Helatorstai

vuotuinen kristillinen juhla
Giotto di Bondone: Kristuksen taivaaseenastuminen
Kristuksen taivaaseenastumisen ikoni 1700-luvulta.

Helatorstai (myös: 'Kristuksen taivaaseenastumisen päivä') on vuotuinen kristillinen juhla, jota vietetään neljäntenäkymmenentenä päivänä pääsiäisestä Jeesuksen taivaaseen­astumisen muistoksi.[1] Taivaaseenastumisesta kerrotaan Apostolien tekojen ensimmäisessä luvussa[2] sekä lyhyesti myös Markuksen ja Luukkaan evankeliumien lopussa[3][4]. Useimmissa Euroopan maissa, mukaan lukien Suomessa, päivä on virallinen pyhäpäivä.

Koska pääsiäisen ajankohta liikkuu, myös helatorstain päivämäärä vaihtelee. Se on useimmiten toukokuussa, harvoin kesäkuun alussa. Koska pääsiäinen on aina sunnuntaina, neljäskymmenes päivä siitä on aina torstai. Vuonna 2011 helatorstai oli vasta 2. kesäkuuta, kun vuonna 2012 se oli 17. toukokuuta ja vuonna 2013 jo 9. toukokuuta.

Suomessa helatorstai oli vuosina 1973–1991 siirrettynä edellisen viikon lauantaihin. Silloin sen nimenä oli suomeksikin Kristuksen taivaaseenastumisen päivä[1][5] (joskus myös muodossa 'Kristuksen taivaaseenastumispäivä!). Ruotsiksi helatorstai on edelleen nimeltään vastaavasti Kristi himmelsfärdsdag.

Sisällysluettelo

AjankohtaMuokkaa

2010-luvulla helatorstai sijoittuu kalenteriin seuraavasti:

2010 13. toukokuuta
2011 2. kesäkuuta
2012 17. toukokuuta
2013 9. toukokuuta
2014 29. toukokuuta
2015 14. toukokuuta
2016 5. toukokuuta
2017 25. toukokuuta
2018 10. toukokuuta
2019 30. toukokuuta
2020 21. toukokuuta

2021 13. toukokuuta
2022 26. toukokuuta
2023 18. toukokuuta
2024 9. toukokuuta
2025 29. toukokuuta

Nimen helatorstai alkuperäMuokkaa

Useimmissa kielissä päivän nimi viittaa suoraan juhlan aiheeseen, Kristuksen taivaaseenastumiseen. Suomen kielessä sillä on kuitenkin perinteinen, alkujaan ruotsista lainattu nimi, jonka alkuosa hela viittaa ruotsin kielen pyhää tarkoittavaan sanaan helg. Sana helatorstai on saatu muinaisruotsin sanasta helghathorsdagh, joka merkitsee pyhää torstaita. Suomessa helatorstai oli vielä 1800-luvulla yksi tärkeimmistä juhlapäivistä. Vanhassa maatalouskulttuurissa edeltävän sunnuntain, rukoussunnuntain, ja helatorstain välisinä päivinä, kanttaanpyhinä, kuljettiin kulkueina pelloilla rukoilemassa hyvää satoa. Vanhan kansansanonnan mukaan päivä oli niin pyhä, ettei silloin ruohokaan kasva.[1]

Helatorstain pakanallinen historiaMuokkaa

Pakanuuden ajalta periytyvä hela on kevään juhla, joka ajoittuu kylvökauden alkuun, ja sitä vietetään, jotta jumalat olisivat suosiollisia ja antaisivat hyvän sadon.[6] Hämeessä, Satakunnassa ja Uudellamaalla sytytettiin entisaikaan helatorstain aattona aukeille paikoille kokkoja eli helavalkeita.[6] Karja ajettiin tulien läpi laitumelle karjatautien ehkäisemiseksi. Tavat ovat yhä paikoin elossa. Simaa juodaan, käydään lemmensaunassa ja tehdään lemmentaikoja. Nuoret myös tanssivat kokoilla.

Helatorstai muualla maailmassaMuokkaa

Helatorstai on julkinen vapaapäivä Belgiassa, Haitissa, Alankomaissa, Indonesiassa, Islannissa, Itävallassa, Kolumbiassa, Liechtensteinissa, Luxemburgissa, Madagaskarilla, Namibiassa, Norjassa, Ranskassa, Ruotsissa, Saksassa, Sveitsissä, Tanskassa ja Vanuatulla.

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b c Kirkkovuosi: Helatorstai 30.04.2018. Kirkon tiedotuskeskus. Viitattu 11.5.2018.
  2. Ap. t. 1:3–11
  3. Mark. 16:19
  4. Luuk. 24:50–53
  5. Helsingin yliopiston almanakkatoimiston sivusto, jossa on skannattuja kopioita vanhoista almanakoista (vertaa toukokuun sivuja 1972 ja 1973 tai 1991 ja 1992)
  6. a b Christfrid Ganander: Mythologia Fennica

Aiheesta muuallaMuokkaa