä edeltävä perjantai. Se on Kristuksen ristiinnaulitsemis- ja kuolinpäivä ja kirkkovuoden ainoa surujuhla. Pitkäperjantai on yksi hiljaisen viikon juhlapyhistä. Koska pääsiäissunnuntain varhaisin mahdollinen ajankohta on 22.3. ja myöhäisin mahdollinen 25.4., pitkänperjantain vastaavat päivämäärät ovat 20.3. ja 23.4. Viimeksi pitkäperjantai oli 20.3. vuonna 1761 ja seuraavan kerran 2285. Viimeksi pitkäperjantai oli 23.4. vuonna 1943 ja seuraavan kerran 2038.^[1]

Pitkäperjantai 2010-luvulla:

2010: 2. huhtikuuta
2011 22. huhtikuuta
2012: 6. huhtikuuta
2013: 29. maaliskuuta
2014: 18. huhtikuuta
2015: 3. huhtikuuta
2016: 25. maaliskuuta
2017: 14. huhtikuuta
2018: 30. maaliskuuta
2019: 19. huhtikuuta

Sisällysluettelo

Pitkäperjantai luterilaisessa kirkossaMuokkaa

Luterilaisessa kirkossa pitkänperjantain jumalanpalvelusta vietetään ilman ehtoollista ja kellon- ja urkujensoittoa. Kello 15 voidaan viettää Jeesuksen kuolinhetken muistoa. Pitkänperjantain iltajumalanpalvelus taas on perinteisesti omistettu Jeesuksen hautaamiselle. Pitkäperjantai ja hiljainen lauantai ovat ainoat kirkkovuoden päivät, jolloin liturginen väri on musta.

Aikoinaan pitkääperjantaita vietettiin ankarana paastopäivänä.

Pitkäperjantai ortodoksisessa kirkossaMuokkaa

Pitkäperjantai eli ortodoksisittain Suuri Perjantai on kirkkovuoden ankarin paastopäivä ja ainoa suuri juhlapäivä jolloin ei toimiteta eukaristiaa: on Kristuksen kuolinpäivä. Liturgian sijaan aamulla toimitetaan Kuninkaallinen hetkipalvelus, jossa luetaan koko kärsimyshistoria kaikista neljästä evankeliumista. Iltapäivällä kello kaksi alkaa Kristuksen kuolinhetken palvelus, jolloin Kristuksen hautakuva tuodaan alttarista katafalkille keskelle kirkkoa, ja palveluksen lopuksi papisto ja kirkkokansa käyvät kunnioittamassa kuollutta Kristusta. Illalla kuudelta alkaa Kristuksen hautauspalvelus, jonka lopuksi hautakuva kannetaan ristisaatossa kirkon ympäri. Kuten kaikki kirkolliset kulkueet, saatto kiertää vastapäivään symboloiden sitä, että saatto on menossa Kristusta kohti.

Pitkäperjantai eri kielissäMuokkaa

Useissa slaavilaiskielissä ja jopa unkarissa ja virossa käytetään pitkästäperjantaista nimityksiä, jotka merkitsevät ’suurta perjantaita’ (esimerkiksi viroksi suur reede). Tätä nimitystä käyttävät ortodoksit myös suomeksi. Englannissa nimitys Good Friday tulee sanan ’good’ vanhasta merkityksestä ’pyhä’.^[2] Monissa romaanisissa kielissä päivää kutsutaan ’pyhäksi perjantaiksi’ (esimerkiksi ransk. Vendredi saint). Saksan kielen nimityksessä Karfreitag taas korostuu Kristuksen ristinkuoleman murheellisuus (kar-osa on vanhaa saksaa ja merkitsee ’surua’).

Suomessa käytettävä nimitys pitkäperjantai on käännöslaina ruotsista: långfredag. Vanhoista lähteistä käy ilmi, että pitkää on käytetty aiemmin myös anglosaksien keskuudessa (Long Friday).

Pitkäperjantai on yleinen vapaapäivä.

Pitkäperjantai taiteessaMuokkaa

Oiva Paloheimon runon Kirkkotiellä säkeestä on tullut lähes fraasi: ”Päivä on pilvinen, sillä pitkänäperjantaina päivä on pilvinen.”

LähteetMuokkaa

↑ SKS vuotuisjuhlat: pääsiäinen neba.finlit.fi. Viitattu 25.11.2015.
↑ [1]

[1] SKS vuotuisjuhlat: pääsiäinen neba.finlit.fi. Viitattu 25.11.2015.

[2] [1]

[1]

[2]

β