Avaa päävalikko

Chelsea FC

englantilainen jalkapalloseura

Chelsea Football Club (lempinimi The Blues, aikaisemmin The Pensioners) on vuonna 1905 perustettu Valioliigassa pelaava lontoolainen jalkapalloseura. Chelsea on historiansa aikana voittanut liigamestaruuden kuudesti, FA Cupin kuudesti, liigacupin neljästi, Cup-voittajien cupin kahdesti sekä Eurooppa-liigan kahdesti ja Mestarien liigan kerran.[2] Se on aina pelannut kotiottelunsa vuonna 1877 valmistuneella Stamford Bridgellä.

Chelsea
Chelsea FC -logo.svg
Koko nimi Chelsea Football Club
Lempinimet The Blues, Pensioners[1]
Perustettu 1905
Kaupunki Englanti Lontoo, Englanti
Kenttä Stamford Bridge
– kapasiteetti 41 837
Sarja Englannin Valioliiga
Värit          
Omistaja Venäjä Roman Abramovitš
Puheenjohtaja Yhdysvallat Bruce Buck
Päävalmentaja Englanti Frank Lampard
Kotipeliasu
Vieraspeliasu

HistoriaMuokkaa

Chelsean perustivat veljekset Gus ja Joseph Mears.[3] He olivat aiemmin ostaneet Fulhamin alueella Lontoossa sijaitsevan Stamford Bridgen stadionin ja tarjonneet sitä vuokralle paikalliselle Fulham FC:lle. Vuokraehdoista ei kuitenkaan päästy yhteisymmärrykseen ja veljekset päättivät perustaa oman seuran pelaamaan stadionille. Chelsea FC perustettiin 10. maaliskuuta 1905 paikallisessa pubissa.[3] Koska Fulham oli jo toisen seuran nimenä, päätettiin seuran nimi ottaa viereisen alueen, Kensington and Chelsean, mukaan. Pian perustamisen jälkeen Chelsea liittyi The Football Leagueen.[3] Se nousi Englannin 1. divisioonaan kauden 1906–1907 päätteeksi. Kauden 1909–1910 päätteeksi se putosi 2. divisioonaan, mutta nousi takaisin kaksi vuotta myöhemmin. Seuran alkuvuodet eivät olleet erityisen menestyksekkäitä. Ainoa merkittävä saavutus oli pääsy 1915 FA Cupin finaaliin, jonka Sheffield United voitti maalein 3–0.[4][5] Sarjassa Chelsea sahasi 1. divisioonan ja 2. divisioonan välillä.

Vuonna 1952 Chelsean manageriksi tuli Englannin maajoukkueen entinen hyökkääjä Ted Drake.[6] Hän aloitti seuran modernisoinnin, perusti nuorisojoukkueita, kehitti harjoitusmenetelmiä ja rakensi joukkueen kokoonpanon uudelleen.[6] Draken johdolla Chelsea ylsi ensimmäiseen mestaruuteensa kaudella 1954–1955.[6] Seuraavalle kaudelle UEFA perusti Euroopan cupin, mutta Englannin jalkapalloliiton ja liigan vastustuksen johdosta Chelsea ei osallistunut cupiin.[6] Mestaruuden jälkeen menestys ei enää jatkunut ja Chelsea juuttui sarjan keskikastin joukkueeksi. Lopulta syksyllä 1961 Drake sai potkut.[7]

 
Chelsean joukkue vuodelta 1905.

Draken tilalle tuli joulukuussa 1962 Tommy Docherty. Siinä vaiheessa Chelsea oli sarjan viimeinen eikä hän onnistunut estämään Chelsean putoamista 2. divisioonaan.[8] Docherty nuorensi joukkuetta merkittävästi ja onnistui nostamaan seuran heti takaisin pääsarjatasolle.[7] Hänen johdollaan Chelsea nousi taas taistelemaan mestaruuksista ja cup-pokaaleista. Kaudella 1964–1965 Chelsea oli lähellä liigan, FA Cupin ja liigacupin voittoa, mutta lopulta onnistui voittamaan ainoastaan liigacupin.[7] Dochertyn lähdettyä Chelseasta, Dave Sexton johdatti seuran FA Cupin voittoon 1970,[7] ja seuraavana vuonna Cup-voittajien cupin voittoon Real Madridia vastaan.[9]

1970-luvun loppu ja 1980-luku olivat Chelsealle vaikeata aikaa.[9] Stamford Bridgen kunnianhimoinen uudistaminen heikensi seuran taloudellista tilannetta ja siitä aiheutuneet tähtipelaajien myynnit johtivat Chelsea putoamiseen.[9] Samaan aikaan huliganismi vaivasi seuraa. Vuonna 1982, Chelsean ollessa pohjalla, Ken Bates osti velkaisen seuran nimellisellä yhden punnan summalla.[10] Tällöin Stamford Bridgen omistusoikeus oli jo siirtynyt gryndereille ja seuraa uhkasi kotistadionin menetys.[11] Chelsea oli samana vuonna lähellä pudota 3. divisioonaan, mutta seuraavalla kaudella uudistettu joukkue voitti 2. divisioonan ja nousi jälleen pääsarjatasolle.[11] Se putosi jälleen 1988, mutta nousi heti takaisin seuraavana vuonna.[11]

Pitkien oikeustaisteluiden jälkeen Bates onnistui saamaan stadionin omistusoikeudet takaisin seuralle 1992.[12] Kentällä Chelsea ei vakuuttanut vasta perustetussa Valioliigassa, mutta FA Cupissa se pääsi finaaliin ensimmäiatä kertaa 24:ään vuoteen vuonna 1994.[12] Vuonna 1996 Chelsean pelaajamanageriksi tuli Euroopan parhaaksi jalkapalloilijaksikin valittu Ruud Gullit.[12] Hän hankki seuraan useita maajoukkuepelaajia ja teki siitä yhden Englannin kärkiseuroista. Gullitin valmennuksessa Chelsea voitti FA Cupin 1997.[12] Gullitin tilalle nimitettiin Gianluca Vialli, jonka johdolla Chelsea voitti liigacupin ja Cup-voittajien cupin 1998 sekä FA Cupin vuonna 2000.[12] Seuraavan kauden alussa Vialli sai potkut huonon kauden alun jälkeen ja tilalle tuli Claudio Ranieri.[13]

 
Chelsea Mestarien liigassa 2008.

Kesällä 2003 Bates myi Chelsean venäläiselle miljardöörille Roman Abramovitšille 140 miljoonalla punnalla, mikä oli siihen aikaan kallein englantilaisesta seurasta maksettu summa.[10] Pelaajahankintoihin käytettiin heti 100 miljoonaa puntaa, mutta uusista pelaajista huolimatta Ranieri ei onnistunut voittamaan uuden omistajan haluamia pokaaleja.[13] Ranieri sai kauden jälkeen lähteä vaikka Chelsea sijoittui liigassa toiseksi ja pääsi Mestarien liigassa välieriin. Ranierin tilalle tuli kesällä 2004 portugalilainen José Mourinho.[14] Mourinho johdatti heti Chelsean sen historian parhaaseen kauteen. Ensin se voitti liigacupin ja kauden kruunasi 50 vuoden tauon jälkeen voitettu liigamestaruus.[14][15] Mestarien liigassa Chelsea ylsi puolivälieriin. Kaudella 2005–2006 seura voitti jälleen mestaruuden [15] ja seuraavalla kaudella oli vuorossa FA Cup sekä liigacup.[14]

Menestyksestä huolimatta Abramovitš ja Mourinho riitautuivat ja syyskuussa 2007 Mourinho lähti seurasta.[16] Hänen tilalleen tuli Avram Grant,[17] joka johdatti Chelsean Mestarien liigan finaaliin. Manchester United kuitenkin voitti finaalin rankkarikisassa ja liigassa Chelsea jäi toiseksi. Grant erotettiin muutamaa päivää myöhemmin ja uudeksi manageriksi valittiin brasilialainen Luiz Felipe Scolari.[18] Scolarin valmennuksessa Chelsea hyytyi vahvan alkukauden jälkeen ja helmikuussa 2009 Scolari erotettiin.[19] Uudeksi valmentajaksi valittiin helmikuussa hollantilainen, Venäjän A-maajoukkuetta valmentava Guus Hiddink[20] joka palautti joukkueen takaisin vireeseen. Chelsean onnistui nousemaan mestaruustaistoon Valioliigassa, mutta viimeinen niitti liiga-mestaruudelle oli voittojen keskellä kärsitty 1–0-tappio Tottenham Hotspurille ja maaliton tasapeli Evertonia vastaan. Lopulta Chelsea jäi liigassa kolmanneksi kolmen pisteen päähän toiseksi tulleesta Liverpoolista ja kuuden pisteen päähän mestaruuden jo kolmannen kerran putkeen voittaneesta Manchester Unitedista. Kaudella 2008–09 Valioliigasta jäi kuitenkin jotain positiivistakin, kuten seuran hyökkääjän Nicolas Anelkan maalikuninkuus yhden maalin erolla toiseksi tulleeseen Cristiano Ronaldoon. Hiddinkin viimeinen peli seurassa oli kunniakas, kun hänen johtamansa Chelsea kukisti Evertonin FA Cupin finaalissa 30. toukokuuta 2009 lukemin 2–1.[21]

Finaalin jälkeen Guus Hiddink palasi Venäjän valmennustehtäviin,[21] ja uudeksi manageriksi palkattiin AC Milanin Carlo Ancelotti. Hänen johdollaan Chelsea palasi Valioliigan mestariksi neljän vuoden tauon jälkeen.[22] Kyseisellä kaudella Chelsea teki uuden Valioliigan maaliennätyksen yhden kauden aikana, kun joukkue paukutti 103 maalia yhden kauden sisään. Kausi 2010–2011 alkoi Chelsean kannalta lupaavasti, mutta lopulta Chelsea jäi toiseksi Valioliigassa häviten liigan voittaneelle Manchester Unitedille lopulta 9 pisteen erolla.[23] Mestarien liigassa Chelsea hävisi niin ikään Manchester Unitedille puolivälierissä loppulukemin 3–1.[23]

 
Vuoden 2012 Mestarien liigan finaalijoukkueet.

Kauden jälkeen Carlo Ancelotti erotettiin ja tilalle ostettiin FC Portosta 15 miljoonan euron siirtohinnalla portugalilainen André Villas-Boas.[24] Kausi 2011–2012 alkoi Valioliigassa takkuisesti, sillä joukkueen peli ei kulkenut ja lopulta maaliskuussa 2012 Villas-Boas sai potkut valmentajan paikalta joukkueen hävittyä West Bromwich Albionille 1–0.[25] Tilalle valmentajaksi nousi apuvalmentajana toiminut Roberto Di Matteo.[26] Di Matteo sai Chelsean uuteen lentoon vaikka Valioliigassa joukkue olikin lopulta vasta kuudes. Toukokuussa pelatussa FA Cupin finaalissa Chelsea voitti Liverpoolin lukemin 2–1.[26] Mestarien liigassa Chelsea nousi sensaatiomaisesti 3–1 tappioasemasta voittoon Napolia vastaan [27] ja tämän jälkeen joukkue olikin pysäyttämätön. Puolivälierissä Chelsea voitti Benfican yhteismaalein 3–1.[28] Välierässä vastaan tuli hallitseva mestari Barcelona, jonka Chelsea voitti kovalla puolustustyöskentelyllä lopulta 3–2.[29] Finaalissa vastaan asettui kotiareenallaan finaalia pelaamaan päässyt Bayern München, ottelu venyi rangaistuspotkukilpailuun asti ja lopulta Didier Drogba laukoi ratkaisevan maalin.[30] Näin Chelseasta tuli ensimmäinen lontoolainen Mestarien liigan voittaja.[30]

Di Matteo sai potkut marraskuussa 2012, Chelsean saadessa vain 2 voittoa edellisestä kahdeksasta Valioliigaottelusta, sekä hävittyä 0–3 Mestarien liigan lohkovaiheessa Italialaiselle Juventukselle.[26] Hänen tilalleen pestattiin Espanjalainen Rafael Benitez.[31] Hänen johdollaan Chelsea sijoittui kauden 2012–13 Valioliigassa kolmanneksi,[31] sekä voitti ensimmäisenä seurana Mestarien liigan ja Eurooppa-liigan peräkkäisinä kausina kaataen loppuottelussa Benfican 2–1.[32] Kauden jälkeen Benitez siirtyi Napoliin ja 3. kesäkuuta 2013 seuran peräsimeen palasi Jose Mourinho.[33]

Mourinhon johdolla joukkue oli koko Valioliigakauden 2013-14 kärkikamppailussa mukana, mutta jäi lopulta Liverpoolin ja Manchester Cityn taakse kolmanneksi.[33] Mestarien liigassa joukkue eteni välieriin vierasmaalisäännön turvin 3–3-tuloksella Paris Saint-Germainista, mutta lopulta Atlético Madrid pudotti joukkueen 1–3-lukemin.[33]

EdustusjoukkueMuokkaa

Pelaajat Valmennusjohto
Nro. Paik. Kan. Pelaaja Ikä Ed. joukkue Sopimus
Maalivahdit
1 1M   Kepa Arrizabalaga 25   Athletic Bilbao 2025
13 1M   Willy Caballero 38   Manchester City 2020
31 1M   Jamie Cumming 20 junioriakatemia 2023
Puolustajat
2 2P   Antonio Rüdiger 26   Roma 2022
3 2P   Marcos Alonso 28   Fiorentina 2023
15 2P   Kurt Zouma 25   Saint-Étienne 2023
24 2P   Reece James 19 junioriakatemia 2022
27 2P   Andreas Christensen 23 junioriakatemia 2022
29 2P   Fikayo Tomori 21 junioriakatemia 2021
28 2P   César Azpilicueta   30   Marseille 2022
33 2P   Emerson 25   Roma 2022
2P   Michael Hector 27   Reading 2020
Keskikenttäpelaajat
5 3KK   Jorginho 27   Napoli 2023
7 3KK   N’Golo Kanté 28   Leicester City 2023
8 3KK   Ross Barkley 25   Everton 2023
12 3KK   Ruben Loftus-Cheek 23 junioriakatemia 2024
17 3KK   Mateo Kovačić 25   Real Madrid 2024
19 3KK   Mason Mount 20 junioriakatemia 2024
3KK   Marco van Ginkel   26   Vitesse 2020
Hyökkääjät
9 4H   Tammy Abraham 22 junioriakatemia 2022
10 4H   Willian 31   Anži Mahatškala 2020
11 4H   Pedro 32   Barcelona 2020
18 4H   Olivier Giroud 33   Arsenal 2020
20 4H   Callum Hudson-Odoi 19 junioriakatemia 2020
22 4H   Christian Pulisic 21   Borussia Dortmund 2024
23 4H   Michy Batshuayi 26   Marseille 2021
Päävalmentaja

  Frank Lampard

Apuvalmentaja
Maalivahtivalmentaja

  Henrique Hilário

Joukkuelääkäri

  Paco Biosca


Selite
  • Paik. : Pelipaikka
  • Kan. : Kansalaisuus
  •   Kapteeni


Päivitetty 9. syyskuuta 2019

Lähde: Transfermarkt

Muualla lainalla olevat pelaajatMuokkaa

Päivitetty 9. syyskuuta 2019.[34]

Pelaaja Pelipaikka Joukkue Päättymispäivä
  Jamal Blackman M   Vitesse 30. kesäkuuta 2020
  Ethan Ampadu P   RB Leipzig 30. kesäkuuta 2020
  Matt Miazga P   Reading 31. toukokuuta 2020
  Baba Rahman P   Mallorca 30. kesäkuuta 2020
  Davide Zappacosta P   Roma 31. tammikuuta 2020
  Tiemoué Bakayoko KK   Monaco 30. kesäkuuta 2020
  Mario Pašalić KK   Atalanta 30. kesäkuuta 2020
  Danny Drinkwater KK   Burnley 6. tammikuuta 2020
  Lewis Baker KK   Fortuna Düsseldorf 30. kesäkuuta 2020
  Danilo Pantić KK   Fehérvár 30. kesäkuuta 2020
  Kenedy KK   Getafe 30. kesäkuuta 2020
  Charly Musonda KK   Vitesse 30. kesäkuuta 2020
  Lucas Piazón H   Rio Ave 30. kesäkuuta 2021
  Nathan H   Atlético Mineiro 1. tammikuuta 2020
  Victor Moses H   Fenerbahce 30. kesäkuuta 2020

SiirtohistoriaMuokkaa

Päivitetty 17. lokakuuta 2019.[35]

2010-lukuMuokkaa

Kausi Ostot Myynnit Ostot/Myynnit +- Arvokkain hankinta Siirtosumma Arvokkain myynti Siirtosumma
2019–2020 45,0M € 145,8M € +100,8M €   Mateo Kovačić 45,0M €   Eden Hazard 100,0M €
2018–2019 208,8M € 69,6M € -139,2M €   Kepa Arrizabalaga 80,0M €   Thibaut Courtois 35,0M €
2017–2018 216,8M € 196,6M € -20,2M €   Álvaro Morata 62,0M €   Diego Costa 66,0M €
2016–2017 132,8M € 108,4M € -24,4M €   Michy Batshuayi 39,0M €   Oscar 60,0M €
2015–2016 90,5M € 87,5M € -3,0M €   Pedro 27,0M €   Ramires 28,0M €
2014–2015 137,7M € 146,2M € +8,5M €   Diego Costa 38,0M €   David Luiz 49,5M €
2013–2014 130,4M € 77,4M € -53,0M €   Willian 35,5M €   Juan Mata 44,7M €
2012–2013 107,7M € 25,5M € -82,2M €   Eden Hazard 40,0M €   Daniel Sturridge 15,0M €
2011–2012 103,5M € 32,4M € -23,7M €   Juan Mata 26,7M €   Juri Žirkov 15,0M €
2010–2011 121,5M € 16,5M € -105,0M €   Fernando Torres 58,5M €   Ricardo Carvalho 8,0M €
Yht. 1333,4M € 908,6M € -424,8M €

2000-lukuMuokkaa

Kausi Ostot Myynnit Ostot/Myynnit +- Arvokkain hankinta Siirtosumma Arvokkain myynti Siirtosumma
2009–2010 30,0M € 3,9M € -26,1M €   Juri Žirkov 21,0M €   Claudio Pizarro 2,0M €
2008–2009 30,5M € 44,5M € +14,0M €   José Bosingwa 20,5M €   Wayne Bridge 13,0M €
2007–2008 59,0M € 44,7M € -14,3M €   Florent Malouda 19,0M €   Arjen Robben 36,0M €
2006–2007 88,4M € 52,6M € -35,8M €   Andri Ševtšenko 43,4M €   Damien Duff 15,5M €
2005–2006 91,5M € 34,0M € -57,5M €   Michael Essien 38,0M €   Tiago 10,0M €
2004–2005 163,4M € 3,3M € -160,1M €   Didier Drogba 38,5M €   Jesper Grønkjær 3,3M €
2003–2004 167,5M € 1,0M € -166,5M €   Damien Duff 24,5M €   Leon Knight 0,2M €
2002–2003 0M € 3,2M € +3,2M €   Enrique de Lucas Ilmainen   Samuele Dalla Bona 2,7M €
2001–2002 44,8M € 13,2M € -31,0M €   Frank Lampard 16,0M €   Jon Harley 5,3M €
2000–2001 50,5M € 38,7M € -11,8M €   Jimmy Floyd Hasselbaink 22,5M €   Tore André Flo 18,0M €
Yht. 725,6M € 239,1M € -486,5M €

1990-lukuMuokkaa

Kausi Ostot Myynnit Ostot/Myynnit +- Arvokkain hankinta Siirtosumma Arvokkain myynti Siirtosumma
1999–2000 26,4M € 6,9M € -19,5M €   Chris Sutton 15,0M €   Michael Duberry 6,8M €
1998–1999 27,4M € 12,8M € -14,6M €   Brian Laudrup 11,0M €   Brian Laudrup 8,0M €
1997–1998 17,8M € 2,6M € -15,2M €   Graeme Le Saux 10,5M €   Danny Granville 2,2M €
1996–1997 15,6M € 4,2M € -11,4M €   Gianfranco Zola 6,2M €   Paul Furlong 2,3M €
1995–1996 1,9M € 1,8M € -0,1M €   Mark Hughes 1,9M €   David Hopkin 1,3M €
1994–1995 6,1M € 4,5M € -1,6M €   Paul Furlong 3,5M €   Neil Shipperley 1,8M €
1993–1994 4,1M € 2,5M € -1,6M €   Gavin Peacock 1,7M €   Andy Townsend 2,4M €
1992–1993 2,9M € 4,8M € +1,9M €   Nigel Spackman 0,6M €   Tom Boyd 1,1M €
1991–1992 5,2M € 4,8M € -0,4M €   Paul Elliott 1,7M €   Gordon Durie 3,3M €
1990–1991 3,9M € 0M € -3,9M €   Dennis Wise 2,4M €   Paul Barron
Yht. 80,0M € 40,3M € -39,7M €

Pelaajien siirtoennätyksetMuokkaa

Päivitetty 23. marraskuuta 2017.[36][37]

Kalleimmat ostotMuokkaa

Siirtosumma
62.0M €
58.5M €
43.3M €
40.0M €
39.0M €
38.5M €
38.0M €
38.0M €
37.9M €
35.8M €
Pelaaja
  Álvaro Morata
  Fernando Torres
  Andri Ševtšenko
  Tiemoué Bakayoko
  Michy Batshuayi
  Didier Drogba
  Michael Essien
  Diego Costa
  Danny Drinkwater
  N'Golo Kanté
Vanha seura
  Real Madrid
  Liverpool
  AC Milan
  AS Monaco
  Marseille
  Marseille
  Lyon
  Atlético Madrid
  Leicester
  Leicester
Vuosi
2017
2010
2006
2017
2016
2004
2005
2014
2017
2016

Kalleimmat myynnitMuokkaa

Siirtosumma
66.0M €
60.0M €
49.5M €
44.73M€
44.7M €
36.0M €
35.36M€
32.0M €
28.0M €
22.8M €
Pelaaja
  Diego Costa
  Oscar
  David Luiz
  Juan Mata
  Nemanja Matić
  Arjen Robben
  Romelu Lukaku
  André Schürrle
  Ramires
  Nathan Aké
Uusi seura
  Atlético Madrid
  Shanghai SIPG
  PSG
  Manchester United
  Manchester United
  Real Madrid
  Everton
  Wolfsburg
  Jiangsu Suning
  Bournemouth
Vuosi
2018
2016
2014
2014
2017
2007
2014
2014
2016
2017

SaavutuksetMuokkaa

Chelsean Vuoden pelaaja -palkinnot (1967–)Muokkaa

Vuosi Voittaja
1967 Peter Bonetti
1968 Charlie Cooke
1969 David Webb
1970 John Hollins
1971 John Hollins
1972 David Webb
1973 Peter Osgood
1974 Gary Locke
1975 Charlie Cooke
1976 Ray Wilkins
1977 Ray Wilkins
1978 Micky Droy
1979 Tommy Langley
1980 Clive Walker
1981 Petar Borota
1982 Mike Fillery
1983 Joey Jones
1984 Pat Nevin
1985 David Speedie
1986 Eddie Niedzwiecki
1987 Pat Nevin
1988 Tony Dorigo
1989 Graham Roberts
1990 Ken Monkou

Vuosi Voittaja
1991 Andy Townsend
1992 Paul Elliott
1993 Frank Sinclair
1994 Steve Clarke
1995 Erland Johnsen
1996 Ruud Gullit
1997 Mark Hughes
1998 Dennis Wise
1999 Gianfranco Zola
2000 Dennis Wise
2001 John Terry
2002 Carlo Cudicini
2003 Gianfranco Zola
2004 Frank Lampard
2005 Frank Lampard
2006 John Terry
2007 Michael Essien
2008 Joe Cole
2009 Frank Lampard
2010 Didier Drogba
2011 Petr Čech
2012 Juan Mata
2013 Juan Mata
2014 Eden Hazard

Chelsean manageritMuokkaa

Nimi Vuodet
  John Tait Robertson 1905–1907
  William Lewis+ 1906–1907
  David Calderhead 1907–1933
  Leslie Knighton 1933–1939
  Billy Birrell 1939–1952
  Ted Drake 1952–1961
  Tommy Docherty 1962–1967
  Dave Sexton 1967–1974
  Ron Suart+ 1974–1975
  Eddie McCreadie 1975–1977
  Ken Shellito 1977–1978
  Danny Blanchflower 1978–1979
  Geoff Hurst 1979–1981
  Bobby Gould+ 1981
  John Neal 1981–1985
  John Hollins 1985–1988
  Bobby Campbell 1988–1991
  Ian Porterfield 1991–1993
  David Webb+ 1993

Nimi Vuodet
  Glenn Hoddle* 1993–1996
  Ruud Gullit* 1996–1998
  Gianluca Vialli* 1998–2000
  Graham Rix+ 2000
  Claudio Ranieri 2000–2004
  José Mourinho 2004–2007
  Avram Grant 2007–2008
  Luiz Felipe Scolari 2008–2009
  Ray Wilkins+ 2009
  Guus Hiddink+ 2009
  Carlo Ancelotti 2009–2011
  André Villas-Boas 2011–2012
  Roberto Di Matteo 2012
  Rafael Benítez 2012–2013
  José Mourinho 2013–2015
  Steve Holland+ 2015
  Guus Hiddink+ 2015–2016
  Antonio Conte 2016–2018
  Maurizio Sarri 2018–

* Pelaaja-manageri
+ Väliaikainen manageri

LähteetMuokkaa

  1. Origins of Nicknames for 20 Premier League Clubs 15.11.2010. Worldsoccertalk.com. Viitattu 27.9.2015. (englanniksi)
  2. Chelsea FC Trophy cabinet chelseafc.com. Viitattu 11.2.2009. (englanniksi)
  3. a b c Club History 1900 - ChelseaFC.com chelseafc.com (englanniksi) Viitattu 3.8.2014.
  4. Club History 1910 - ChelseaFC.com chelseafc.com (englanniksi) Viitattu 3.8.2014.
  5. Virtamo, Keijo (toim.): Fokus-Urheilu 2, s. 172–173. Otava, 1970.
  6. a b c d Club History 1950 - ChelseaFC.com chelseafc.com (englanniksi) Viitattu 3.8.2014.
  7. a b c d Club History 1960 - ChelseaFC.com chelseafc.com (englanniksi) Viitattu 3.8.2014.
  8. Tommy Docherty - ChelseaFC.com chelseafc.com (englanniksi) Viitattu 3.8.2014.
  9. a b c Club History 1970 - ChelseaFC.com chelseafc.com (englanniksi) Viitattu 3.8.2014.
  10. a b Russian businessman buys Chelsea 2.7.2003. BBC News. Viitattu 11.2.2009. (englanniksi)
  11. a b c Club History 1980 - ChelseaFC.com chelseafc.com (englanniksi) Viitattu 3.8.2014.
  12. a b c d e Club History 1990 - ChelseaFC.com chelseafc.com (englanniksi) Viitattu 3.8.2014.
  13. a b Claudio Ranieri - ChelseaFC.com chelseafc.com (englanniksi) Viitattu 3.8.2014.
  14. a b c Jose Mourinho - ChelseaFC.com chelseafc.com (englanniksi) Viitattu 3.8.2014.
  15. a b Club History 2000 - ChelseaFC.com chelseafc.com (englanniksi) Viitattu 3.8.2014.
  16. Mourinho jättää Chelsean 20.9.2007. MTV3.
  17. Chelsea name Grant as new manager 20.9.2007. BBC Sport. Viitattu 11.2.2009. (englanniksi)
  18. Scolari named as Chelsea manager 11.6.2008. BBC Sport. Viitattu 11.2.2009. (englanniksi)
  19. Chelsean johto kyllästyi kompurointiin - Scolari sai potkut Helsingin Sanomat. 9.2.2009. Viitattu 11.2.2009.
  20. Guus Hiddink ja Chelsea sopimukseen kevätkaudeksi Helsingin Sanomat. 11.2.2009.
  21. a b Guus Hiddink - ChelseaFC.com chelseafc.com (englanniksi) Viitattu 3.8.2014.
  22. Hurja murskavoitto siivitti Chelsean mestaruuteen mtv.fi (suomeksi) (9.5.2010)
  23. a b Carlo Ancelotti - ChelseaFC.com chelseafc.com (englanniksi) Viitattu 3.8.2014.
  24. Villas-Boas erosi Portosta, matkalla Chelseaan yle.fi (suomeksi) (21.6.2011) Viitattu 3.8.2014.
  25. Andre Villas-Boas - ChelseaFC.com chelseafc.com (englanniksi) Viitattu 3.8.2014.
  26. a b c Roberto Di Matteo - ChelseaFC.com chelseafc.com (englanniksi) Viitattu 3.8.2014.
  27. BBC Sport - Chelsea 4-1 Napoli aet (agg 5-4) bbc.com (englanniksi) Viitattu 3.8.2014.
  28. BBC Sport - Chelsea 2-1 Benfica (agg 3-1) bbc.com (englanniksi) Viitattu 3.8.2014.
  29. Chelsea 1 Barcelona 0 / Barcelona 2 Chelsea 2 - ChelseaFC.com chelseafc.com (englanniksi) Viitattu 3.8.2014.
  30. a b Bayern Munich 1 Chelsea 1 - ChelseaFC.com chelseafc.com (englanniksi) Viitattu 3.8.2014.
  31. a b Rafael Benitez - ChelseaFC.com chelseafc.com (englanniksi) Viitattu 3.8.2014.
  32. Benfica 1 Chelsea 2 - ChelseaFC.com chelseafc.com (englanniksi) Viitattu 3.8.2014.
  33. a b c Jose Mourinho - First Team Manager chelseafc.com (englanniksi) Viitattu 3.8.2014.
  34. Players on loan Transfermarkt. Viitattu 25.7.2018. (englanniksi)
  35. Chelsea FC siirtohistoria Transfermarkt.com sivustolla transfermarkt.com. Viitattu 17.10.2019. (englanniksi)
  36. Kalleimmat ostot Transfermarkt.com sivustolla transfermarkt.com. Viitattu 18.7.2017. (englanniksi)
  37. Kalleimmat myynnit Transfermarkt.com sivustolla transfermarkt.com. Viitattu 18.7.2017. (englanniksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa