Tampere
Tampere (ruots. Tammerfors) on Suomen kolmanneksi suurin kaupunki ja Pohjoismaiden suurin sisämaakaupunki. Tampereella on yli 200 000 asukasta. Tampereen maapinta-ala on 522,7 neliökilometriä.
| Tampereen kaupunki | |||
|---|---|---|---|
|
|||
| Lääni | Länsi-Suomen lääni | ||
| Maakunta | Pirkanmaa | ||
| Seutukunta | Tampereen seutukunta | ||
| Perustamisvuosi | 1779 | ||
| Kuntaliitokset | Tampereen alueliitokset | ||
| Pinta-ala | 690,6 km² | ||
| – maa | 522,7 km² | ||
| Väkiluku | 204 385 | ||
| – väestötiheys | 391 as./km² | ||
| Kunnallisvero | 18,00 % | ||
| Kunnanjohtaja | Jarmo Rantanen | ||
| Aiheesta muualla | |||
| www.tampere.fi | |||
Tampereen seudun muodostavat Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi. Seudulla on yhteensä noin 320 000 asukasta. Tampereen naapurikuntia ovat myös Kuru, Orivesi ja Ruovesi.
Tampereen kaupungilla on Taloustutkimuksen suorittamien tutkimusten mukaan erittäin hyvä imago sekä matkailullisessa mielessä että ihmisten muuttohalukkuutta kysyttäessä. Se on sijoittunut erilaisissa imagotutkimuksissa jatkuvasti ensimmäiseksi tai lähelle kärkisijaa. Kuntaliiton 2000-luvun alun kaupunkien pahoinvointitutkimuksessa (Kuntalehti 2004, numero 15; kts. artikkeli Kaupunki) Tampereella todettiin ilmenevän kokoonsa nähden hämmästyttävän vähän sosiaalista pahoinvointia.
Historia
Kustaa III perusti Tampereen 1. lokakuuta 1779 Hämeeseen, Tammerkosken rannoille, jonne rakennettiin tuota pikaa pato.
Messukylän ja Pirkkalan pitäjät olivat ylläpitäneet satoja vuosia asutusta seudulla ennen kaupungin perustamista. Nykyisen Tampereen alueella on 1800-luvulla ollut isoja kartanoita, mm. Hatanpään kartano, Haiharan kartano, Tammerkosken kartano ja Teiskolan kartano.
James Finlaysonin perusti Tampereelle vuonna 1820 tehtaan ja keisari Aleksanteri I antoi etuoikeuden tuoda kaupunkiin raaka-aineita ilman tullia. 1800-luvun loppupuolella Tampere alkoi varsinaisesti teollistua. Kaupunkiin syntyi etenkin tekstiiliteollisuutta ja 1900-luvun alussa myös konepajateollisuutta.
Tampere oli suurten taistelujen näyttämönä sisällissodassa maalis-huhtikuun vaihteessa 1918, koska Tampere oli punaisten tammikuun lopulla valtaama voimakas tukikohta. Mm. Messukylässä, Kalevankankaalla (jonka taistelussa kaatui myös vapaaehtoisena valkoisten puolella taistellut, Ruotsin entisen pääministerin Olof Palmen saman niminen isosetä) ja keskustassa käytiin kovia taisteluita C. G. E. Mannerheimin johdolla. Taisteluiden jälkeen noin 11000 hengissä säilynyttä punaista kerättiin Kauppatorille (nyk. Keskustori) ja vietiin vankileireille.
Vanhan teollisuuskaupungin kasvu maan toiseksi tärkeimmäksi kasvukeskukseksi alkoi 1900-luvun lopulla, kun kaupunkiin perustettiin yliopistoja ja aloitettiin rakennemuutos.
Politiikka
| Puolue | Äänet | Paikkoja (2004) | Paikkoja (2000) |
|---|---|---|---|
| Kokoomus | 28,5 % | 19 | 20 |
| Sosiaalidemokraatit | 23,7 % | 16 | 17 |
| Vasemmistoliitto | 15,1 % | 10 | 9 |
| Vihreät | 11,9 % | 8 | 8 |
| Sitoutumattomat | 8,9 % | 6 | 5 |
| Keskusta | 5,2 % | 3 | 3 |
| Kristillisdemokraatit | 4,2 % | 3 | 3 |
| Kommunistit | 1,7 % | 1 | 1 |
| Ruotsalainen kansanpuolue | 0,6 % | 1 | 1 |
| Muut | 0,2 % | – | – |
Maantiede
Tampereen keskusta-alue lännessä sijaitsevia Pyynikkiä ja Pispalaa myöten sijaitsee Pyhäjärven ja Näsijärven välissä olevalla maakaistaleella. Pispalan ja Kalevan soraharjut pitävät vedet erillään Tammerkoskea lukuun ottamatta. Aitolahti on niiden suuntainen Näsijärven lahti, jota on nimitetty Suomen ainoaksi vuonoksi.
Liikenne
Tampere sijaitsee liikenteellisesti erinomaisessa paikassa. Kaupungista on hyvät tie- ja raideyhteydet mm. Helsinkiin, Turkuun, Jyväskylään, Poriin ja Seinäjoelle. Kaupunkiin kulkee Helsingistä valtatie 3, jonka muuttaminen moottoritieksi toteutettiin suurhankkeena vuosien 1966 ja 2000 välillä. Pituutta tiellä on 160,6 kilometriä, ja tästä syystä se onkin Suomen pisin moottoritie. Moottoritien kanssa kilpailee suurnopeudelle (220 km/h) kunnostettu VR:n raideyhteys Helsingin ja Tampereen välillä. Lentoliikennettä palvelee Tampere-Pirkkalan lentoasema, jolta lentävät mm. Finnair, Ryanair ja Blue1.
Välimatkat
- Helsinkiin 182 km
- Jyväskylään 153 km
- Kotkaan 241 km
- Kuopioon 293 km
- Lahteen 126 km
- Lappeenrantaan 274 km
- Ouluun 504 km
- Poriin 114 km
- Turkuun 165 km
- Vaasaan 254 km
Nähtävyydet
- Museoita: Työväen keskusmuseo, Amurin työläismuseokortteli, Lauri Viita -museo, Lenin-museo, Mediamuseo Rupriikki, Museokeskus Vapriikki, Muumilaakso, Nukke- ja pukumuseo, Sara Hildénin taidemuseo (Särkänniemen alueen yhteydessä), Suomen Jääkiekkomuseo, Tampereen Kivimuseo, Tampereen nykytaiteen museo, Tampereen taidemuseo ja Vakoilumuseo.
- Pyynikki - harju järvimaisemineen ja näkötorni
- Näsinneula - näkötorni
- Särkänniemi - Särkänniemen elämyspuisto
- Tammerkoski - koski
- Hatanpään arboretum
- Hotelli Ilves Tammerkosken rannalla
- Tampereen tuomiokirkko - arkkitehtonisesti merkittävä kirkko, näyttäviä freskoja ja ikkunamaalauksia
- Kirjastotalo Metso - Raili ja Reima Pietilän arkkitehtuuria
- Pirkkahalli - monitoimihalli (mm. messukeskus ja urheiluhalli)
- C.G.E. Mannerheimin patsas Vehmaisissa
Kulttuuri
Tampereella järjestetään vuosittain lyhytelokuvajuhlat (Tampere Film Festival). Joka toinen vuosi järjestettävä Pispalan Sottiisi tuo kaupunkiin kansanmusiikin ja kansantanssien harrastajia. Kaupunkifestivaali Tammerfest on erityisesti nuorison suosima. Muita tapahtumia ovat Tampereen Teatterikesä, kukkaisviikot, valoviikot ja kalamarkkinat. Tampereella toimii myös useita teattereita (mm. Ahaa-Teatteri, Pyynikin Kesäteatteri, Tampereen Komediateatteri, Tampereen Teatteri, Tampereen Työväen Teatteri, Tampereen Ylioppilasteatteri, Tanssiteatteri Mobita/Dansco, Teatteri Mukamas ja Teatteri 2000) sekä ooppera.
Tampere-talo toimii konserttien ja konferenssien pitopaikkana.
Tampereella toimii yliopisto sekä teknillinen yliopisto.
Kansan suussa Tampere tunnetaan yleisesti lempinimellä Manse; nimen etymologia on Tampereen vahvassa teollisuusperinteessä, assosiaatiossa Manchesterin teollisuuskaupunkiin Englannissa.
Tampereen paikallinen erikoisruoka on mustamakkara.
Urheilu
Tampereella toimii kaksi perinteisesti SM-liigassa pelaavaa jääkiekkojoukkuetta: Ilves ja Tappara. Jalkapallossa Tampere United voitti Veikkausliigan vuonna 2001. Tampereen jäähalli on Suomen ensimmäinen jäähalli, ja se valmistui vuoden 1965 jääkiekon MM-kisoihin. Isku-Volley pelaa lentopalloa ja Pyrbasket koripalloa, molemmat lajiensa pääsarjoissa. Gunners ja Classic pelaavat salibandyliigaa. Tampereen Pyrintö on perinteinen monilajiseura, joka nykyään tunnetaan parhaiten yleisurheilijoistaan, mm. Tommi Evilä. Tampereella on amerikkalaisen jalkapallon I divisioonassa pelaava Tampere Saints.
Kaupunginosia
Tampereella kaupunginosien jaottelu ei ole ollut kovin tarkkaa. 1920-luvulle asti kaupunginosat numeroitiin, ja nimet niille vakiintuivat myöhemmin.
Tammerkosken länsipuolella:
- I kaupunginosa, jolle on myöhemmin annettu nimi Näsi ja nyttemmin Finlayson.
- Keskikaupunki eli II kaupunginosa, nykyisin Tammerkosken alue tai ydinkeskusta.
- Nalkala (III kaupunginosa)
- Amuri (IV-V kaupunginosa)
- Kaakinmaa (VI)
- Pyynikinrinne (VII)
- Särkänniemi (VIII)
Tammerkosken itäpuolella:
- Armonkallio eli Naistenlahti, josta osa nykyisin tunnetaan Tampellan alueena (IX)
- Juhannuskylä tai Jussinkylä (X)
- Kyttälä (Eteläosa, pohjoisosa; XI, XII)
- Ratina (XIII)
- Tammela (Osmonmäki, keskiosa, eteläosa; XIV, XV, XVI)
- Tullin alue (XVII)
Ja asutuksen levitessä:
- Kalevanharju (XVIII)
- Kalevanrinne (XIX)
- Liisankallio (Tammelan vainiot) (XX)
- Petsamo (XXI)
- Lappi eli Käpylä (1914)
Sittemmin kaupunkiin liitettiin 1920 Hatanpään kartanon maat:
- Hatanpää (XXII) 1920
- Viinikka (XXIII) 1914
- Nekala (XXIV)
- Vihioja (XXV)
- Jokipohja (XXVI)
- Härmälän esikaupunkialuetta ei enää numeroitu sitä kaavoitettaessa 1925.
Vuonna 1922 liitettiin Messukylän kunnasta Järvensivu ja kaupungin länsipuolelta Pohjois-Pirkkalan (nyk. Nokia) Harjun seurakunta 1937 eli Pispala, nykyisin myös Tahmela, Hyhky, Epilä, Tesoma, Kalkku, Myllypuro, jne. Koko loppu Messukylä liitettiin 1947. 1950-luvulla alueelle rakennettiin Kalevan kaupunginosa. Vuonna 1950 liitettiin kaupunkiin Lielahti, jolloin Tampere saavutti nykyisen rajansa lännessä. Pohjoisessa kaupunkiin liitettiin vielä Aitolahti 1966 ja Teisko 1972.
Lännessä ja pohjoisessa asutus on laajentunut Kissanmaalle ja Kauppiin, idässä ja etelässä Peltolammille, Multisiltaan, Järvensivuun, Kaukajärvelle, Annalaan, ja Hervantaan. Uusin perusteilla oleva kaupunginosa on Tampereen ja Lempäälän rajalle rakennettava kuntien yhteinen 14 000 asukkaan lähiö, Vuores.
Kaiken kaikkiaan kaupungin puisto-osasto lista yli sata kaupunginosaa.
Liitosalueet
Aitolahti
Aitolahti liitettiin Tampereen kaupunkiin 1.1.1966.
Lähempänä Tampereen kaupunkialuetta sijaitsevan Aitolahden kyläkeskusalue Nurmi–Sorila muuttuu lähivuosina kaupunginosaksi kaavoituksen myötä. Sorilaan on päässyt jo vuosia TKL:n bussilinjalla 28.
Aitolahden kylät
Teisko
Teisko liitettiin Tampereen kaupunkiin 1.1.1972.
Teiskossa sijaitsee valtaosa Tampereen kesämökeistä.
Teiskon kylät
Naapurikunnat
Ystävyyskaupungit
- Braşov (Romania) - Chemnitz (Saksa) - Essen (Saksa) - Kaunas (Liettua) - Kiova (Ukraina) - Kópavogur (Islanti) - León (Nicaragua) - Linz (Itävalta) - Lódz (Puola) - Miskolc (Unkari) - Mwanza (Tansania) - Nižni Novgorod (Venäjä) - Norrköping (Ruotsi) - Odense (Tanska) - Olomouc (Tšekki) - Syracuse (Yhdysvallat) - Tartto (Viro) - Trondheim (Norja)
Aiheesta muualla
- Tampereen nimen alkuperästä
- Tampereen kaupungin kotisivu
- Tampereen kaupunkiopas - Tampereopas
- Tampereen yliopisto
- Tampereen teknillinen yliopisto
- Tampereen ammattikorkeakoulu
- Tampere hieman eri vinkkeleistä
- Tampere on tutkitusti Suomen suosituin kaupunki
- Tampere taskussa - tilastoja pdf-tiedostona
- Tampereen julkinen liikenne 1940-1960
- Nettikamerat Tampereen seudulla