Verensiirto

Verensiirto tarkoittaa veren tai sen komponenttien siirtämistä yhdeltä henkilöltä toiselle. Verensiirto voidaan toteuttaa joko suorana antajasta potilaaseen toteutettuna tai epäsuorasti tehtynä, jolloin veri on ennalta verenluovutuksen kautta kerättyä ja varastoitua. Jälkimmäinen tapa on nykyisin lähes ainoana käytössä.

Luovutettavaa verta kerätään.

Potilas saa siirrettyä verta kanyylin välityksellä.

Pussitettua verta verensiirron aikana.

Siirrettävän veren täytyy olla veriryhmiltään yhteensopiva vastaanottajan elimistön kanssa. Yleisimmät tutkitut veriryhmät ovat ABO- ja reesusveriryhmät. Saajan ja antajan veri testataan ristikokeen avulla. Verensiirron voi aloittaa lääkäri tai tehtävään erityiskoulutuksen saanut sairaanhoitaja tai kätilö. Yleensä verensiirrossa annetaan jotakin veren osakomponenttia. Yleisimmät siirrettävät veren osat ovat punasolut, trombosyytit eli verihiutaleet ja veriplasma.

Veriteitse tarttuvien tautien saaminen verensiirrossa on mahdollista, tällaisia ovat mm. HIV, hepatiitti B ja C sekä syfilis. WHO:n raportin mukaan kaikissa maissa luovutettua verta ei kattavasti tarkasteta näiden tautien varalta. Testaus on puutteellista etenkin matalan tulotason maissa joissa myös saastuneen veren riski on (jopa 500 kertainen ero) suurempi koska veren luovuttamisesta maksetaan.

Erityisesti Jehovan todistajat ovat tunnettuja verensiirtojen kieltäytymisestä. Tämä opetus perustuu uskontokunnan käsitykseen mukaan Raamatun käskystä karttaa verta. Kieltoa veren karttamiseen muutoin perustellaan sillä, että veren katsotaan olevan elämän vertauskuva, ja elämä puolestaan on Jehovan lahja.

Yhteensopivuus

Taulukosta näkyy ABO- ja reesusveriryhmien yhteensopivuus antajan ja saajan välillä.

		Antaja
		0-	0+	B-	B+	A-	A+	AB-	AB+
Saaja	AB+
	AB-
	A+
	A-
	B+
	B-
	0+
	0-

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Verensiirto Wikimedia Commonsissa