Suomen urheilu 1999

Suomalaiset urheilutapahtumat ja -saavutukset vuonna 1999

Suomen urheilu 1999 käsittelee vuoden 1999 merkittäviä uutisia ja tapahtumia suomalaisessa urheilussa.

Vuoden urheilija muokkaa

Urheilutoimittajain Liiton Vuoden urheilija -äänestyksessä kymmenen parhaan joukkoon sijoittuivat:

Sija Urheilija Urheilumuoto
1. Mika Myllylä Hiihto
2. Mika Häkkinen Autourheilu
3. Tommi Mäkinen Autourheilu
4. Aki Parviainen Yleisurheilu
5. Kalle Palander Alppihiihto
6. Teemu Selänne Jääkiekko
7. Tuuli Matinsalo Aerobic
8. Janne Lahtela Freestylehiihto
9. Kirsi Boström Suunnistus
10. Jani Sievinen Uinti
Lähde: [1]

Vuoden naisurheilijaksi valittiin aerobicin maailman- ja Euroopan-mestari Tuuli Matinsalo ja vuoden valmentajaksi freestylehiihtovalmentaja Marko Mustonen.[1]

Yleistä muokkaa

Aerobic muokkaa

Alppihiihto muokkaa

  • Maailmanmestaruuskilpailuissa 30.1.–14.2. Vailissa, Yhdysvalloissa Kalle Palander voitti kultaa pujottelussa kaikkien aikojen ensimmäisenä suomalaisena alppihiihdon arvokisamitalistina. Riitta Pitkänen sijoittui pujottelussa viidenneksi, mikä oli kaikkien aikojen paras suomalaisen naisalppihiihtäjän sijoitus arvokisoissa. Yhdeksänneksi sijoittuivat Sami Uotila suurpujottelussa ja Pia Käyhkö alppiyhdistetyssä.[8]

Amerikkalainen jalkapallo muokkaa

Ammunta muokkaa

  • Haulikkolajien maailmanmestaruuskilpailut käytiin 1.–11.7. Tampereella ja Lempäälässä. Pia Julin voitti kaksoistrapissa kultaa ja lajin joukkuekilpailussa Suomi saavutti pronssia. Satu Pusila saavutti trapissa hopeaa.[10]
  • Ilma-aseiden Euroopan-mestaruuskilpailuissa 1.–6.3. Arnhemissa, Alankomaissa Pasi Wedman saavutti hopeaa olympiakiväärin 40 laukauksen kilpailussa.[11]
  • Kivääri- ja pistoolilajien Euroopan-mestaruuskilpailuissa 25.7.–3.8. Ranskassa hopeaa saavuttivat Pasi Wedman 60 laukauksen villikarjuammunnassa, Juha Hirvi vapaakiväärin 60 laukauksen makuukilpailussa ja Tapio Säynevirta vakiokiväärin 300 metrin 3 × 20 laukauksen kilpailussa. Lisäksi Hirvi saavutti pronssia pienoiskiväärin makuuammunnassa.[12]
  • Haulikkolajien Euroopan-mestaruuskilpailuissa 5.–11.9. Poussanissa, Ranskassa Riitta-Mari Vainio (o.s. Murtoniemi), Pia Julin ja Satu Pusila voittivat naisten kaksoistrapin joukkuekilpailussa kultaa. Henkilökohtaisen hopeamitalin saavutti Raimo Kauppila miesten kaksoistrapissa.[13]

Ampumahiihto muokkaa

  • Maailmanmestaruuskilpailut järjestettiin 6.–14.2. Kontiolahdella mutta kovan pakkasen vuoksi kisojen ensimmäiset lajit jouduttiin perumaan ja siirtämään kilpailtavaksi maaliskuussa Holmenkollenilla, Norjassa. Kontiolahdella Outi Kettunen sijoittui pikamatkalla kuudenneksi ja takaa-ajossa kahdeksanneksi. Katja Holanti oli takaa-ajossa seitsemäs. Paavo Puurunen sijoittui pikamatkalla 11:nneksi. Suomen sekä miehet että naiset sijoittuivat viestissä kuudenneksi. Oslossa 11.–13.3. Puurunen sijoittui 15 kilometrin yhteislähtökilpailussa neljänneksi ja 20 kilometrillä yhdeksänneksi.[14]

Autourheilu muokkaa

Curling muokkaa

  • Maailmanmestaruuskilpailuissa 4.–11.4. Saint Johnissa, Kanadassa Suomen miesten joukkue sijoittui seitsemänneksi ja naisten joukkue kahdeksanneksi.[17]
  • Euroopan-mestaruuskilpailuissa 7.–12.12. Chamonix'ssa, Ranskassa Suomen miesten joukkue saavutti pronssia.[17]

Freestylehiihto muokkaa

Futsal muokkaa

Hiihtosuunnistus muokkaa

Jalkapallo muokkaa

Jousiammunta muokkaa

Judo muokkaa

Jääkiekko muokkaa

Jääpallo muokkaa

Karate muokkaa

  • Euroopan-mestaruuskilpailuissa 21.–23.5. Kreikassa Petri Toivanen saavutti hopeaa alle 60-kiloisten sarjassa ja Sari Laine pronssia alle 53-kiloisissa. Laineelle tämä oli hänen uransa 21. EM-mitali.[36]

Keilailu muokkaa

  • Maailmanmestaruuskilpailuissa 18.11.–1.12. Abu Dhabissa, Arabiemiirikunnissa Suomi voitti kultaa triokilpailussa joukkueella Antti-Pekka Lax, Lasse Lintilä ja Ari Halme. Kimmo Lehtonen ja Petri Mannonen saavuttivat hopeaa parikilpailussa sekä Ari Halme pronssia henkilökohtaisessa kilpailussa. Suomalaisnaisten paras sijoitus oli seitsemäs sija joukkuekilpailussa.[37]

Koripallo muokkaa

Käsipallo muokkaa

Lentopallo muokkaa

Lumilautailu muokkaa

  • FIS:n maailmanmestaruuskilpailuissa 13.–17.1. Berchtesgadenissa, Saksassa Timo Aho saavutti lumikourussa pronssia.[43]
  • ISF:n maailmanmestaruuskilpailuissa 25.–31.1. Val di Solessa, Italiassa parhaiten sijoittuneet suomalaiset olivat Satu Järvelä viidentenä lumikourussa, Joni Vastamäki kahdeksantena paripujottelussa, Aleksi Litovaara yhdeksäntenä lumikourussa ja Petra Ahonen kymmenentenä cross racingissa.[44]

Melonta muokkaa

Moottoripyöräily muokkaa

Moottoriveneily muokkaa

Paini muokkaa

Painonnosto muokkaa

  • Maailmanmestaruuskilpailuissa 21.–28.11. Ateenassa, Kreikassa Karoliina Lundahl sijoittui kuudenneksi alle 75-kiloisten sarjassa.[52]
  • Euroopan-mestaruuskilpailuissa 14.–18.4. La Coruñassa, Espanjassa Karoliina Lundahl saavutti pronssia alle 75-kiloisten sarjassa.[53]

Pesäpallo muokkaa

Pikaluistelu muokkaa

Pohjoismaiset hiihtolajit muokkaa

Purjehdus muokkaa

Pyöräily muokkaa

Ratsastus muokkaa

Raviurheilu muokkaa

Rullakiekko muokkaa

Salibandy muokkaa

Suunnistus muokkaa

Taitoluistelu muokkaa

Tanssiurheilu muokkaa

  • Ammattilaisten latinalaistanssien maailmanmestaruuskilpailuissa 30.–31.10. Tokiossa, Japanissa Jukka Haapalainen ja Sirpa Suutari-Jääskö saavuttivat hopeaa.[86]
  • Ammattilaisten latinalaistanssien Euroopan-mestaruuskilpailuissa 21.11. Blackpoolissa, Englannissa Jukka Haapalainen ja Sirpa Suutari-Jääskö saavuttivat hopeaa.[87]
  • Ammattilaisten latinalaistanssien British Openissa 3.6. Blackpoolissa, Englannissa Jukka Haapalainen ja Sirpa Suutari-Jääskö voittivat mestaruuden kolmannen kerran.[88]
  • Amatöörien latinalaistanssien Euroopan-mestaruuskilpailut käytiin 12.6. Espoossa. Jussi Väänänen ja Katja Koukkula sijoittuivat seitsemänneksi.[87]

Uinti muokkaa

  • Lyhyen radan maailmanmestaruuskilpailuissa 1.–4.4. Hongkongissa, Kiinassa Jani Sievinen voitti kultaa 100 metrin sekauinnissa ja sijoittui viidenneksi 200 metrin sekauinnissa. Jere Hård oli neljäs 50 metrin perhosuinnissa, selkäuimari Anu Koivisto kuudes 50 metrillä sekä seitsemäs 100 metrillä ja 200 metrillä ja Marja Päivinen seitsemäs 100 metrin perhosuinnissa.[89]
  • Pitkän radan Euroopan-mestaruuskilpailuissa 23.7.–1.8. Istanbulissa, Turkissa Jukka Piekkanen saavutti ensimmäisenä suomalaisena uimahyppääjänä arvokisamitalin sijoittumalla kolmen metrin ponnahduslautakilpailussa pronssille. Jani Sievinen saavutti pronssia 200 metrin sekauinnissa. Anu Koivisto sijoittui 50 metrin selkäuinnissa kuudenneksi ja 100 metrin selkäuinnissa kahdeksanneksi.[90]
  • Lyhyen radan Euroopan-mestaruuskilpailuissa 9.–12.12. Lissabonissa, Portugalissa Jere Hård saavutti pronssia 50 metrin perhosuinnissa. Tero Välimaa sijoittui 50 metrin perhosuinnissa seitsemänneksi ja 100 metrin perhosuinnissa kahdeksanneksi. Vesa Hanski oli 200 metrin perhosuinnissa viides ja 100 metrin sekauinnissa kuudes. Anu Koivisto sijoittui 100 metrin selkäuinnissa viidenneksi ja 200 metrin selkäuinnissa kuudenneksi. Marja Päivinen sijoittui 50 metrin perhosuinnissa kahdeksanneksi. Suomen miesten joukkue oli 4 × 50 metrin sekauintiviestissä viides.[91]

Voimanosto muokkaa

  • Naisten maailmanmestaruuskilpailuissa 20.–23.5. Thistedissa, Tanskassa hopealle ylsivät Raija Koskinen alle 48-kiloisten sarjassa ja Eeva Nikander alle 56-kiloisissa sekä pronssille Anna-Liisa Prinkkala alle 44-kiloisissa, Pirjo Savola alle 56-kiloisissa ja Katariina Nokua alle 90-kiloisissa.[92]
  • Miesten Euroopan-mestaruuskilpailuissa 13.–16.5. Pultuskissa, Puolassa Pauli Rantanen saavutti pronssia alle 100-kiloisten sarjassa.[93]
  • Naisten Euroopan-mestaruuskilpailuissa 25.–28.11. Saint Prix'ssä, Ranskassa Raija Koskinen saavutti hopeaa alle 48-kiloisten sarjassa ja Pirjo Savola alle 56-kiloisissa sekä Leena Jokitalo pronssia alle 52-kiloisten sarjassa.[94]

Yleisurheilu muokkaa

Lähteet muokkaa

  • Siukonen, Markku: Urheilun vuosikirja 20. Kustannus-Notariaatti Oy, 1999. ISBN 952-5106-09-8.
  • Siukonen, Markku: Urheilun vuosikirja 21. Kustannus-Notariaatti Oy, 2000. ISBN 952-5106-12-8.

Viitteet muokkaa

  1. a b Siukonen 2000, s. 14
  2. Siukonen 2000, s. 188
  3. Siukonen 2000, s. 13, 221
  4. Siukonen 2000, s. 238, 253
  5. Siukonen 2000, s. 9
  6. Siukonen 2000, s. 252, 283
  7. Siukonen 2000, s. 219, 283
  8. Siukonen 1999, s. 166–171
  9. Siukonen 2000, s. 285
  10. Siukonen 2000, s. 223, 225, 286
  11. Siukonen 2000, s. 200, 286–287
  12. Siukonen 2000, s. 229–232, 287
  13. Siukonen 2000, s. 239, 241, 287
  14. Siukonen 2000, s. 192–193, 201, 285
  15. Siukonen 2000, s. 188, 193, 215, 228, 235, 246, 312
  16. Siukonen 2000, s. 206, 216, 219, 231, 234, 241, 249, 312
  17. a b Siukonen 2000, s. 259, 289
  18. Siukonen 2000, s. 201–202, 284
  19. Siukonen 2000, s. 248
  20. Siukonen 2000, s. 292
  21. Siukonen 2000, s. 218, 235, 246, 294
  22. Siukonen 2000, s. 190–191
  23. Siukonen 2000, s. 184, 206, 213–214, 219
  24. Siukonen 2000, s. 247, 294
  25. Siukonen 2000, s. 295
  26. Siukonen 2000, s. 230, 296
  27. Siukonen 2000, s. 246, 296–297
  28. Siukonen 2000, s. 212–213, 297–298
  29. Siukonen 2000, s. 202, 298
  30. Siukonen 2000, s. 221, 298–299
  31. Siukonen 2000, s. 245
  32. Siukonen 2000, s. 300
  33. Siukonen 2000, s. 301
  34. Siukonen 2000, s. 192, 302
  35. Siukonen 2000, s. 302
  36. Siukonen 2000, s. 214, 302–303
  37. Siukonen 2000, s. 253–255, 257, 304
  38. Siukonen 2000, s. 305–306
  39. Siukonen 2000, s. 306
  40. Siukonen 2000, s. 189
  41. a b Siukonen 2000, s. 307
  42. a b Siukonen 2000, s. 308
  43. Siukonen 2000, s. 187, 309
  44. Siukonen 2000, s. 190, 309
  45. Siukonen 2000, s. 310
  46. Siukonen 2000, s. 226, 242, 314
  47. Siukonen 2000, s. 238, 314
  48. Siukonen 2000, s. 257, 315
  49. Siukonen 2000, s. 250
  50. Siukonen 2000, s. 244, 317
  51. Siukonen 2000, s. 317
  52. Siukonen 2000, s. 253–255, 318
  53. Siukonen 2000, s. 207, 318–319
  54. Siukonen 2000, s. 319–320
  55. Siukonen 2000, s. 230
  56. Siukonen 2000, s. 320
  57. Siukonen 2000, s. 223, 319
  58. Siukonen 2000, s. 224, 319
  59. Siukonen 2000, s. 221, 223
  60. Siukonen 2000, s. 196, 320
  61. Siukonen 2000, s. 201, 321
  62. Siukonen 1999, s. 180–184
  63. a b c Siukonen 2000, s. 290
  64. Siukonen 1999, s. 165, 212
  65. Siukonen 2000, s. 185–186
  66. Siukonen 2000, s. 228–229
  67. a b Siukonen 2000, s. 321
  68. Siukonen 2000, s. 251
  69. Siukonen 2000, s. 322
  70. Siukonen 2000, s. 323
  71. Siukonen 2000, s. 226, 323
  72. Siukonen 2000, s. 236, 323
  73. Siukonen 2000, s. 242, 324
  74. Siukonen 2000, s. 253, 325
  75. Siukonen 2000, s. 248, 325
  76. Siukonen 2000, s. 231, 325
  77. Siukonen 2000, s. 212–213, 326
  78. Siukonen 2000, s. 205, 326
  79. Siukonen 2000, s. 204, 326
  80. Siukonen 2000, s. 232–233, 329
  81. Siukonen 2000, s. 217–218, 329
  82. Siukonen 2000, s. 209, 329–330
  83. Siukonen 2000, s. 219, 329
  84. Siukonen 2000, s. 203–204, 330
  85. Siukonen 2000, s. 190, 330
  86. Siukonen 2000, s. 249, 331
  87. a b Siukonen 2000, s. 254, 331
  88. Siukonen 2000, s. 217
  89. Siukonen 2000, s. 205, 333–334
  90. Siukonen 2000, s. 230–231, 334–335
  91. Siukonen 2000, s. 258–259, 334
  92. Siukonen 2000, s. 338
  93. Siukonen 2000, s. 338–339
  94. Siukonen 2000, s. 339
  95. Siukonen 2000, s. 40–44
  96. Siukonen 2000, s. 199, 342
  97. Siukonen 2000, s. 204, 342–343