Pitkäperjantai

pääsiäistä edeltävä perjantai

Pitkäperjantai on pääsiäistä edeltävä perjantai. Se on Kristuksen ristiinnaulitsemis- ja kuolinpäivä ja kirkkovuoden ainoa surujuhla. Pitkäperjantai on yksi hiljaisen viikon juhlapyhistä. Koska pääsiäissunnuntain varhaisin mahdollinen ajankohta on 22.3. ja myöhäisin mahdollinen 25.4., pitkänperjantain vastaavat päivämäärät ovat 20.3. ja 23.4. Viimeksi pitkäperjantai oli 20.3. vuonna 1818 ja seuraavan kerran 2285. Viimeksi pitkäperjantai oli 23.4. vuonna 1943 ja seuraavan kerran 2038.[1]

Berndt Abraham Godenhjelm, Jeesus ristillä, 1843.

Pitkäperjantai 2020-luvulla:

  • 2020: 10. huhtikuuta
  • 2021: 2. huhtikuuta
  • 2022: 15. huhtikuuta
  • 2023: 7. huhtikuuta
  • 2024: 29. maaliskuuta
  • 2025: 18. huhtikuuta
  • 2026: 3. huhtikuuta
  • 2027: 26. maaliskuuta
  • 2028: 14. huhtikuuta
  • 2029: 30. maaliskuuta

Pitkäperjantai on yleinen vapaapäivä.

Etymologia ja nimitykset eri kielissäMuokkaa

Suomessa käytettävä nimitys pitkäperjantai on käännöslaina ruotsin sanasta långfredag. Vanhoista lähteistä käy ilmi, että ruotsin ja muiden skandinaavisten kielten vastaavat sanat ovat käännöslainoja muinaisenglannin sanasta langa frigedæg.[2][3]

Useissa slaavilaiskielissä ja jopa unkarissa ja virossa käytetään pitkästäperjantaista nimityksiä, jotka merkitsevät ’suurta perjantaita’ (esimerkiksi vir. suur reede). Tätä nimitystä käyttävät ortodoksit myös suomeksi. Englannissa nimitys Good Friday tulee sanan ’good’ vanhasta merkityksestä ’pyhä’.[4] Monissa romaanisissa kielissä päivää kutsutaan ’pyhäksi perjantaiksi’ (esimerkiksi ransk. Vendredi saint). Saksan kielen nimityksessä Karfreitag taas korostuu Kristuksen ristinkuoleman murheellisuus (kar-osa on vanhaa saksaa ja merkitsee ’surua’).

Englannin kielessä termillä Easter Friday, 'pääsiäisperjantai', tarkoitetaan pääsiäisen jälkeistä perjantaita. Pääsiäisperjantain varhaisin päivämäärä on 27.3. ja myöhäisin 30.4.[5]

Pitkäperjantai luterilaisessa kirkossaMuokkaa

Luterilaisessa kirkossa pitkänperjantain jumalanpalvelusta vietetään ilman ehtoollista ja kellon- ja urkujensoittoa. Kello 15 voidaan viettää Jeesuksen kuolinhetken muistoa. Pitkänperjantain iltajumalanpalvelus taas on perinteisesti omistettu Jeesuksen hautaamiselle. Pitkäperjantai ja hiljainen lauantai ovat ainoat kirkkovuoden päivät, jolloin liturginen väri on musta.

Aikoinaan pitkääperjantaita vietettiin ankarana paastopäivänä.

Pitkäperjantai ortodoksisessa kirkossaMuokkaa

Pitkäperjantai eli ortodoksisittain Suuri perjantai[6] on kirkkovuoden ankarin paastopäivä ja ainoa suuri juhlapäivä jolloin ei toimiteta eukaristiaa: on Kristuksen kuolinpäivä. Liturgian sijaan aamulla toimitetaan Kuninkaallinen hetkipalvelus, jossa luetaan koko kärsimyshistoria kaikista neljästä evankeliumista. Iltapäivällä kello kaksi alkaa Kristuksen kuolinhetken palvelus, jolloin Kristuksen hautakuva tuodaan alttarista katafalkille keskelle kirkkoa, ja palveluksen lopuksi papisto ja kirkkokansa käyvät kunnioittamassa kuollutta Kristusta. Illalla kuudelta alkaa Kristuksen hautauspalvelus, jonka lopuksi hautakuva kannetaan ristisaatossa kirkon ympäri. Kuten kaikki kirkolliset kulkueet, saatto kiertää vastapäivään symboloiden sitä, että saatto on menossa Kristusta kohti.

Pitkäperjantai katolisessa kirkossaMuokkaa

Pitkäperjantaina katolisissa kirkoissa vietetään iltapäivällä, yleensä klo 15 juhlallista jumalanpalvelusta Herramme Jeesuksen Kristuksen kärsimisen muistoksi. Kristuksen kärsimyshistorian lukeminen Johanneksen evankeliumin mukaan, suuret esirukoukset kirkon ja maailman puolesta. Toisena osana on ristin kunnioittaminen ja kolmantena kommuunion, ehtoollisen jakaminen, jossa jaetaan kiirastorstain messussa pyhitetty ehtoollisaine. Päivä on samalla toinen kirkon kahdesta paasto- ja abstinenssipäivistä, toinen on paastonajan aloittava tuhkakeskiviikko. Paastolla tärkoitetaan tässä yleensä lähinnä ruoka-annoksen vähentämistä tai esimerkiksi lämpimien aterioiden määrän vähentämistä. Abstinenssimääräys puolestaan tarkoittaa sitä, ettei saa syödä lintu- eikä liharuokia.[7]

Pitkäperjantai taiteessaMuokkaa

Oiva Paloheimon runon Kirkkotiellä säkeestä on tullut lähes fraasi: ”Päivä on pilvinen, sillä pitkänäperjantaina päivä on pilvinen.”lähde?

LähteetMuokkaa

  1. SKS vuotuisjuhlat: pääsiäinen neba.finlit.fi. Viitattu 25.11.2015.
  2. [1]
  3. [2]
  4. [3]
  5. Pääsiäisperjantai-info (englanniksi)
  6. https://www.ortodoksi.net/index.php/Suuri_perjantai Ortodoksi.net
  7. Pitkäperjantai on paasto- ja abstinenssipäivä Katolinen kirko Suomessa. Viitattu 10.3.2021.

Aiheesta muuallaMuokkaa