Veriryhmä

veren ominaisuuksiin perustuva ryhmittely

Veriryhmät ovat veren punasolujen ominaisuuksiin ja veriplasman vasta-aineisiin perustuvia verityyppien ryhmittelyjä. Tavallisimmin käytetyt veriryhmäjärjestelmät ovat ABO- ja Rh-veriryhmäjärjestelmä.

Veriryhmällä on merkitystä muun muassa verensiirrossa, sillä verensiirrot yhteensopimattomien veriryhmien välillä voivat aiheuttaa jopa kuoleman.

HistoriaMuokkaa

Veriryhmät löysi itävaltalainen lääkäri Karl Landsteiner vuonna 1901. Hän nimesi verenluovutuksen kannalta tärkeät veriryhmät kirjaimilla A, B ja C. Nykyään ryhmät tunnetaan merkeillä A, B ja O. Hänen havaintonsa toi hänelle Nobelin palkinnon vuonna 1930.[1][2]

ABOMuokkaa

  • A-veriryhmän henkilöiden punasolujen pinnalla on antigeeni A:ta, ja heidän veressään on antigeeni B:n vasta-aineita.
  • B-veriryhmän henkilöiden punasolujen pinnalla on antigeeni B:tä, ja heidän veressään on antigeeni A:n vasta-ainetta.
  • AB-veriryhmän henkilöiden punasolujen pinnalla on sekä antigeeni A:ta että B:tä eikä heillä ole veressään vasta-ainetta kummallekaan.
  • O-veriryhmän henkilöiden punasolujen pinnalla ei ole kumpaakaan antigeeniä, mutta heidän veressään on vasta-ainetta molemmille antigeeneille.[3]

RhD-veriryhmäMuokkaa

Ihmisten veriryhmät jaetaan usein myös RhD-positiivisiin (RhD pos) ja RhD-negatiivisiin (RhD neg). RhD-positiivisilla esiintyy veren punasoluissa D-antigeeniä, jota RhD-negatiivisilla ei ole.[4] Vanha, käytöstä pois jäänyt nimi RhD-antigeenille on "reesustekijä". Suomalaisista 86 % on RhD-positiivisia ja 14 % RhD-negatiivisia. Rh-veriryhmäjärjestelmään kuuluu kymmeniä muitakin antigeeneja, mutta RhD on niistä kliinisesti ylivoimaisesti tärkein.

Jos odottava äiti on RhD-negatiivinen ja sikiö RhD-positiivinen, on äidin ensimmäinen positiivinen lapsi lähes aina hyväkuntoinen, mutta odottaessaan toista RhD-positiivista lasta äiti kehittää vasta-ainetta, joka aiheuttaa lapsessa hemolyyttisen taudin. Hemolyyttinen tauti voi pahimmillaan johtaa lapsen kuolemaan, mutta yleisimmästä, RhD-immunisaatiosta aiheutuvaa hemolyyttistä tautia voidaan ehkäistä ennalta.

Antigeenin löysivät vuonna 1937 Karl Landsteiner ja Alexander S. Wiener. Se sai alkuperäisen nimensä reesusapinasta, jonka muodostama vasta-aine reagoi RhD-positiivisten ihmispunasolujen kanssa mutta ei RhD-negatiivisten solujen kanssa.[5] Jälkikäteen on todettu että apinan muodostama vasta-aine oikeastaan tunnisti Landsteiner-Wiener-veriryhmäjärjestelmän LWa-antigeenin - joka kuitenkin esiintyy vahvempana RhD-positiivisissa soluissaselvennä.

Muut pinta-antigeenitMuokkaa

ABO- ja Rh-veriryhmien lisäksi on kudosten soluilla muitakin pinta-antigeeneja ryhmitysperusteineen. Näistä muun muassa sikiön Kell- ja Duffy-veriryhmäjärjestelmien antigeeneja vastaan voi äidissä muodostua vaarallisia vasta-aineita, minkä vuoksi voidaan myöhemmissä raskauksissa joutua vastasyntyneen verenvaihtoon.[6]

YhteensopivuusMuokkaa

Verensiirroissa pitää sekä luovuttajan että vastaanottajien veriryhmien olla yhteensopivat. Alla olevasta taulukosta näkee, kuinka eri veriryhmien verta voi luovuttaa tai vastaanottaa. Esimerkiksi A−-veriryhmän henkilö voi vastaanottaa joko O−- tai A−-veriryhmän verta ja luovuttaa verta AB+-, AB−-, A+- ja A−-veriryhmien henkilöille. Koska useimmilla RhD-negatiivisilla ihmisillä ei ole RhD-vasta-ainetta, ensimmäinen RhD-positiivinen verensiirto ei yleensä johda välittömään punasolujen hajoamiseen, vaan vasta-aineiden muodostumiseen, immunisaatioon. Käytännössä kuitenkin saajalle pyritään antamaan oman ABO- ja RhD-veriryhmän verta tai veriplasmaa.[7]

Esimerkiksi leikkauksissa annetaan länsimaissa käytännössä aina oman ABO-veriryhmän verta. RhD-antigeeni voidaan lähes aina huomioida. Muitakin veriryhmäjärjestelmiä huomioidaan mm. jos potilas on jo muodostanut kliinisesti merkittävän vasta-aineen tai jos vasta-aineiden muodostuminen on erityisen todennäköistä, erityisen haitallista tai erityisen vaikeasti todettavaa.

Veriryhmien yhteensopivuustaulukko
Vastaanottaja Luovuttaja
O− O+ B− B+ A− A+ AB− AB+
AB+                
AB−                
A+                
A−                
B+                
B−                
O+                
O−                

  = Kelpaa vastaanottajalle.   = Ei kelpaa vastaanottajalle.

Veriryhmät eri maissaMuokkaa

ABO- ja Rh-veriryhmät eri maittain
Maa Väkiluku[8] O+ A+ B+ AB+ O− A− B− AB−
Australia[9] 22 015 576 40 % 31 % 8 % 2 % 9 % 7 % 2 % 1 %
Itävalta[10] 8 219 743 30 % 37 % 12 % 5 % 6 % 7 % 2 % 1 %
Belgia[11] 10 438 353 37 % 38 % 7 % 2,5 % 7 % 7 % 1 % 0,5 %
Brasilia[12] 199 321 413 36 % 34 % 8 % 2,5 % 9 % 8 % 2 % 0,5 %
Kanada[13] 34 300 083 39 % 36 % 7,6 % 2,5 % 7 % 6 % 1,4 % 0,5 %
Tanska[14] 5 543 453 35 % 37 % 8 % 4 % 6 % 7 % 2 % 1 %
Viro[15] 1 274 709 30 % 31 % 20 % 6 % 4,5 % 4,5 % 3 % 1 %
Suomi[7] 5 262 930 27 % 38 % 15 % 7 % 4 % 6 % 2 % 1 %
Ranska[16] 65 630 692 36 % 37 % 9 % 3 % 6 % 7 % 1 % 1 %
Saksa[17] 81 305 856 35 % 37 % 9 % 4 % 6 % 6 % 2 % 1 %
Hongkong[18] 7 153 519 40 % 26 % 27 % 7 % 0,31 % 0,19 % 0,14 % 0,05 %
Islanti[19] 313 183 47,6 % 26,4 % 9,3 % 1,6 % 8,4 % 4,6 % 1,7 % 0,4 %
Intia[20] 1 205 073 612 36,5 % 22,1 % 30,9 % 6,4 % 2,0 % 0,8 % 1,1 % 0,2 %
Irlanti[21] 4 722 028 47 % 26 % 9 % 2 % 8 % 5 % 2 % 1 %
Israel[22] 7 590 758 32 % 34 % 17 % 7 % 3 % 4 % 2 % 1 %
Italia[22] 61 261 254 40 % 36 % 7,5 % 2,5 % 7 % 6 % 1,5 % 0,5 %
Japani[23] 127 368 088 29,9 % 39,8 % 19,9 % 9,9 % 0,15 % 0,2 % 0,1 % 0,05 %
Unkari[24] 9 982 000 32 % 44 % 16 % 8 % 0,15 % 0,2 % 0,1 % 0,05 %
Alankomaat[25] 16 730 632 39,5 % 35 % 6,7 % 2,5 % 7,5 % 7 % 1,3 % 0,5 %
Uusi-Seelanti[26] 4 327 944 38 % 32 % 9 % 3 % 9 % 6 % 2 % 1 %
Norja[27] 5 038 137 34 % 40,8 % 6,8 % 3,4 % 6 % 7,2 % 1,2 % 0,6 %
Puola[28] 38 415 284 31 % 32 % 15 % 7 % 6 % 6 % 2 % 1 %
Portugali[29] 10 781 459 36,2 % 39,8 % 6,6 % 2,9 % 6,0 % 6,6 % 1,1 % 0,5 %
Saudi-Arabia[30] 26 534 504 48 % 24 % 17 % 4 % 4 % 2 % 1 % 0,23 %
Etelä-Afrikka[31] 48 810 427 39 % 32 % 12 % 3 % 7 % 5 % 2 % 1 %
Espanja[32] 47 042 984 36 % 34 % 8 % 2,5 % 9 % 8 % 2 % 0,5 %
Ruotsi[33] 9 103 788 32 % 37 % 10 % 5 % 6 % 7 % 2 % 1 %
Taiwanlähde? 23 234 936 43,9 % 25,9 % 23,9 % 6,0 % 0,1 % 0,1 % 0,01 % 0,02 %
Turkki[34] 79 749 461 29,8 % 37,8 % 14,2 % 7,2 % 3,9 % 4,7 % 1,6 % 0,8 %
Ukraina[35] 44 854 065 ~40 % ~10 %
Iso-Britannia[36] 63 047 162 37 % 35 % 8 % 3 % 7 % 7 % 2 % 1 %
Yhdysvallat[37] 313 847 465 37,4 % 35,7 % 8,5 % 3,4 % 6,6 % 6,3 % 1,5 % 0,6 %
Painotettu keskiarvo (väkiluku yhteensä = 2 261 025 244) 36,44 % 28,27 % 20,59 % 5,06 % 4,33 % 3,52 % 1,39 % 0,45 %

Japanissa esiintyy uskomusta, että veriryhmä vaikuttaa vahvasti ihmisen persoonaan, luonteenpiirteisiin ja sosiaalisiin taitoihin.[38] Veriryhmä vaikuttaa käytännössä siellä jopa aviopuolisovalintaan.

LähteetMuokkaa

  1. Tieteen kuvalehti Historia 14/2013, s. 12
  2. LabMedicine: Karl Landsteiner, MD - Transfusion Medicine
  3. Happonen, Holopainen, Sotkas, Tenhunen, Tihtarinen-Ulmanen, Venäläinen: Bios 2 - Solu ja perinnöllisyys, s. 106. Helsinki: WSOY, 2008. ISBN 978-951-0-34308-1.
  4. Kodin Uusi Tietosanakirja, osa 3, Otava, Keuruu 1990.
  5. Marion E.Reid&Christine Lomas-Francis&Martin L.Olsson: The Blood Group Antigen FactsBook, s. 195. Elsevier, 2012.
  6. Hannele Sareneva, Kari Teramo, Malla Kuosmanen, Martin Renlund ja Jarl Eklund: Raskaudenaikainen veriryhmäimmunisaatio ja vastasyntyneen hemolyyttinen tauti. Suomen lääkärilehti / Suomen lääkäriliitto, 1993, 48. vsk, nro 34, s. 3368. Helsinki: Suomen lääkäriliitto. 0039-5560. (englanniksi)
  7. a b Veriryhmät ja niiden periytyminen Veripalvelu. Viitattu 31.7.2014.
  8. CIA World Factbook Cia.gov. Arkistoitu 4.10.2018. Viitattu 20.9.2012.
  9. Blood Types, Australian Red Cross Blood Service donateblood.com.au. Viitattu 22.6.2012.
  10. Austrian Red Cross – Blood Groups roteskreuz.at. Arkistoitu 26.4.2012. Viitattu 22.6.2012.
  11. Croix-Rouge de Belgique – The blood service transfusion.be. Viitattu 22.6.2012.
  12. Tipos Sanguíneos Hemoam.org.br. Viitattu 10.12.2011.
  13. Canadian Blood Services – Société canadienne du sang: Types & Rh System, Canadian Blood Services Bloodservices.ca. Viitattu 1.8.2010.
  14. Frequency of major blood groups in the Danish population. (Arkistoitu – Internet Archive)
  15. Veregruppide esinemissagedus Eestis Kliinikum.ee. Arkistoitu 27.5.2010. Viitattu 1.8.2010.
  16. Les groupes sanguins (système ABO) Le Centre Hospitalier Princesse Grace – Monaco. C.H.P.G. MONACO. Arkistoitu 19.9.2008. Viitattu 15.7.2008. French
  17. Häufigkeit der Blutgruppen (saksaksi)
  18. Blood Donation, Hong Kong Red Cross .ha.org.hk. Viitattu 10.12.2011.
  19. Blóðflokkar Landspitali.is. Viitattu 1.8.2010.
  20. Indian Journal for the Practising Doctor Indmedica.com. Viitattu 1.8.2010.
  21. Irish Blood Transfusion Service – Irish Blood Group Type Frequency Distribution Irish Blood Transfusion Service. Arkistoitu 28.5.2009. Viitattu 7.11.2009.
  22. a b The national rescue service in Israel Mdais.org. Viitattu 1.8.2010.
  23. 血液の知識 Japanese Red Cross Society. Arkistoitu 29.7.2012. Viitattu 7.8.2012.
  24. source MTV television Channel. Arkistoitu 21.5.2013. Viitattu 2.12.2012.
  25. Voorraad Erytrocytenconcentraten Bij Sanquin sanquin.nl. Viitattu 27.3.2009. Dutch
  26. What are Blood Groups? NZ Blood. Viitattu 1.8.2010.
  27. Norwegian Blood Donor Organization Giblod.no. Arkistoitu 24.7.2011. Viitattu 10.12.2011.
  28. Regionalne Centrum Krwiodawstwa i Krwiolecznictwa we Wroclawiu 20.7.2010. Rckik.wroclaw.pl. Viitattu 1.8.2010.
  29. Portuguese Blood Institute (assuming Rh and AB antigens are independent)
  30. Fequency of ABO blood groups in the eastern region of Saudi Arabia Cat.inist.fr. Arkistoitu 27.5.2010. Viitattu 1.8.2010.
  31. South African National Blood Service – What's Your Type? Sanbs.org.za. Arkistoitu 6.2.2010. Viitattu 1.8.2010.
  32. Federación Nacional de Donantes de Sangre/La sangre/Grupos Donantesdesangre.net. Arkistoitu 10.1.2010. Viitattu 1.8.2010.
  33. Frequency of major blood groups in the Swedish population 2.10.2007. Geblod.nu. Arkistoitu 24.11.2010. Viitattu 1.8.2010.
  34. Turkey Blood Group Site Kangrubu.com. Viitattu 1.8.2010.
  35. "Палеоантропологічні дані та гематологічні групи сучасних народів дають право вважати українців спорідненими з людністю Північної Італії, Балкан, Швейцарії, Півдня Німеччини, Півдня Англії, Чехії, Словаччини, окремих районів Франції (90 % українців мають групу крові «А», «АВ» та «О». Пор. з росіянами та монголами, у яких група «В» становить 80 %)." [in:] Etnologia Ukrainy. filosofsko-teoretychnyĭ ta etnorelihiieznavchyĭ aspekt. Helyna Lozko. str. 69. 2001
  36. Frequency of major blood groups in the UK Blood.co.uk. Arkistoitu 11.10.2009. Viitattu 1.8.2010.
  37. Blood Types in the U.S 20.6.2008. Bloodcenter.stanford.edu. Arkistoitu 12.6.2010. Viitattu 1.8.2010.
  38. http://www.veripalvelu.fi/www/2611 (Arkistoitu – Internet Archive) Kertooko veriryhmä kohtalosi?

Aiheesta muuallaMuokkaa