Veriryhmä
Veriryhmät ovat veren punasolujen ominaisuuksiin ja veriplasman vasta-aineisiin perustuvia verityyppien ryhmittelyjä. Tavallisimmin käytetyt veriryhmäjärjestelmät ovat ABO- ja Rh-veriryhmäjärjestelmä.
Veriryhmällä on merkitystä muun muassa verensiirrossa, sillä verensiirrot yhteensopimattomien veriryhmien välillä voivat johtaa kuolemaan.
Historia
muokkaaVeriryhmät löysi itävaltalainen lääkäri Karl Landsteiner vuonna 1901. Hän nimesi verenluovutuksen kannalta tärkeät veriryhmät kirjaimilla A, B ja C. Nykyään ryhmät tunnetaan merkeillä A, B ja O. Hänen havaintonsa toi hänelle Nobelin palkinnon vuonna 1930.[1][2]
ABO
muokkaa- Pääartikkeli: ABO-veriryhmäjärjestelmä
- A-veriryhmän henkilöiden punasolujen pinnalla on antigeeni A:ta, ja heidän veressään on antigeeni B:n vasta-aineita.
- B-veriryhmän henkilöiden punasolujen pinnalla on antigeeni B:tä, ja heidän veressään on antigeeni A:n vasta-ainetta.
- AB-veriryhmän henkilöiden punasolujen pinnalla on sekä antigeeni A:ta että B:tä eikä heillä ole veressään vasta-ainetta kummallekaan.
- O-veriryhmän henkilöiden punasolujen pinnalla ei ole kumpaakaan antigeeniä, mutta heidän veressään on vasta-ainetta molemmille antigeeneille.[3]
RhD-veriryhmä
muokkaaIhmisten veriryhmät jaetaan usein myös RhD-positiivisiin (RhD pos) ja RhD-negatiivisiin (RhD neg). RhD-positiivisilla esiintyy veren punasoluissa D-antigeeniä, jota RhD-negatiivisilla ei ole.[4] Vanha, käytöstä pois jäänyt nimi RhD-antigeenille on "reesustekijä". Suomalaisista 86 % on RhD-positiivisia ja 14 % RhD-negatiivisia. Rh-veriryhmäjärjestelmään kuuluu kymmeniä muitakin antigeeneja, mutta RhD on niistä kliinisesti ylivoimaisesti tärkein.
Jos odottava äiti on RhD-negatiivinen ja sikiö RhD-positiivinen, on äidin ensimmäinen positiivinen lapsi lähes aina hyväkuntoinen, mutta odottaessaan toista RhD-positiivista lasta äiti kehittää vasta-ainetta, joka aiheuttaa lapsessa hemolyyttisen taudin. Hemolyyttinen tauti voi pahimmillaan johtaa lapsen kuolemaan, mutta yleisimmästä, RhD-immunisaatiosta aiheutuvaa hemolyyttistä tautia voidaan ehkäistä ennalta.
Antigeenin löysivät vuonna 1937 Karl Landsteiner ja Alexander S. Wiener. Se sai alkuperäisen nimensä reesusapinasta, jonka muodostama vasta-aine reagoi RhD-positiivisten ihmispunasolujen kanssa mutta ei RhD-negatiivisten solujen kanssa.[5] Jälkikäteen on todettu että apinan muodostama vasta-aine oikeastaan tunnisti Landsteiner-Wiener-veriryhmäjärjestelmän LWa-antigeenin - joka kuitenkin esiintyy vahvempana RhD-positiivisissa soluissa.
Muut pinta-antigeenit
muokkaaABO- ja Rh-veriryhmien lisäksi on kudosten soluilla muitakin pinta-antigeeneja ryhmitysperusteineen. Näistä muun muassa sikiön Kell- ja Duffy-veriryhmäjärjestelmien antigeeneja vastaan voi äidissä muodostua vaarallisia vasta-aineita, minkä vuoksi voidaan myöhemmissä raskauksissa joutua vastasyntyneen verenvaihtoon.[6]
Yhteensopivuus
muokkaaVerensiirroissa pitää sekä luovuttajan että vastaanottajien veriryhmien olla yhteensopivat. Alla olevasta taulukosta näkee, kuinka eri veriryhmien verta voi luovuttaa tai vastaanottaa. Esimerkiksi A−-veriryhmän henkilö voi vastaanottaa joko O−- tai A−-veriryhmän verta ja luovuttaa verta AB+-, AB−-, A+- ja A−-veriryhmien henkilöille. Koska useimmilla RhD-negatiivisilla ihmisillä ei ole RhD-vasta-ainetta, ensimmäinen RhD-positiivinen verensiirto ei yleensä johda välittömään punasolujen hajoamiseen, vaan vasta-aineiden muodostumiseen, immunisaatioon. Käytännössä kuitenkin saajalle pyritään antamaan oman ABO- ja RhD-veriryhmän verta tai veriplasmaa.[7]
Esimerkiksi leikkauksissa annetaan länsimaissa käytännössä aina oman ABO-veriryhmän verta. RhD-antigeeni voidaan lähes aina huomioida. Muitakin veriryhmäjärjestelmiä huomioidaan mm. jos potilas on jo muodostanut kliinisesti merkittävän vasta-aineen tai jos vasta-aineiden muodostuminen on erityisen todennäköistä, erityisen haitallista tai erityisen vaikeasti todettavaa.
| Vastaanottaja | Luovuttaja | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| O− | O+ | B− | B+ | A− | A+ | AB− | AB+ | |
| AB+ |  |
|
|
|
|
|
|
|
| AB− | |
 |
|
|
|
|
|
|
| A+ | |
|
|
|
|
|
|
|
| A− | |
|
|
|
|
|
|
|
| B+ | |
|
|
|
|
|
|
|
| B− | |
|
|
|
|
|
|
|
| O+ | |
|
|
|
|
|
|
|
| O− | |
|
|
|
|
|
|
|
= Kelpaa vastaanottajalle. = Ei kelpaa vastaanottajalle.
Veriryhmät eri maissa
muokkaa| Maa | Väkiluku[8] | O+ | A+ | B+ | AB+ | O− | A− | B− | AB− |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Australia[9] | 22 015 576 | 40 % | 31 % | 8 % | 2 % | 9 % | 7 % | 2 % | 1 % |
| Itävalta[10] | 8 219 743 | 30 % | 37 % | 12 % | 5 % | 6 % | 7 % | 2 % | 1 % |
| Belgia[11] | 10 438 353 | 37 % | 38 % | 7 % | 2,5 % | 7 % | 7 % | 1 % | 0,5 % |
| Brasilia[12] | 199 321 413 | 36 % | 34 % | 8 % | 2,5 % | 9 % | 8 % | 2 % | 0,5 % |
| Kanada[13] | 34 300 083 | 39 % | 36 % | 7,6 % | 2,5 % | 7 % | 6 % | 1,4 % | 0,5 % |
| Tanska[14] | 5 543 453 | 35 % | 37 % | 8 % | 4 % | 6 % | 7 % | 2 % | 1 % |
| Viro[15] | 1 274 709 | 30 % | 31 % | 20 % | 6 % | 4,5 % | 4,5 % | 3 % | 1 % |
| Suomi[7] | 5 262 930 | 27 % | 38 % | 15 % | 7 % | 4 % | 6 % | 2 % | 1 % |
| Ranska[16] | 65 630 692 | 36 % | 37 % | 9 % | 3 % | 6 % | 7 % | 1 % | 1 % |
| Saksa[17] | 81 305 856 | 35 % | 37 % | 9 % | 4 % | 6 % | 6 % | 2 % | 1 % |
| Hongkong[18] | 7 153 519 | 40 % | 26 % | 27 % | 7 % | 0,31 % | 0,19 % | 0,14 % | 0,05 % |
| Islanti[19] | 313 183 | 47,6 % | 26,4 % | 9,3 % | 1,6 % | 8,4 % | 4,6 % | 1,7 % | 0,4 % |
| Intia[20] | 1 205 073 612 | 36,5 % | 22,1 % | 30,9 % | 6,4 % | 2,0 % | 0,8 % | 1,1 % | 0,2 % |
| Irlanti[21] | 4 722 028 | 47 % | 26 % | 9 % | 2 % | 8 % | 5 % | 2 % | 1 % |
| Israel[22] | 7 590 758 | 32 % | 34 % | 17 % | 7 % | 3 % | 4 % | 2 % | 1 % |
| Italia[22] | 61 261 254 | 40 % | 36 % | 7,5 % | 2,5 % | 7 % | 6 % | 1,5 % | 0,5 % |
| Japani[23] | 127 368 088 | 29,9 % | 39,8 % | 19,9 % | 9,9 % | 0,15 % | 0,2 % | 0,1 % | 0,05 % |
| Unkari[24] | 9 982 000 | 32 % | 44 % | 16 % | 8 % | 0,15 % | 0,2 % | 0,1 % | 0,05 % |
| Alankomaat[25] | 16 730 632 | 39,5 % | 35 % | 6,7 % | 2,5 % | 7,5 % | 7 % | 1,3 % | 0,5 % |
| Uusi-Seelanti[26] | 4 327 944 | 38 % | 32 % | 9 % | 3 % | 9 % | 6 % | 2 % | 1 % |
| Norja[27] | 5 038 137 | 34 % | 40,8 % | 6,8 % | 3,4 % | 6 % | 7,2 % | 1,2 % | 0,6 % |
| Puola[28] | 38 415 284 | 31 % | 32 % | 15 % | 7 % | 6 % | 6 % | 2 % | 1 % |
| Portugali[29] | 10 781 459 | 36,2 % | 39,8 % | 6,6 % | 2,9 % | 6,0 % | 6,6 % | 1,1 % | 0,5 % |
| Saudi-Arabia[30] | 26 534 504 | 48 % | 24 % | 17 % | 4 % | 4 % | 2 % | 1 % | 0,23 % |
| Etelä-Afrikka[31] | 48 810 427 | 39 % | 32 % | 12 % | 3 % | 7 % | 5 % | 2 % | 1 % |
| Espanja[32] | 47 042 984 | 36 % | 34 % | 8 % | 2,5 % | 9 % | 8 % | 2 % | 0,5 % |
| Ruotsi[33] | 9 103 788 | 32 % | 37 % | 10 % | 5 % | 6 % | 7 % | 2 % | 1 % |
| Taiwan | 23 234 936 | 43,9 % | 25,9 % | 23,9 % | 6,0 % | 0,1 % | 0,1 % | 0,01 % | 0,02 % |
| Turkki[34] | 79 749 461 | 29,8 % | 37,8 % | 14,2 % | 7,2 % | 3,9 % | 4,7 % | 1,6 % | 0,8 % |
| Ukraina[35] | 44 854 065 | ~40 % | ~10 % | ||||||
| Iso-Britannia[36] | 63 047 162 | 37 % | 35 % | 8 % | 3 % | 7 % | 7 % | 2 % | 1 % |
| Yhdysvallat[37] | 313 847 465 | 37,4 % | 35,7 % | 8,5 % | 3,4 % | 6,6 % | 6,3 % | 1,5 % | 0,6 % |
| Painotettu keskiarvo | (väkiluku yhteensä = 2 261 025 244) | 36,44 % | 28,27 % | 20,59 % | 5,06 % | 4,33 % | 3,52 % | 1,39 % | 0,45 % |
Japanissa esiintyy uskomusta, että veriryhmä vaikuttaa vahvasti ihmisen persoonaan, luonteenpiirteisiin ja sosiaalisiin taitoihin.[38] Veriryhmä vaikuttaa käytännössä siellä jopa aviopuolisovalintaan.
Lähteet
muokkaa- ↑ Tieteen kuvalehti Historia 14/2013, s. 12
- ↑ LabMedicine: Karl Landsteiner, MD - Transfusion Medicine
- ↑ Happonen, Holopainen, Sotkas, Tenhunen, Tihtarinen-Ulmanen, Venäläinen: Bios 2 - Solu ja perinnöllisyys, s. 106. Helsinki: WSOY, 2008. ISBN 978-951-0-34308-1
- ↑ Kodin Uusi Tietosanakirja, osa 3, Weilin & Göös 1990 ISBN 951-35-4906-2
- ↑ Marion E.Reid&Christine Lomas-Francis&Martin L.Olsson: The Blood Group Antigen FactsBook, s. 195. Elsevier, 2012.
- ↑ Hannele Sareneva, Kari Teramo, Malla Kuosmanen, Martin Renlund ja Jarl Eklund: Raskaudenaikainen veriryhmäimmunisaatio ja vastasyntyneen hemolyyttinen tauti. Suomen lääkärilehti / Suomen lääkäriliitto, 1993, 48. vsk, nro 34, s. 3368. Helsinki: Suomen lääkäriliitto. 0039-5560 (englanniksi)
- ↑ a b Veriryhmät ja niiden periytyminen Veripalvelu. Viitattu 31.7.2014.
- ↑ CIA World Factbook Cia.gov. Arkistoitu 4.10.2018. Viitattu 20.9.2012.
- ↑ Blood Types, Australian Red Cross Blood Service donateblood.com.au. Viitattu 22.6.2012.
- ↑ Austrian Red Cross – Blood Groups roteskreuz.at. Arkistoitu 26.4.2012. Viitattu 22.6.2012.
- ↑ Croix-Rouge de Belgique – The blood service transfusion.be. Viitattu 22.6.2012.
- ↑ Tipos Sanguíneos Hemoam.org.br. Viitattu 10.12.2011.
- ↑ Canadian Blood Services – Société canadienne du sang: Types & Rh System, Canadian Blood Services Bloodservices.ca. Viitattu 1.8.2010.
- ↑ Frequency of major blood groups in the Danish population. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Veregruppide esinemissagedus Eestis Kliinikum.ee. Arkistoitu 27.5.2010. Viitattu 1.8.2010.
- ↑ Les groupes sanguins (système ABO) Le Centre Hospitalier Princesse Grace – Monaco. C.H.P.G. MONACO. Arkistoitu 19.9.2008. Viitattu 15.7.2008. (ranska)
- ↑ Häufigkeit der Blutgruppen (saksaksi)
- ↑ Blood Donation, Hong Kong Red Cross .ha.org.hk. Viitattu 10.12.2011.
- ↑ Blóðflokkar Landspitali.is. Viitattu 1.8.2010.
- ↑ Indian Journal for the Practising Doctor Indmedica.com. Arkistoitu 16.11.2018. Viitattu 1.8.2010.
- ↑ Irish Blood Transfusion Service – Irish Blood Group Type Frequency Distribution Irish Blood Transfusion Service. Arkistoitu 28.5.2009. Viitattu 7.11.2009.
- ↑ a b The national rescue service in Israel Mdais.org. Viitattu 1.8.2010.
- ↑ 血液の知識 Japanese Red Cross Society. Arkistoitu 29.7.2012. Viitattu 7.8.2012.
- ↑ source MTV television Channel. Arkistoitu 21.5.2013. Viitattu 2.12.2012.
- ↑ Voorraad Erytrocytenconcentraten Bij Sanquin sanquin.nl. Viitattu 27.3.2009. (hollanti)
- ↑ What are Blood Groups? NZ Blood. Viitattu 1.8.2010.
- ↑ Norwegian Blood Donor Organization Giblod.no. Arkistoitu 24.7.2011. Viitattu 10.12.2011.
- ↑ Regionalne Centrum Krwiodawstwa i Krwiolecznictwa we Wroclawiu 20.7.2010. Rckik.wroclaw.pl. Viitattu 1.8.2010.
- ↑ Portuguese Blood Institute (assuming Rh and AB antigens are independent)
- ↑ Fequency of ABO blood groups in the eastern region of Saudi Arabia Cat.inist.fr. Arkistoitu 27.5.2010. Viitattu 1.8.2010.
- ↑ South African National Blood Service – What's Your Type? Sanbs.org.za. Arkistoitu 6.2.2010. Viitattu 1.8.2010.
- ↑ Federación Nacional de Donantes de Sangre/La sangre/Grupos Donantesdesangre.net. Arkistoitu 10.1.2010. Viitattu 1.8.2010.
- ↑ Frequency of major blood groups in the Swedish population 2.10.2007. Geblod.nu. Arkistoitu 24.11.2010. Viitattu 1.8.2010.
- ↑ Turkey Blood Group Site Kangrubu.com. Viitattu 1.8.2010.
- ↑ "Палеоантропологічні дані та гематологічні групи сучасних народів дають право вважати українців спорідненими з людністю Північної Італії, Балкан, Швейцарії, Півдня Німеччини, Півдня Англії, Чехії, Словаччини, окремих районів Франції (90 % українців мають групу крові «А», «АВ» та «О». Пор. з росіянами та монголами, у яких група «В» становить 80 %)." [in:] Etnologia Ukrainy. filosofsko-teoretychnyĭ ta etnorelihiieznavchyĭ aspekt. Helyna Lozko. str. 69. 2001
- ↑ Frequency of major blood groups in the UK Blood.co.uk. Arkistoitu 11.10.2009. Viitattu 1.8.2010.
- ↑ Blood Types in the U.S 20.6.2008. Bloodcenter.stanford.edu. Arkistoitu 12.6.2010. Viitattu 1.8.2010.
- ↑ http://www.veripalvelu.fi/www/2611 (Arkistoitu – Internet Archive) Kertooko veriryhmä kohtalosi?
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Veriryhmä Wikimedia Commonsissa
