Wikipedia

Espanjantauti

vuosina 1918–1919 pandemiana levinnyt influenssa

Espanjantauti oli vuosina 1918–1920 riehunut pandemia, jonka aiheutti harvinaisen tappava influenssa A:n alatyyppi H1N1. Nimestään huolimatta tauti ei ollut lähtöisin Espanjasta. Arviot kuolleiden määrästä vaihtelevat suuresti, noin 30 miljoonasta 100 miljoonaan.[1][2][3] Luonteeltaan espanjantauti oli influenssa, jonka oireina olivat yskä, kuume ja särky. Jälkitauteina se saattoi aiheuttaa muun muassa keuhkokuumeen. Pelkästään Suomessa espanjantautiin kuoli noin 20 000 ihmistä.[4]

Sotilassairaala Kansasissa espanjantaudin aikana.

Viruksen uskotaan hävinneen maailmasta epidemioiden jälkeen, mutta vuonna 2006 tutkijat onnistuivat jäätyneistä uhreista saatujen kudosnäytteiden avulla luomaan vaurioituneista geeneistä viruksen uudelleen tutkimustarkoituksia varten. Viimeaikainen tutkimus on osoittanut, että taudista aikanaan selvinneet nykyiset vanhukset kantavat edelleen espanjantautia aiheuttavan influenssaviruksen vasta-aineita veressään.[5]

Alkuperä Muokkaa

 
Kuolleisuus New Yorkissa, Lontoossa, Berliinissä ja Pariisissa vuosina 1918–1919.

Ensimmäiset espanjantautitapaukset havaittiin yhdysvaltalaisella sotilasleirillä 11. maaliskuuta 1918. Pandemian, maailmanlaajuisen epidemian, alkuperämaasta ei ole varmuutta. Koska sotivissa maissa sotasensuuri salasi tautiuutiset, pandemia tuli julkisuuteen vasta, kun tauti levisi sodan ulkopuolella olleeseen Espanjaan. Näin sen nimeksi vakiintui espanjantauti.

Heinäkuussa 1918 tauti oli levinnyt jo eri puolille maailmaa. Siihen asti kuolleisuusluvut olivat pysyneet pieninä, mutta 22. elokuuta 1918 havaittiin Brestissä Ranskassa taudista entistä vaarallisempi muunnos. Muuntunut virus aiheutti espanjantaudin toisen aallon saman vuoden lopulla, ja kuolleisuusluvut kasvoivat suuresti kaikkialla, missä tautia esiintyi. Influenssa levisi ympäri maapalloa muutamassa kuukaudessa.

Erään tutkimuksen mukaan taudin sairastaneilta saadulla verellä tehdyt verensiirrot ovat saattaneet auttaa tautiin sairastuneita. Tutkimuksen tehneet uskovat että vastaavassa pandemiatapauksessa verensiirrot olisivat kehitysmaille lupaava hoitokeino.[6]

Vuonna 1993 Pasteur-instituutin vuoden 1918 influenssan johtavan asiantuntijan Claude Hannounin mukaan viruksen esiaste oli tullut Kiinasta. Virus muuntui Yhdysvalloissa ja levisi joukkojen mukana ensin Ranskaan ja Euroopan taistelukentille. Muualle Eurooppaan ja muuhun maailmaan virus levisi sotilaiden mukana. [7] Hannoun tutki muitakin vaihtoehtoisia alkuperähypoteeseja kuten Espanjaa, Kansasia Yhdysvalloissa sekä Brestiä Ranskassa. Näitä hän ei pitänyt todennäköisinä virusten lähteinä.[7]

Kuolleisuus Muokkaa

Espanjantauti on ollut kaikkien aikojen tuhoisin influenssapandemia, ja siihen kuoli 30–100 miljoonaa ihmistä.[1][2][3] Tautiin sairastui arviolta 20–50 prosenttia maapallon kaikista ihmisistä, ja heistä jopa yli kolme prosenttia kuoli. Erään arvion mukaan tautiin olisi sairastunut maailmalla noin miljardi ihmistä. Suomessa tautiin kuoli noin 20 000[4] ja Yhdysvalloissa yli 500 000 ihmistä.[8]

Poikkeuksellista espanjantaudissa oli se, että siihen kuoli etenkin terveitä, nuoria aikuisia. Syytä ei tiedetä, mutta on arveltu, että virus olisi saanut nuorten aikuisten vahvan immuunipuolustuksen riehaantumaan ylikierroksille, jolloin se tuotti liikaa potilaan omaa elimistöä vastaan hyökänneitä tulehdusta välittäviä sytokiineja, jotka auttavat elimistöä tuhoamaan viruksen infektoimia soluja. Iäkkäämmät säästyivät toisen teorian mukaan useammin siksi, että he olivat ehtineet sairastaa aiemmin samankaltaisen taudin, mikä oli koulinut heidän immuunipuolustustaan. Toisaalta sairastamisen virittämä immuniteetti voi olla liian tehokas, jolloin se voi aiheuttaa vakavan taudinkuvan.[9]

Espanjantauti Suomessa Muokkaa

Espanjantautia esiintyi Suomessa neljässä aallossa muutamien kuukausien välein.[4] Se saapui maahan kesäkuussa 1918 laivojen mukana. Suomi oli saman vuoden alussa käydyn sisällissodan takia sekavassa tilassa, ja tauti levisi nopeasti. Kuolleisuus oli kuitenkin tässä vaiheessa vähäistä. Kesän päättyessä tautikin oli poissa.[4]

Syksyllä 1918 espanjantauti palasi Suomeen entistä rajumpana tappaen runsaasti aikuisväestöä.[4] Mitään tehokasta lääkitystä ei tuohon aikaan ollut, vaan helpotukseksi tarjottiin esimerkiksi kamferintippoja tai konjakkia. Lääkintähuolto oli muutenkin puutteellista ja lääkäreistä oli pulaa. Kansalaisia neuvottiin välttämään yleisötilaisuuksia ja pesemään käsiään huolellisesti välttääkseen tartunnan. Vuodenvaihteen aikoihin epidemia hiipui jälleen.

Keväällä 1919 Suomeen iski espanjantaudin kolmas aalto, joka oli ankarin muun muassa Helsingissä.[4] Hautoja ei ehditty kaivaa riittävän nopeasti, kun kuolleisuus lisääntyi äkillisesti. Neljäs aalto tammi-helmikuussa 1920 vaikutti voimakkaimmin Lapissa. Inarissa joka kymmenes asukas menehtyi tuolloin espanjantautiin.[4]

Lääkintöhallituksen saamien ilmoitusten perusteella on laskettu, että tautiin sairastui Suomessa yli 90 000 henkilöä vuonna 1918, yli 50 000 vuonna 1919 ja vielä yli 70 000 vuonna 1920 eli yhteensä ainakin 210 000 ihmistä.[4] Espanjantautiin kuoli vuosina 1918–1920 yhteensä arviolta noin 20 000 suomalaista.[4]

Viruksen analyysi Muokkaa

Vuonna 1918 otetusta ja jäädytetystä keuhkokudoksesta on tehty espanjantaudin analyysi.[10] Tutkimusten mukaan espanjantaudin aiheutti virus, joka muistutti perusrakenteeltaan lintuinfluenssavirusta. Lintuinfluenssa tarttuu harvoin ihmiseen, mutta tarttuessaan se voi olla hengenvaarallinen. Huhtikuussa 2009 Meksikosta maailmalle levinneen sikainfluenssan H1N1-virusrakenne on puolestaan sama kuin espanjantaudin aiheuttajaviruksella.

Tunnettuja uhreja Muokkaa

Lähteet Muokkaa

  1. ↑ a b Knobler, Stacey L. et al.: The Threat of Pandemic Influenza: Are We Ready?, s. 7. National Academies Press, 2005. ISBN 0-309-09504-2. Teoksen verkkoversio (viitattu 6.9.2009). (englanniksi)
  2. ↑ a b Raivio, Jarmo: Espanjantauti: vanha tappaja herätettiin henkiin Suomenkuvalehti.fi. 28.10.2005. Suomen Kuvalehti. Viitattu 6.9.2009.
  3. ↑ a b Salmela, Simo: Mystinen espanjantauti www.helsinki.fi. 36/2005. Helsingin yliopisto. Arkistoitu 31.5.2009. Viitattu 6.9.2009.
  4. ↑ a b c d e f g h i Linnanmäki, Eila: Kun espanjantauti riehui Suomessa: influenssaepidemia vv. 1918–1920 http://historiallinenyhdistys.fi/muinaiset_sivut/julk/taudit99/. 1999. Historiallinen yhdistys ry. Arkistoitu 2003. Viitattu 11.4.2020.
  5. ↑ Xiaocong Yu & Tsibane, Tshidi & McGraw, Patricia A. & House, Frances S. & Keefer, Christopher J. & Hicar, Mark D. et al.: Neutralizing antibodies derived from the B cells of 1918 influenza pandemic survivors. Nature, 2008, 455. vsk, s. 532–536. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 25.1.2020. (englanniksi)
  6. ↑ Analysis Of Spanish Flu Cases In 1918–1920 Suggests Transfusions Might Help In Bird Flu Pandemic ScienceDaily. 30.8.2006. Viitattu 25.1.2020. (englanniksi)
  7. ↑ a b Hannoun C (1993). "La Grippe". Documents de la Conférence de l'Institut Pasteur. La Grippe Espagnole de 1918. Ed Techniques Encyclopédie Médico-Chirurgicale (EMC), Maladies infectieuses. 8-069-A-10}
  8. ↑ Janssen, Sarah (toim.) et al.: The World Almanac and Book of Facts 2010, s. 8. Infobase Publishing, 2010. ISBN 978-1-60057-123-7.
  9. ↑ Miksi toinen kuolee koronavirustartuntaan, toinen säilyy oireettomana? Iän ja terveydentilan lisäksi ratkaisee immuunipuolustuksen teho Helsingin Sanomat. 1.3.2020. Viitattu 1.3.2020.
  10. ↑ Taubenberger, Jeffery K.: The Origin and Virulence of the 1918 “Spanish” Influenza Virus. Proceedings of the American Philosophical Society, 2006, 150. vsk, nro 1, s. 86–112. PubMed:17526158. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 25.1.2020. (englanniksi)
  11. ↑ Timo Kyntäjä: Max Weberin elämästä ja työstä. Teoksessa: Max Weber: Protestanttinen etiikka ja kapitalismin henki, s. 4. Wsoy, 1980. ISBN 951-0-09226-6.

Aiheesta muualla Muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Espanjantauti.

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Espanjantauti&oldid=21704952”