FC Barcelona

jalkapalloseura Barcelona, Espanja

Futbol Club Barcelona (lausutaan katalaaniksi: fubˈbɔɫ ˈkɫub bərsəˈɫonə Futbol Club Barcelona - name.ogg kuuntele ääntäminen (ohje)) on vuonna 1899 perustettu barcelonalainen urheiluseura. Se tunnetaan etenkin jalkapallosta, mutta sillä on neljä muutakin ammattilaisjoukkuetta, jotka kilpailevat koripallossa, käsipallossa, futsalissa ja rullaluistinhockeyssä. Lisäksi FC Barcelonalla on amatööripohjaiset joukkueet tai jaostot muun muassa lentopallossa, yleisurheilussa, jääkiekossa, rugbyssä, pyöräilyssä, taitoluistelussa sekä naisjalkapallossa ja -koripallossa.

FC Barcelona
FC Barcelonan tunnus
Koko nimi Futbol Club Barcelona
Lempinimet Barça (joukkueesta)
L'equip blaugrana (joukkueesta)
Culers tai Culés (kannattajista)
Blaugranes (kannattajista)
Perustettu 29. marraskuuta 1899 (118 vuotta sitten)
(nimellä Foot-Ball Club Barcelona)
Kaupunki Barcelona, Katalonia, Espanja
Kenttä Camp Nou
– kapasiteetti 99 354[1]
Sarja Primera División
Sarjataso 1.
Värit               
Puheenjohtaja Espanjan lippu Josep Maria Bartomeu
Päävalmentaja Espanjan lippu Ernesto Valverde
Joukkueen värit
Kotipeliasu
Joukkueen värit
Vieraspeliasu

Koripallossa seura tunnetaan nimellä Regal FC Barcelona ja on yksi Espanjan menestyneimpiä. Käsipallossa seurasta käytetään nimeä FC Barcelona Borges, ja se oli 1990-luvun lopun paras eurooppalainen käsipallojoukkue. Jääkiekossa FC Barcelona on voittanut neljä Espanjan mestaruutta. Jalkapallossa seura on yksi maailman kuuluisimmista ja ainoa joukkue, joka on jokaisena vuonna ollut mukana eurocup-peleissä. Se pelaa kotiottelunsa Camp Nou -stadionilla (suom. uusi kenttä).

Seura tunnetaan lempinimillä Barça ja Blaugrana (suom. sinipuna). Sen tunnuslause on ”Més que un club” (suom. enemmän kuin seura). Seuran hymni ja kannatuslaulu on nimeltään Cant del Barça.

Katalonialaisseura tunnetaan laajasta omistajapohjastaan, joka tekee epätodennäköiseksi sen, että valta seurassa siirtyisi esimerkiksi yksittäisen urheilusijoittajan käsiin. Seuran politiikkaan on kuulunut myös pidättäytyminen mainostilan myymisestä peliasuissa, kunnes organisaatio 2000-luvulla päätti antaa ilmaiseksi mainospaikan pelipaidan rinnasta YK:n lastenavun järjestö Unicefille. Kaudeksi 2011–2012 myös Qatar Foundation sai mainoksensa pelipaitoihin.

Seuran jalkapallon reservijoukkue on FC Barcelona B ja paikallisvastustaja RCD Espanyol. Seuralla oli myös toinen reservijoukkue, FC Barcelona C, joka kuitenkin lakkautettiin vuonna 2007. Seuran jalkapallon U-19 joukkue on FC Barcelona Juvenil A.

Sisällysluettelo

Seuran historiaMuokkaa

Alkuvuodet (1899–1988)Muokkaa

 
Ensimmäinen Barçan käyttämä tunnus. Seura jakoi Barcelonan kaupungin vaakunan, koska se pyrki yhdistämään itsensä kaupungista saatavaan mielikuvaan.[2]

Sveitsiläinen liikemies Hans "Joan" Gamper laittoi kesällä 1899 katalonialaiseen urheilulehteen ilmoituksen aikeistaan perustaa jalkapalloseuran Barcelonaan.[3] Gamper oli jalkapallointoilija ja oli aikanaan itsekin pelannut Zurichissa.[3] Gamperia ei huolettanut seuran perustamisessa edes se, että jalkapallo oli lajina tuohon aikaan lähes tuntematonta Barcelonassa.[3] Niinpä Futbol Club Barcelona perustettiin 28. marraskuuta 1899.[3]

Vuosien 1901–1903 aikana Gamper viimeisteli yhteensä 103 maalia Barcelonalle, toimiessaan samalla seuran valmentajana.[3]

Espanjan sisällissodan jälkeen FC Barcelonasta alkoi muodostua yhtäältä katalonialaisen nationalismin, toisaalta tappiolle jääneen tasavaltalaisuuden urheilullinen symboli. Tähän vaikutti myös se, että diktaattori Franco otti "verivihollisen" Real Madridin propagandavälineekseen, yrittäessään nostaa eristyksiin joutunutta maata takaisin parrasvaloihin. Tämän vaikutus näkyi kaikkialla: mm. tuomareiden suorituksissa ja katalonialaisjoukkueen mahdollisuuksissa pelaajasiirtohin. Tärkeänä osana myyttien rakentumista oli myös seuran silloisen presidentin Josep Sunyolin kuolema sisällissodan aikana. Ymmärrettävästi tämän kaiken vaikutukset näkyvät vielä tänäkin päivänä: Real Madrid on edelleen pääkaupungin joukkue ja poliittinen voima, jonka piikkinä lihassa on katalonialaisuuden symboli FC Barcelona. Näiden kahden joukkueen välisiä liigaotteluita kutsutaan nimellä El Clásico. Barcelona ja Real Madrid kohtasivat ensimmäisen kerran vuonna 1905 ja Barcelona voitti ottelun 5–2.[4]

Barcelonan ensimmäisenä "dynastiana" pidetään vuosien 1950–1961 joukkuetta. Ladislau Kubalan johdolla seura voitti Espanjan pääsarjamestaruuden 1952, 1953, 1959 ja 1960. Maansa cupin se voitti vuosina 1951, 1952, 1953, 1959 ja 1960. Copa Latinan Barcelona saavutti 1952. Joukkueen muita nimipelaajia olivat tuolloin Estanislao Basora, César Rodríguez, Tomás Moreno ja Eduardo Manchón. Keväällä 1961 katalonialaisseura pelasi Euroopan cupin finaalissa, mutta hävisi Benficalle.

Seuraavan huippukauden seura koki Johan Cruijffin pelatessa joukkueessa 1973–1978. Alankomaalaisen ohella Barçan paitaa kantoivat Carles Rexach, Juan Manuel Asensi, Hugo Sotil ja Marcial. Joukkue vei liigan 1974 ja cupin 1978.

Johan Cruijffin aika (1988-1996)Muokkaa

Cruijff siirtyi joukkueen valmentajaksi, ja vei seuran seuraavaan suuruuden aikaan. Tämä aika kesti vuodet 1990–1994. Nimipelaajia olivat tällöin Ronald Koeman, Hristo Stoitškov, Michael Laudrup, Josep Guardiola ja Romário ja heitä kutsuttiin "Dream Teamiksi" eli unelmajoukkueeksi. Liigan joukkue voitti peräjälkeen 1991–1994. Euroopan cupin voittanutta vuoden 1992 yhdistelmää on sanottu sen historian parhaaksi. Kataloniassa Dream Team -joukkueen menestysaika päättyi käytännössä Mestarien liigan loppuotteluun 1994, jolloin AC Milan voitti barcelonalaiset 4–0.

Bobby Robsonin aika (1996-1997)Muokkaa

Vuonna 1996 Cruijff siirtyi syrjään, ja joukkueen valmentajaksi tuli kokenut Bobby Robson, jonka kohtalaisen menestyksekäs pesti kesti vain vuoden.

Louis van Gaalin aika (1997–2000), (2002–2003)Muokkaa

Seuraava valmentaja oli alankomaalainen Louis van Gaal, jonka kaudella joukkue voitti kaksi peräkkäistä liigamestaruutta. Van Gaalin suurin ongelma Barcelonassa lienee ollut vähäinen suosio kannattajien joukossa. Van Gaal osti aluksi Ronaldon paikkaamiseksi kaudeksi 1997–1998 Rivaldon ja Sonny Andersonin.[5]Rivaldo viimeisteli ensimmäisellä kaudellaan 19 maalia.[5] Anderson viimeisteli 11 maalia.[5] Näiden lisäksi Luis Enrique viimeisteli 18 maalia.[5] Barcelona voitti lopulta kauden 1997–1998 yhdeksän pisteen erolla ennen Athletic Bilbaota.[5]

Van Gaalin miehistö täydensi menestystään voittamalla myös Espanjan Cupin.[5] Tuplamestaruus oli seuran ensimmäinen 1950-luvun jälkeen.[5]

FRANK Rijaard aika (2003-2008)Muokkaa

Vuodesta 2003 joukkueessa pelannut Ronaldinho valittiin vuosina 2004 ja 2005 Fifan vuoden pelaajaksi. Muita maineikkaita pelaajia olivat mm. Deco, Carles Puyol, Samuel Eto'o, Xavi, Lionel Messi ja vuonna 2007 joukkueeseen pestattu Thierry Henry. Liigan pääasiassa nykyisistä pelaajista koostuva joukkue on voittanut 2005 ja 2006. Joukkue voitti 17. toukokuuta 2006 myös Mestarien liigan loppuottelun Arsenalia vastaan. Valmentaja Frank Rijkaard pääsi voiton myötä niiden harvojen joukkoon, jotka ovat voittaneet Mestarien liigan sekä pelaajana että valmentajana.

Pep Guardiolan aika (2008–2012)Muokkaa

Frank Rijkaard lähti Barcelonasta kesällä 2008 kahden pokaalittoman kauden jälkeen. Uudeksi valmentajaksi pestattiin seuran entinen pelaaja Pep Guardiola, jonka johdolla FC Barcelona voittikin 2008–2009 ensimmäisenä espanjalaisseurana triplan eli voitti samalla kaudella Espanjan mestaruuden ja cupin sekä Mestarien liigan. Myös Guardiola on voittanut Mestarien liigan tai sitä edeltävän Euroopan cupin sekä pelaajana että valmentajana. Mestarien liigan loppuottelussa FC Barcelona voitti Manchester Unitedin maalein 2–0 sekä maaliskuussa otti historian suurimman vierasvoiton Real Madridista lukemin 6–2. Joukkueen hyökkäyslinja, Messi, Eto'o ja Henry, teki kaudella satakunta maalia ja joukkueen viimeistelyvoima oli muutenkin miltei historiallisen suuri. Hyökkääjien lisäksi joukkuetta siivittivät menestykseen keskikenttäpelaajat Xavi ja Andrés Iniesta sekä puolustajat Carles Puyol ja Daniel Alves. Vuonna 2011 seura voitti neljännen kerran Mestarien liigan lyöden loppuottelussa Manchester Unitedin 3–1. Vuodesta 1986 Unitedia luotsannut manageri Sir Alex Ferguson katsoi, että Barcelonaa parempaa joukkuetta ei ole vielä tullut häntä vastaan.[6][7] 27. huhtikuuta 2012 Guardiola ilmoitti jättävänsä Barcelonan kauden 2011–2012 jälkeen.[8]

Tito Vilanovan aika (2012–2013)Muokkaa

Uudeksi päävalmentajaksi kaudesta 2012–2013 alkaen nimettiin Guardiolan apuvalmentaja Tito Vilanova.[8] Vilanovan ensimmäinen kausi Barcelonan peräsimessä oli huikea. Kausi alkoi 26 viikon voittoputkella. Barcelona hävisi ennätyksellisesti vain yhden ottelun 23 ottelusta. Lionel Messi viimeisteli 34 maalia pelkästään tänä aikana ja Barcelona johti helmikuun puoleenväliin mennessä 12 pisteellä ennen toisena ollutta Atlético Madridia. 11. toukokuuta Barcelona kruunattiin Primera Divisiónin mestareiksi 22. kerran.[9] Mestaruus irtosi 15 pisteen erolla toiseen tulleeseen Real Madridiin. Barcelona hävisi vain kaksi ottelua koko kauden aikana liigassa. Joukkueen loistavaa menestystä kuitenkin varjosti päävalmentaja Tito Vilanovan sylkirauhassyövän uusiutuminen, joka johtikin Vilanovan muutaman kuukauden pakkolomaan. Päävalmentajana tänä aikana toimi apuvalmentaja Jordi Roura. Ennen Vilanovan pois jättäytymistä Barcelona ei ollut hävinnyt yhtään peliä hänen alaisuudessaan. Vilanova jättäytyi lopullisesti pois päävalmentajan tehtävistä 19. heinäkuuta 2013. Tito Vilanova menehtyi 25. huhtikuuta 2014 syöpään.

Jordi Rouran aika (2012-2013)Muokkaa

Tito Vilanovan ollessa poissa hänen tuuraajanaan oli apuvalmentaja Jordi Roura. Roura on oman ammattilaisuransa aikana edustanut Barcelonaa 10 ottelussa. Barcelonan reservijoukkueessa hän on pelannut 65 ottelua.

Gerardo Martinon aika (2013–2014)Muokkaa

23. heinäkuuta 2013 Vilanovan seuraajaksi nimettiin argentiinalainen Gerardo Martino paremmin tunnettu lempinimellä "Tata". "Tata" solmi katalonialaisseuran kanssa kaksivuotisen sopimuksen.[10] Tata otti joukkueensa virallisesti haltuun 29. heinäkuuta 2013 joukkueen harjoituksissa.[11] Barcelona pelasi ensimmäisen ottelun Tatan alaisuudessa harjoitusottelussa 2. elokuuta 2013 Santosia vastaan.[12] Ottelu päättyi Barcelonan murskavoittooon 8–0.[12] Ottelu oli myös ensimmäinen, jolloin Santosista kesällä Barcelonaan siirtynyt Neymar ja Barcelonan ykköstähti Lionel Messi pelasivat yhdessä.[12]

Barcelona voitti ensimmäisen pokaalinsa Tatan alaisuudessa kun he päihittivät Atletico Madridin Supercopa de Españassa elokuussa 2013.[13][14]

Kansainvälinen jalkapalloliitto FIFA langetti Barcelonalle rangaistuksen 2. huhtikuuta 2014, koska Barcelona oli tehnyt useita sopimuksia alle 18-vuotiaiden pelaajien kanssa vuosien 2009–2013 aikana. Rangaistuksen vuoksi Barcelona ei saa tehdä pelaajahankintoja vuoteen. Lisäksi Barcelonalle annettiin 370 000 euron sakot.[15] FIFA ilmoitti kuitenkin 23. huhtikuuta 2014 jäädyttäneensä FC Barcelonan siirtokieltorangaistuksen Barcelonan tehtyä rangaistuksestaan vetoomuksen. FIFA otti vetoomuksen käsittelyyn ja ilmoittaa joukkueen kohtalosta myöhemmin.[16]

Barcelona jäi ensimmäistä kertaa kuuteen vuoteen ilman yhtäkään pokaalia kauden aikana. Kauden päätteeksi Tata Martino jätti tehtävänsä.[17]

Luis Enriquen aika (2014–2017)Muokkaa

Kaudelle 2014–2015 Barcelona pestasi päävalmentajakseen yli 200 ottelua Barcelonan paidassa pelanneen Luis Enriquen.[18] Kaudella 2013–2014 Enrique valmensi Celta Vigoa.

Heti saavuttuaan Barcelonaan Enrique aloitti rakentamaan kauden 2014–2015 joukkuetta hankkimalla joukkueelle uuden maalivahdin Borussia Mönchengladbachista. Vasta 22-vuotias saksalainen Marc-André ter Stegen oli Enriquen ensimmäinen hankinta Camp Noulle. Tämän lisäksi Rafinha palasi lainalta Celtasta, sekä Gerard Deulofeu Evertonista takaisin Blaugranan riveihin. Barcelonan keskikenttää Enrique vahvisti hankkimalla Sevillasta kroatialaisen Ivan Rakiticin.[19]

Kesällä Barcelona vahvisti hankkineensa riveihinsä chileläisen maalivahdin Claudio Bravon Real Sociedadista. 31-vuotias maalivahti solmi neljän vuoden sopimuksen joukkueen kanssa.[20] 11. heinäkuuta 2014 Barcelona ilmoitti ostaneensa Luis Suárezin Liverpoolista.[21] Suarez oli kuitenkin poissa Barcelonan 12 ensimmäisestä liigaottelussa Brasilian MM-kisoista tulleen pelikiellon vuoksi.

Barcelona voitti Luis Enriquen johdolla seurahistorian toisen triplan (Mestarien liiga, La liga, Espanjan cup). Espanjan liigan Barcelona voitti kahden pisteen erolla liigan kakkoseen Real Madridiin. Lionel Messi, Luis Suarez ja Neymar tekivät liigassa yhteensä 81 maalia. Tämän tehokkaan hyökkäyskolmikon lempinimi oli MSN, joka tulee pelaajien sukunimistä[22]. Espanjan cupissa Barcelona kaatoi finaalissa Athletic Bilbaon luvuin 3–1. Samoin lukemin Barcelona voitti Mestarien liigan loppuottelussa Juventuksen. Barcelonan seuraikoni Xavi siirtyi kauden päätteeksi Qatarilaiseen Al-Saddiin.

Ennen La ligan kauden aloitusta Barcelona voitti vuoden 2015 UEFA Super Cupin. Barcelona voitti Sevillan jatkoajan jälkeen 5–4.

Kaudella 2016–2017 Barcelona tuli La Ligassa toiseksi Real Madridin voittaessa mestaruuden, joka ratkesi viimeisellä kierroksella.[23]

Ernesto Valverdeen aika 2017-Muokkaa

Toukokuun 29. Barcelona vahvisti Ernesto Valverdenin tulevan joukkueen valmentajaksi pitkien lehtispekulointien jälkeen. [24] Valverdenin sopimus on päämääräisesti 2 vuotta.

SaavutuksetMuokkaa

Kansainväliset kilpailutMuokkaa

Kansalliset kilpailutMuokkaa

  • Espanjan cupin mestaruudet, 29:
    • 1909-1910, 1911-1912, 1912-1913, 1919-1920, 1921-1922, 1924-1925, 1925-1926, 1927-1928, 1941-1942, 1950-1951, 1951-1952, 1952-1953, 1956-1957, 1958-1959, 1962-1963, 1967-1968, 1970-1971, 1977-1978, 1980-1981, 1982-1983, 1987-1988, 1989-1990, 1996-1997, 1997-1998, 2008-2009, 2011-2012, 2014-2015, 2015-2016, 2016-2017
  • Eva Duarte cupin mestaruudet, 2:
    • 1948–1949, 1951–1952
  • Espanjan supercupin mestaruudet, 11:
    • 1983, 1991, 1992, 1994, 1996, 2005, 2006, 2009, 2010, 2011, 2013

Alueelliset kilpailutMuokkaa

  • Katalonian liigan mestaruus, 23:
    • 1901-1902, 1902-1903, 1903-1904, 1904-1905, 1905-1906, 1906-1907, 1907-1908, 1908-1909, 1909-1910, 1910-1911, 1911-1912, 1912-1913, 1913-1914, 1914-1915, 1915-1916, 1916-1917, 1917-1918, 1918-1919, 1919-1920, 1920-1921, 1921-1922, 1922-1923, 1923-1924
  • Pyreneitten cupin mestaruus, 4:
    • 1909-1910, 1910-1911, 1911-1912, 1912-1913

PelaajatMuokkaa

Nykyinen joukkueMuokkaa

Pelaajat Valmennusjohto
Nro. Paik. Kan. Pelaaja Ikä Ed. joukkue Sopimus
Maalivahdit
1 1M   Marc-André ter Stegen 25   Gladbach 2022
13 1M   Jasper Cillessen 28   Ajax 2021
Puolustajat
2 2P   Nélson Semedo 24   Benfica 2022
3 2P   Gerard Piqué 31   Manchester United 2022
18 2P   Jordi Alba 28   Valencia 2020
19 2P   Lucas Digne 24   Paris Saint-Germain 2021
20 2P   Sergi Roberto 26 junioriakatemia 2022
22 2P   Aleix Vidal 28   Sevilla 2020
23 2P   Samuel Umtiti 24   Lyon 2021
24 2P   Yerry Mina 23   Palmeiras 2023
25 2P   Thomas Vermaelen 32   Arsenal 2019
Keskikenttäpelaajat
4 3KK   Ivan Rakitić 29   Sevilla 2021
5 3KK   Sergio Busquets 29 junioriakatemia 2021
6 3KK   Denis Suárez 24   Villarreal 2020
8 3KK   Andrés Iniesta   33 junioriakatemia
14 3KK   Philippe Coutinho 25   Liverpool 2023
15 3KK   Paulinho 29   Guangzhou Evergrande 2021
21 3KK   André Gomes 24   Valencia 2021
Hyökkääjät
9 4H   Luis Suárez 31   Liverpool 2021
10 4H   Lionel Messi 30 junioriakatemia 2021
11 4H   Ousmane Dembélé 20   Borussia Dortmund 2022
16 4H   Gerard Deulofeu 23   Everton 2019
17 4H   Paco Alcácer 24   Valencia 2021
Päävalmentaja

  Ernesto Valverde


Selite

Päivitetty 26. tammikuuta 2018

Lähde: fcbarcelona.com

KapteenistoMuokkaa

Lähde: [25]

ValmentajatMuokkaa

 
Barcelonan tämän hetkinen valmentaja ja joukkueen entinen pelaaja Ernesto Valverde valmentamassa entistä seuraansa Athletic Bilbaota vuonna 2014.
Lähteet: FC Barcelona[26] ja El Mundo Deportivo[27]

PuheenjohtajatMuokkaa

Lähde: FC Barcelona[29]

SponsoritMuokkaa

Ennen kautta 2006–2007 Barcelonalla ei ole ollut yhtäkään sponsoria.

Ajanjakso Pääsponsori Sivusponsori(t)
2006–2011 Unicef -
2011–2013 Qatar Foundation Unicef
2013–2014 Qatar Airways Unicef / Intel
2014–2017 Qatar Airways Unicef / Intel / Beko
2017- Rakuten Unicef / Intel / Beko

PelaajatilastotMuokkaa

Päivitetty 5. kesäkuuta 2016.

Barcelonan nykyiset pelaajat tummennettu.

Eniten otteluitaMuokkaa

 
Xavilla on kautta aikojen eniten otteluita Barcelonan paidassa.
Maa Pelaaja Ottelut
  Xavi 767
  Andrés Iniesta 619
  Carles Puyol 593
  Lionel Messi 583
  Migueli 549

Eniten maalejaMuokkaa

Maa Pelaaja Maalit
  Lionel Messi 507
  César Rodríguez 232
  Laszlo Kubala 194
  Samuel Eto'o 130
  Rivaldo 130

FanikulttuuriMuokkaa

 
Barcelonan jäsenkortteja vuosilta 1899–2010.

Katalonia sai Espanjan toisen tasavallan aikana itsehallinnon, mutta menetti sen pian sisällissodan myötä]].[31] Francon aikana katalaanien ainoaksi ilmentymäksi jäi FC Barcelona, jota katalaanit pitävät epävirallisena maajoukkueenaan.[31] Kun Barcelonan kotiottelua on kulunut 17 minuuttia ja 14 sekuntia, Katalonian itsenäisyyttä kannattavat fanit ryhtyvät laulamaan: ”In, inde, independència!”[31] Tämä Katanolian itsenäisyyttä vaativa huuto juontaa juurensa Espanjan perimyssotaan, jossa Barcelonaa puolustaneet joukot joutuivat antautumaan vuonna 1714 espanjalaispiirittäjille ja Katalonia joutui Espanjan kuningas Filip V:n hallintaan.[31] Katalonian itsenäisyyttä kannattavat Barcelonan fanit heiluttavat sen peleissä esteladoja, joilla näytetään tukea Katalonian itsenäisyydelle.[31]

Barcelonan kannatuslaulu on Cant del Barça.

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  • Barças bästa årgångar (Sportbladet, 4. toukokuuta 2006)
  • Morbo: The Story of Spanish Football (2003), Phil Ball.

ViitteetMuokkaa

  1. Camp Nou FC Barcelona. Viitattu 11.7.2015.
  2. 1899. The First Coat of Arms FC Barcelona.
  3. a b c d e Steen Stokholm: ”2”, FC Barcelona – Suuret jalkapalloseurat 3, s. 6. Boing, 2007. (suomeksi)
  4. Steen Stokholm: FC Barcelona – Suuret jalkapalloseurat 3, s. 6. Boing, 2007. (suomeksi)
  5. a b c d e f g Steen Stokholm: Suuret jalkapallo seurat 3 – FC Barcelona, s. 20. Boing, 2007. (suomeksi)
  6. Barcelona juhlii Mestarien liigan voittoa 28.5.2011. YLE. Viitattu 14.7.2015.
  7. Ferguson: Paras joukkue, jonka olen kohdannut 29.5.2011. YLE. Viitattu 14.7.2015.
  8. a b Guardiola jättää Barcelonan 27.4.2012. YLE. Viitattu 14.7.2015.
  9. Champions! 11.5.2013. FC Barcelona. Viitattu 14.7.2015. (englanniksi)
  10. Martino has signed his contract 26.7.2013. FC Barcelona. Viitattu 14.7.2015. (englanniksi)
  11. Martino directs his first full session 29.7.2013. FC Barcelona. Viitattu 14.7.2015. (englanniksi)
  12. a b c Neymar ja Messi ensi kertaa rinnakkain – Neymarin ex-seura kylvetyksessä 3.8.2013. MTV3. Viitattu 14.7.2015.
  13. Calendario Supercopa de España 2013-14 Barcelona Notisias. Viitattu 14.7.2015. (espanjaksi)
  14. Barcelona voitti kauden ensimmäisen pokaalin 29.8.2013. Iltalehti. Viitattu 14.7.2015.
  15. Barcelonalle hurja rangaistus: ei pelaajahankintoja vuoteen! 2.4.2014. YLE. Viitattu 14.7.2015.
  16. FIFA jäädytti Barcelonan rangaistuksen toistaiseksi 23.4.2014. Sportti.com. Viitattu 14.7.2015.
  17. Barcelonalla pettymysten kausi – edessä täysremontti 18.5.2014. MTV3. Viitattu 14.7.2015.
  18. Luis Enrique signs FC Barcelona contract 21.5.2014. FC Barcelona. Viitattu 14.7.2015. (englanniksi)
  19. The first four new faces of FC Barcelona 2014/15 17.6.2014. FC Barcelona. Viitattu 14.7.2015. (englanniksi)
  20. Agreement for Claudio Bravo to join FC Barcelona 25.6.2014. FC Barcelona. Viitattu 14.7.2015. (englanniksi)
  21. FC Barcelona and Liverpool FC have reached an agreement for the transfer of Luis Suárez 11.7.2014. FC Barcelona. Viitattu 14.7.2015. (englanniksi)
  22. Barcelonan hyökkäystriolla tänään "vuosipäivä" - sivusto keräsi kasaan tähtien uskomattomat tehotilastot Sportti.com. 25.10.2016. Viitattu 28.10.2017.
  23. Real Madridille mestaruus - Barça nousi sillasta Viitattu 22.5.2017.
  24. Kommentti: Luis Enriquestä Ernesto Valverdeen - mikä Barcelonassa muuttuu? LaLiga -fanien pääuutiskanava. 30.5.2017. Viitattu 1.6.2017.
  25. Barcelona valitsi uudet kapteenit Yle. Viitattu 3.8.2015. (suomeksi)
  26. List of Managers FC Barcelona. Viitattu 21.12.2012. (englanniksi)
  27. Entrenadores del Barca El Mundo Deportivo. Viitattu 21.12.2012. (espanjaksi) (PDF)
  28. Gerardo Martino, new coach of FC Barcelona 23.7.2013. FC Barcelona. Viitattu 14.7.2015. (englanniksi)
  29. List of Presidents FC Barcelona. Viitattu 21.12.2012. (englanniksi)
  30. FC Barcelonan puheenjohtaja eroaa – kiistää epäselvyydet 23.1.2014. MTV3. Viitattu 14.7.2015.
  31. a b c d e Aittokoski, Heikki: Kuolemantanssi – askeleita nationalismin Euroopassa. Luvut 1–2. HS Kirjat, 2016. ISBN 9789525557794. kaksi ensimmäistä lukua (viitattu 30.10.2017).

Aiheesta muuallaMuokkaa