Kätilö

terveydenhoidon ammattilainen, joka hoitaa odottavien äitien opastusta raskauden aikana, avustaa äitiä synnytyksen aikana, hoitaa äitiä ja lasta synnytyksen jälkeen sekä hoitaa naistentautipotilaita
Tämä artikkeli käsittelee raskauden hoitoon liittyvää ammattinimikettä. Katja Ketun romaania käsittelee artikkeli Kätilö ja Antti J. Jokisen draamaelokuvaa artikkeli Kätilö.

Kätilö on yhteisnimitys terveydenhoidon ammattilaisille, jotka hoitavat odottavien äitien opastusta raskauden aikana, avustavat äitiä synnytyksen aikana, hoitavat äitiä ja lasta synnytyksen jälkeen sekä hoitavat naistentautipotilaita. Ennen vanhaan kätilöä kutsuttiin ”lapsenpäästäjäksi”.

Kätilö äitiysklinikalla Senegalissa

KoulutusMuokkaa

Kätilö on laillistettu ammattihenkilö. Laillistuksen myöntää Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira.[1] Kätilöksi opiskellaan ammattikorkeakoulussa, hoitotyön koulutuksessa/koulutusohjelmassa. Kätilön tutkintonimike on Kätilö (AMK), ja tutkinto antaa myös sairaanhoitajan pätevyyden. Tutkinto on laajuudeltaan 270 opintopisteen arvoinen, ja se suoritetaan noin 4,5 vuodessa.[2][3]

Suomessa kätilöiden liittona on Suomen Kätilöliitto.[4] Edunvalvonnasta huolehtii Tehy ry.[5]

Koulutuksen kehittäminenMuokkaa

Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä ehdottaa, että jatkossa ensihoitajien, terveydenhoitajien ja kätilöiden koulutusrakakennetta tultaisiin muuttamaan. Ehdotuksen mukaan ensin valmistutaan sairaanhoitajaksi, jonka jälkeen voisi suorittaa erillisen ensihoitajan, terveydenhoitajan tai kätilön koulutuksen. Uudistuksen tarkoitus on vähentää tarvetta suorittaa useita saman tasoisia ja saman alan ammattikokeakoulututukintoja. Jos esimerkiksi valmis sairaanhoitajan on halunnut opiskella ensihoitajaksi, terveydenhoitajaksi tai kätilöksi on tämä vienyt täysin ilman ammattikorkeakoulututkintoa olevan nuoren opiskelupaikan. Tämä lyhentää työuraa ja pahentaa työvoimapulaa. Ala on vetovoimainen, mutta sen säilyttämiseksi on kehitettävä ammattikuvien vetovoimaa ja houkuttelevuutta. Alan kansainvälisten opiskelijoiden harjoittelumahdollisuuksia sekä kielen oppimista on kehitettävä yhteistyössä työelämän ja ammattikorkeakolujen kanssa.[6]

TyötehtävätMuokkaa

Kätilöt työskentelevät:

HistoriaMuokkaa

Ranskassa käynnistyi kätilökoulutus vuonna 1580 ja Saksassa koulutus käynnistyi 1589. Mieslääkäreille salittiin osallistuminen normaaleihin alatiesynnytyksiin Ranskasa vuonna 1648. Tätä ennen mieslääkärit saivat osallistua vain, jos synnytys ei edennyt ja tarvittiin voimaa synnytyksen hoitamiseen. Maaherra Piper kehoitti kaupunkeja lähettämään naisia Tukholmaan kätilökoulutukseen.Pietarsaaren porvaristo lähetti Margareta Forssmanin Tukholmaan opiskelemaan kätilöksi vuonna 1751 ja hän valmistui kätilöksi vuonna 1752. Vuonna 1777 annettiin ohje, jonka mukaan jokaisessa pitäjässä ja kaupungissa tulisi olla koulutettu kätilö. Haminan rauha vuonna 1809 katkaisi Suomen yhteydet Tukholmaan. Pietarissa oli myös kätilökoulutusta, mutta suomalaiset eivät halunneet lähteä sinne opiskelemaan, koska koulutus poikkesi Tukholmassa annetusta koulutuksesta.[8] Suomalaisia kätilöitä on koulutettu Suomessa yli 200 vuotta, vuodesta 1816 alkaen.[9]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Kätilö Ammattinetti. Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 8.10.2014.
  2. Hoitotyö; kätilö Opintoluotsi. Opetushallitus. Viitattu 8.10.2014.
  3. Kätilö: Millaisista koulutuksista työhön on tultu? töissä.fi. Viitattu 8.10.2014.
  4. Suomen Kätilöliitto | Finlands Barnmorskeförbund ry | The Federation of Finnish Midwives suomenkatiloliitto.fi. 7.8.2020. Viitattu 25.3.2023.
  5. Kätilöliiton historia | Suomen Kätilöliitto ry suomenkatiloliitto.fi. 23.11.2020. Viitattu 25.3.2023.
  6. Opetus- ja kulttuuriministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö: Työryhmä ehdottaa muutoksia ensihoitajien, terveydenhoitajien ja kätilöiden koulutusrakenteeseen sekä koulutuspolkujen siirtymien nopeuttamista Sosiaali- ja terveysministeriö. 14.3.2023. Viitattu 25.3.2023.
  7. Kätilöt Suomessa | Suomen Kätilöliitto ry suomenkatiloliitto.fi. 23.11.2020. Viitattu 25.3.2023.
  8. Laiho, Arja (toim.): Viisaista vaimoista nykyajan kätilöiksi. Kätilökoulutus Suomessa 175 vuotta., s. 13–23. Valtion painatuskeskus, 1991.
  9. Kätilökouluttaja – The Voice of Midwifery – Metropolian blogit Kätilökouluttaja – The Voice of Midwifery. Viitattu 13.2.2019.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.