Tottenham Hotspur FC

englantilainen jalkapalloseura

Tottenham Hotspur Football Club on englantilainen jalkapalloseura Pohjois-Lontoon Tottenhamin kaupunginosasta. Joukkue pelaa Englannin Valioliigassa ja sen kotistadion on Tottenham Hotspur Stadium.

Tottenham Hotspur
Koko nimi Tottenham Hotspur Football Club
Lempinimet Spurs, The Lilywhites[1]
Perustettu 1882
Kaupunki Lontoo, Britannia
Kenttä Tottenham Hotspur Stadium
– kapasiteetti 62 850
Sarja Englannin Valioliiga
Sarjataso 1.
Värit          
Puheenjohtaja Englanti Daniel Levy
Päävalmentaja Australia Ange Postecoglou
}}
Kotipeliasu
}}
Vieraspeliasu
}}
Kolmas peliasu

Seura perustettiin vuonna 1882. Se saavutti kaudella 1960–1961 ensimmäisenä joukkueena 1900-luvulla saman kauden aikana sekä Englannin liigamestaruuden että FA Cupin. Spurs on myös ainoa joukkue, joka on voittanut FA Cupin koko liigan ulkopuolisena joukkueena, vuonna 1901. Se on myös ensimmäinen eurocup-voiton saavuttanut englantilaisjoukkue voitettuaan vuonna 1963 Cup-voittajien cupin loppuottelussa Atlético Madridin maalein 5–1. Kaikkiaan Tottenham on saavuttanut kaksi Englannin liigamestaruutta sekä kahdeksan FA Cupin ja neljä Liigacupin voittoa. Eurocup-peleissä se on voittanut kahdesti UEFA-cupin ja kerran Cup-voittajien cupin sekä yltänyt kerran Mestarien liigan loppuotteluun.

Tottenhamin verivihollinen on naapuriseura Arsenal. Joukkueiden kohtaamisia kutsutaan nimellä Pohjois-Lontoon derby.

Historia muokkaa

Perustaminen ja ensimmäiset vuodet muokkaa

 
Tottenham Hotspurin ykkös- ja kakkosjoukkueet vuonna 1885.

Pohjois-Lontoon Tottenhamin kaupunginosan High Streetille oli vuonna 1882 kokoontunut paikallisen krikettiseuran pelaajia pohtimaan tulevan kesän suunnitelmia. He opiskelivat St. John’s Presbyterian -oppikoulussa, ja päättivät tekemisen puutteessa ryhtyä pelaamaan jalkapalloa. Joukkue nimettiin Northumberlandin herttuan nuorimman pojan, myös Harry Hotspur -lempinimellä tunnetun Henry Percyn mukaan. Idea nimeen tuli Hotspurin urheasta luonteesta. Uusi seura tunnettiin aluksi nimellä Hotspur FC. Vuonna 1883 puheenjohtajaksi tuli John Ripsher.[2]

Seuran nimi muutettiin vuonna 1884 muotoon Tottenham Hotspur Football and Athletic Club, ja vuonna 1885 joukkue pelasi ensimmäisen varsinaisen ottelunsa, kun se kohtasi St. Albansin paikallisessa London Association Cupissa.[2] Paikalliskilpailja Arsenalia vastaan Tottenham pelasi ensimmäisen kerran vuonna 1887.[2]

Tottenham Hotspur muuttui 16. joulukuuta 1895 ammattilaisseuraksi. Seuraavana vuonna ystävyysottelua Aston Villaa vastaan saapui seuraamaan 6 000 katsojaa. Joukkue valittiin Southern Leaguen ykkösdivisioonaan. Seura selvisi vuonna 1896 ensimmäiseen cup-finaaliinsa. Paikallisen Charity Cupin loppuottelu päättyi kuitenkin Wellingboroughin 2–0-voittoon.[2]

Tottenhan Hotspurista tuli vuonna 1898 osakeyhtiö. Samana vuonna syntyi uusi katsojaennätys, kun 14 000 katsojaa seurasi Arsenalia vastaan pelattua ottelua.[2]

Ensimmäiset mestaruudet muokkaa

 
Vuoden 1901 FA Cupin finaalin uusintaottelu Tottenham Hotspur – Sheffield United.

Vuonna 1900 Tottenham voitti Southern Leaguen ja seuraavana vuonna ensimmäisenä pääsarjaan kuulumattomana joukkueena FA Cupin, kun Sheffield United kaatui Boltonissa pelatussa loppuottelussa 3–1. Tulos merkitsi samalla erään aikakauden loppua, sillä pohjoisenglantilaisten seurojen hallinta turnauksessa päättyi. FA Cupin voitto auttoi tuomaan joukkueelle paikan vuodeksi 1908 toiseksi korkeimmalle sarjatasolle Kakkosdivisioonaan. Seura nousi vuonna 1909 pääsarjaan, jossa se pelasi kuusi vuotta ja putosi sitten takaisin Kakkosdivisioonaan. Seura palasi Ykkösdivisioonaan vuonna 1920.[2]

Tottenham voitti vuonna 1921 toisen FA Cupinsa, kun se voitti loppuottelussa Stamford Bridgellä Lontoossa Wolverhamptonin 1–0. Seitsemän vuotta myöhemmin seura putosi jälleen toiseksi korkeimmalle sarjatasolle, jossa se pelasi viisi kautta ja putosi uudestaan vuonna 1935. Vuonna 1938 FA Cupin kuudennen kierroksen ottelua Sunderlandia vastaan saapui katsomaan White Hart Lanelle 75 038 katsojaa, mikä on edelleen seuran yleisöennätys.[2]

Tottenham Hotspur nousi pääsarja Ykkösdivisioonaan vuonna 1950. Heti seuraavana vuonna se voitti historiansa ensimmäisen Englannin liigamestaruuden. Joukkueen valmentajana toimi Arthur Rowe.[2]

Bill Nicholsonin aikakausi muokkaa

Arthur Rowen lähdettyä uudeksi valmentajaksi tuli Jimmy Anderson, joka ei kuitenkaan kestänyt paineita. Niinpä joukkuetta alkoi johtaa pelaaja Bill Nicholson. Tottenham voitti kaudella 1960–1961 liigamestaruuden kahdeksan pisteen erolla Sheffield Wednesdayyn. Lisäksi FA Cupin finaalissa yhden miehen vajaalla pelannut joukkue voitti Leicester Cityn 2–0.[2]

 
Tottenham Hotspur ennen vuoden 1963 Cup-voittajien cupin finaalia.

Liigamestaruuden myötä Tottenham pääsi osallistumaan kauden 1961–1962 Euroopan Cupiin eli nykyiseen Mestarien liigaan. Joukkue ylsi välieriin, joissa se putosi Benficalle. Englannin liigassa Tottenham sijoittui kolmanneksi edellään Ipswich ja Burnley. FA Cupissa seura uusi mestaruutensa, kun se voitti finaalissa Burnleyn maalein 3–1. Cup-mestaruuden ansiosta Tottenham pääsi seuraavaksi kaudeksi Cup-voittajien cupiin, jonka Rotterdamissa pelatussa loppuottelussa se voitti Atlético Madridin 5–1. Tottenhamista tuli siten ensimmäinen eurocupin voittanut englantilaisjoukkue.[2]

1960-luvun edetessä Tottenhamin runko alkoi muuttua pelaajakauppojen ja lopettamisien myötä, mikä loi Bill Nicholsonille haasteita. Seura kuitenkin voitti vuonna 1967 FA Cupin, kun Chelsea kaatui historian ensimmäisessä lontoolaisjoukkueiden välisessä finaalissa 2–1. Muutoksista alkoi uusi menestyksekäs aikakausi, ja vuonna 1971 Tottenham saavutti ensimmäisen Liigacupin mestaruutensa, kun se voitti finaalissa kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla pelanneen Aston Villan 2–0. Voiton myötä seura pääsi pelaamaan kauden 1971–1972 UEFA-cupiin, jonka kaksiosaisessa finaalissa Tottenham voitti Wolverhamptonin yhteismaalein 3–2. Tottenham oli siten ensimmäinen englantilaisseura, joka oli saavuttanut kaksi eurocup-voittoa. Seuraavana vuonna 1973 siitä tuli ensimmäinen kaksi Liigacupin voittoa saavuttanut seura, kun Norwich hävisi sille finaalin 0–1.[2]

Tottenham ylsi vuonna 1974 jälleen UEFA Cupin finaaliin, mutta nyt Feyenoord voitti yhteismaalein 4–2. Lisäksi Hotspurin kannattajien mellakointi ratkaisevassa finaalissa Rotterdamissa toi Tottenhamille kiellon osallistua jatkossa eurocupeihin. Toisaalta seura ei muutenkaan seuraavan kymmenen vuoden aikana saavuttanut riittävän hyvää menestystä eurocup-kentille yltääkseen.[2]

Tottenhamin ongelmat alkoivat 1970-luvun jälkipuoliskolla. Bill Nicholson irtisanoutui seurasta vuonna 1976, ja hänet korvasi entinen Arsenal-valmentaja Terry Neill. Hänet kuitenkin erotettiin kesken toisen kautensa, eikä Keith Burkinshaw’kaan onnistunut pelastamaan seuraa putoamiselta sarjaporrasta alemmas. Tottenham ylsi kaudella 1977–1978 Kakkosdivisioonassa maalieron turvin kolmanneksi ja nousi takaisin. Seuraavaksi kaudeksi Tottenham osti joukkueeseensa Argentiinan tuoreen maailmanmestarijoukkueen pelaajat Osvaldo Ardilesin ja Ricardo Villan.[2]

1980-luvun menestysvuodet muokkaa

 
Cup-voittajien cupin ottelu Ajax–Tottenham syyskuussa 1981.

Tottenham voitti vuonna 1981 FA Cupin, kun Manchester City hävisi finaalin uusintaottelun 3–2. Ottelu tunnetaan erityisesti Ricardo Villan yksilösuorituksen päätteeksi tekemästään voittomaalista. Seuraavan kauden Cup-voittajien cupissa joukkue ylsi välieriin, jossa se putosi FC Barcelonalle. Tottenham saavutti jälleen FA Cupin voiton voittamalla uusintaottelussa Queens Park Rangersin 1–0.[2] Liigassa Tottenham sijoittui neljänneksi, mikä toi sille paikan UEFA-cupiin.[2]

Tottenham voitti toisen kerran UEFA-cupin vuonna 1984, kun joukkue kaatoi loppuottelussa belgialaisen Anderlechtin toisen osaottelun rangaistuspotkukilpailun jälkeen, kun kaksi ottelua oli päättynyt 1–1-tasapeliin. Valmentaja Keith Burkinshaw oli riitaantunut seurajohdon kanssa ja jätti joukkueen finaalien jälkeen.[2]

Tottenham ylsi vuonna 1987 kahdeksannen kerran FA Cupin finaaliin. Tällä kertaa se hävisi jatkoajalla Coventrylle maalein 2–3. Samalla kaudella 1986–1987 joukkueen hyökkääjä Clive Allen teki 49 maalia kaikki turnaukset mukaan lukien.[2] Vuonna 1988 Tottenham osti ensimmäisen yli miljoona puntaa maksaneen pelaajansa, kun Paul Stewart siirtyi seuraan 1,5 miljoonalla punnalla. Vielä enemmän seura maksoi Newcastlen Paul Gascoignesta, jonka hinta oli 2,2 miljoonaa puntaa. Samalla Chris Waddle siirtyi Tottenhamista Marseilleen viidellä miljoonalla punnalla.[2]

Menestyksen taantuminen muokkaa

Paul Gascoigne ja Gary Lineker muodostivat tehokkaan kaksikon, ja vuonna 1991 Tottenham saavutti viimeisimmän FA Cupin voittonsa, kun Nottingham Forest hävisi jatkoajan jälkeen 1–2.[2]

Kun Valioliiga perustettiin silloisen Ykkösdivisioonan tilalle vuonna 1992, Tottenham oli vaikeuksissa, kun esimerkiksi Paul Gascoigne siirtyi Lazioon 5,5 miljoonalla punnalla. Uudeksi manageriksi Terry Venablesin tilalle tuli Tottenhamia jo pelaajaurallaan edustanut Osvaldo Ardiles.[2] Ardiles hankki vuoden 1994 MM-kilpailuissa menestyneitä pelaajia, ja joukkueeseen liittyivät romanialaiset Gheorghe Popescu ja Ilie Dumitrescu. Lisäksi omistaja Alan Sugar suostutteli joukkueeseen saksalaisen Jürgen Klinsmannin. Taloudellisten epäselvyyksien vuoksi Tottenham aluksi suljettiin tulevan kauden FA Cupista ja määrättiin aloittamaan liigakausi miinuspisteistä, mutta rangaistus muutettiin myöhemmin sakoiksi. Lisäksi Ardilesin korvasi managerina Queen’s Park Rangersista tullut Gerry Francis, joka Ardilesista poiketen kannatti puolustusvoittoista jalkapalloa. Tuloksena oli FA Cupin välieräpaikka, jossa Everton voitti Tottenhamin 4–1.[2] Valioliigassa sijoitus oli seitsemäs.[3]

Tottenham taantui 1990-luvun jälkipuoliskolla yhä enemmän Valioliigan keskikastin joukkueeksi. Vuonna 1996 se sijoittui kahdeksanneksi,[4] vuonna 1997 kymmenenneksi,[5] vuonna 1998 14:nneksi[6] ja vuonna 1999 11:nneksi.[7] Vuonna 1999 seura kuitenkin saavutti Liigacupin mestaruuden voittamalla finaalissa Leicester Cityn 1–0.[8]

Tottenham sijoittui 2000-luvun alussa edelleen vuodesta toiseen liigan keskikastiin sijoille 9–14.[9][10][11][12][13][14] Joukkue hävisi vuonna 2002 Liigacupin finaalin Blackburn Roversille 1–2.[15]

Kärjen haastamista muokkaa

Tottenham nousi takaisin kärjen tuntumaan kaudella 2005–2006, jolloin valmentajana toimi hollantilainen Martin Jol. Joukkue sijoittui Valioliigassa viidenneksi, minkä myötä se selvisi seuraavan kauden UEFA-cupiin. Mestarien liigaan oikeuttanut neljäs tilakin oli lähellä, sillä Arsenal ohitti West Hamille hävinneen Tottenhamin päätöskierroksella. Kymmenen Tottenhamin pelaajaa joutui jättämään viimeisen pelin sivuun ruokamyrkytyksen vuoksi.[16] Seuraavalla kaudella 2006–2007 Tottenham uusi viidennen sijansa.[17] UEFA-cupissa joukkue pääsi puolivälieriin, jossa se putosi lopulta koko turnauksen voittaneelle Sevillalle yhteismaalein 3–4.[18]

Tottenham aloitti kauden 2007–2008 heikosti, ja Martin Jol erotettiin lokakuun lopulla. Tilalle tuli Sevillasta vuoteen 2011 ulottuvalla sopimuksella Juande Ramos.[19] Joukkue sijoittui Valioliigassa lopulta sijalle 11.[20] Seura saavutti pitkästä aikaa cup-voiton, kun se voitti Liigacupin loppuottelussa Chelsean jatkoajan jälkeen 2–1.[21] UEFA-cupissa pelit päättyivät neljännesvälierissä PSV Eindhovenia vastaan, joka voitti rangaistuspotkukilpailun, maalieron ollessa kahden pelin osalta tasan 1–1.[22]

Kauden 2008–2009 alku oli Tottenhamin historian heikoin, ja kahdeksan ottelun jälkeen joukkue oli sarjan viimeisellä sijalla. Valmentaja Juande Ramos erotettiin, ja hänen tilalleen tuli Fulhamista Harry Redknapp.[23][24] Tottenham oli lopulta liigan kahdeksas.[25] Liigacupin finaalissa joukkue hävisi rangaistuspotkukilpailun jälkeen Manchester Unitedille, kun varsinainen peliaika ja jatkoaika olivat päättyneet 0–0.[26]

 
Pohjois-Lontoon derby Arsenal–Tottenham vuonna 2010.

Tottenham sijoittui kaudella 2009–2010 Valioliigassa neljänneksi, mikä toi sille paikan Mestarien liigan karsintoihin.[27] Kaksiosaisessa karsinnassa Tottenham voitti BSC Young Boysin yhteismaalein 6–3 ja selvisi lohkovaiheeseen.[28] Mestarien liigassa Tottenham ylsi lopulta puolivälieriin, joissa Real Madrid pudotti Tottenhamin yhteismaalein 5–0.[29] Seuraavaksi kaudeksi Tottenham ei päässyt Mestarien liigaan, sillä Valioliigan kaudella 2010–2011 joukkue sijoittui viidenneksi, mikä riitti ainoastaan paikkaan Eurooppa-liigassa.[30]

Tottenhamin sijoitus kauden 2011–2012 Valioliigassa oli neljäs, mutta joukkue jäi silti Mestarien liigan ulkopuolelle. Paikan sai Valioliigassa neljän parhaan ulkopuolelle jäänyt Chelsea, joka pääsi mukaan Mestarien liigan hallitsevana mestarina.[31] Kauden 2011–2012 Eurooppa-liigassa Tottenham jäi alkulohkoon.[32] Valmentaja Harry Redknapp puolestaan vaati seuralta suurta palkankorotusta, johon puheenjohtaja Daniel Levy ei suostunut. Redknapp jätti Tottenhamin kesäkuussa 2012.[33] Uudeksi valmentajaksi Redknappin tilalle nimitettiin kolmivuotisella sopimuksella André Villas-Boas, joka oli edellisellä kaudella erotettu Chelseasta.[34] Tavoitteena oli, että Villas-Boasin opastuksessa Tottenham nousisi kokonaisvaltaisesti uudelle tasolle.[35]

Mestarien liigan karsintoihin oikeuttanut neljäs tila jäi Tottenhamilta pisteen päähän kaudella 2012–2013.[36] Eurooppa-liigassa joukkue hävisi puolivälierissä FC Baselille. Yhteismaalit olivat kahden osaottelun jälkeen tasan 4–4, mutta Basel voitti rangaistuspotkukilpailun.[37]

Tottenham lähti suurin toivein kauteen 2013–2014. Joukkue joutui luopumaan suurimmasta tähdestään Gareth Balesta, mutta hankki tilalle pelaajia yli sadalla miljoonalla punnalla. Tottenham kuitenkin pelasi alkukaudella heikosti.[35] Päävalmentaja André Villas-Boas erotettiin ja tilalle tuli Tim Sherwood. Hän toimi tehtävässä aluksi väliaikaisesti, mutta myöhemmin sopimusta jatkettiin kauden 2014–2015 loppuun asti.[38] Sijoitus Valioliigassa oli lopulta kuudes.[39] Eurooppa-liigassa joukkue putosi neljännesvälierissä Benficalle yhteismaalein 5–3.[40]

Pochettinon alaisuudessa kärkiseuraksi muokkaa

 
Osa Tottenhamin avauskokoonpanosta Manchester Unitedia vastaan joulukuussa 2016.

Toukokuussa 2014 Tottenhamin uudeksi valmentajaksi tuli argentiinalainen Mauricio Pochettino. Joukkue sijoittui kaudella 2014–2015 Valioliigassa viidenneksi, ja lisäksi se ylsi Liigacupin finaaliin, jossa hävisi Chelsealle 0–2.[41] Eurooppa-liigassa Fiorentina pudotti Tottenhamin jatkosta ensimmäisellä pudotuspelikierroksella yhteismaalein 1–3.[42]

Valioliigan kaudella 2015–2016 Tottenham sijoittui kolmanneksi, mikä oli seuran paras sarjasijoitus sitten vuoden 1990.[41] Tottenhamin joukkue oli koko Valioliigan nuorin.[43] Uuteen pelaajasukupolveen kuuluivat muun muassa korkeintaan 22-vuotiaat Harry Kane, Dele Alli ja Eric Dier sekä 23-vuotiaat Érik Lamela ja Christian Eriksen.[44] Kane voitti Valioliigan maalintekijätilaston 25 maalillaan.[45] Eurooppa-liigassa joukkue hävisi neljännesvälierissä Borussia Dortmundille yhteismaalein 1–5.[46]

Tottenham sijoittui kaudella 2016–2017 Valioliigassa toiseksi ja samalla ensimmäisen kerran 22 vuoteen paikalliskilpailija Arsenalin edelle. Joukkueen sarjassa keräämät 86 pistettä olivat seuran historian korkeimmat.[47][48] Harry Kane voitti toistamiseen maalintekijätilaston, nyt 29 maalilla.[49] Mestarien liigan alkulohkossa Tottenham sijoittui kolmanneksi[50] ja jatkoi pelejään Eurooppa-liigassa, jossa se putosi ensimmäisellä pudotuspelikierroksella Gentille yhteismaalein 2–3.[51]

Tottenham sijoittui kaudella 2017–2018 Valioliigan kolmanneksi.[52] Mestarien liigassa joukkue putosi neljännesvälierissä Juventukselle yhteismaalein 3–4.[53] Kauden jälkeen Tottenham solmi viisivuotisen jatkosopimuksen päävalmentaja Mauricio Pochettinon kanssa.[54]

Tottenham ei tehnyt yhtäkään pelaajahankintaa kaudelle 2018–2019.[55] Joukkue sijoittui Valioliigassa neljänneksi.[56] Mestarien liigassa Tottenham ylsi loppuotteluun, mutta hävisi sen Liverpoolille 0–2.[57]

Mauricio Pochettino erotettiin 19. marraskuuta 2019, kuten myös valmennusryhmään kuuluneet Jesus Perez, Miguel D’Agostino ja Antoni Jimenez. Tottenhamin puheenjohtaja Daniel Levy perusteli potkuja viimeaikaisten tulosten äärimmäisellä pettymyksellä. Valioliigassa Tottenham oli 12 ottelun jälkeen sijalla 14.[58] Uudeksi päävalmentajaksi nimettiin seuraavana päivänä portugalilainen José Mourinho, jonka kanssa solmittiin kauden 2022–2023 loppuun saakka kestävä sopimus.[59] Ennen Mourinhoa uudeksi päävalmentajaksi oli kaavailtu ensin Leicester Cityn Brendan Rodgersia ja sitten RB Leipzigin Julian Nagelsmannia.[60]

Symbolit muokkaa

Peliasu muokkaa

 
Tottenhamin perinteinen peliasu Gareth Balen yllä vuonna 2008.

Tottenham Hotspurin perinteinen kotipeliasu koostuu valkoisesta paidasta ja laivastonsinisistä housuista, joita se on käyttänyt vuodesta 1898 lähtien.[61] Värit lainattiin Preston North Endiltä.[2] Sukkien värinä on vaihdellut valkoinen ja sininen. Lisäksi eurocup-peleissä Tottenhamilla on 1960-luvulta lähtien ollut tapana käyttää kokovalkoista asua. Yksittäisinä kausina sitä on käytetty myös Valioliigassa.[61]

Alkuvuosina Tottenhamin peliasu muuttui usein. Seuran ensimmäinen vuosina 1883–1885 käyttämä peliasu oli kokonaan laivastonsininen. Peliasuksi vaihtui vuonna 1885 vaaleansinisen ja valkoisen yhdistelmä. Se oli käytössä vuoteen 1889, jolloin käyttöön otettiin laivastonsininen paita ja valkoiset housut. Punainen paita ja laivastonsiniset housut olivat puolestaan käytössä vuosina 1890–1895. Sen jälkeen pelipaita vaihtui ruskeakultaraidalliseksi, mutta housut pysyivät samanvärisinä. Tätä asua käytettiin vuoteen 1898, jolloin nykyinen väritys otettiin käyttöön.[61]

Seuran vieraspeliasut ovat vaihdelleet useasti. Niistä yleisin on kuitenkin ollut laivastonsinisen paidan ja valkoisten housujen yhdistelmä, jota käytettiin esimerkiksi lähes koko 1950- ja 60-luvut. Myös keltaista paitaa on käytetty useita vuosia.[62]

Tottenham pelasi 1. lokakuuta 2017 125-vuotisjuhliensa kunniaksi yhden pelin alun perin 1800-luvulla käytetyllä vaaleansinisen ja valkoisen yhdistelmällä.[61]

 
 
 
 
 
}}
1883–1885
 
 
 
 
 
 
 
}}
1885–1889
 
 
 
 
 
 
}}
1890–1895
 
 
 
 
 
 
 
}}
1895–1898
 
 
 
 
 
 
}}
1898–

Valmistaja muokkaa

Sponsori muokkaa

  • 1882–1983: Ei sponsoria
  • 1983–1995: Holsten
  • 1995–1999: Hewlett-Packard
  • 1999–2002: Holsten
  • 2002–2006: Thomson Holidays
  • 2006–2010: Mansion.com
  • 2010–2013: Aurasma
  • 2013–2014: Hewlett-Packard
  • 2014–: AIA

[61]

Tunnus muokkaa

 
Kuparinen Tottenhamin kukkotunnus White Hart Lanen länsikatsomon katoksen päällä.

Tottenham Hotspurin tunnus on kukko. Se on viittaus Harry Hotspuriin, jolla oli maine kukkotappelujen kannattajana. Tottenhamin tunnus, jossa kukko seisoo jalkapallon päällä, esiteltiin ensimmäisen kerran vuonna 1909, jolloin joukkueen entinen pelaaja William James Scott teetti siitä kuparisen patsaan. Se asetettiin Tottenhamin silloisen stadionin, White Hart Lanen, länsikatsomon katoksen päälle.[61][63]

Kukkoa käytettiin ensimmäisen kerran Tottenhamin peliasussa vuoden 1921 FA Cupin finaalissa. Logo on sittemmin kokenut muutoksia – edellisen kerran vuonna 2006, jolloin seuran imagoa pyrittiin nykyaikaistamaan. Nykyinen tunnus muistuttaa vuosina 1966–1982 käytössä ollutta logoa, mutta sen ääriviivat ovat selkeämmät.[61]

Tottenham Hotspurin tunnukset[61]
               
1921–1951 1951–1966 1966–1982 1982–1983 1983–1995 /
1999–2006
1995–1997 1997–1999 2006–

Stadionit muokkaa

Ensimmäiset kentät muokkaa

Historiansa ensimmäiset ottelunsa Tottenham pelasi julkisella kentällä Tottenham Marshesissa. Suurten yleisömäärien ja katsojien huonon käytöksen vuoksi seura muutti vuonna 1888 yksityiselle kentälle Northumberland Parkiin.[61][64][65]

White Hart Lane muokkaa

Pääartikkeli: White Hart Lane
 
White Hart Lane oli Tottenhamin kotistadion vuosina 1899–2017.

Seura ja yleisömäärät kasvoivat, joten vuonna 1899 joukkue siirtyi Tottenhamin High Roadilla sijaitsevalle uudelle stadionille, joka nimettiin White Hart Laneksi.[66] Sen ensimmäinen ottelu pelattiin maanantaina 4. syyskuuta, kun ystävyysottelussa oli vastassa Notts County ja paikalla 5 000 katsojaa. Seuraavana lauantaina stadionille saapui 11 000 katsojaa seuraamaan Southern Leaguen ottelua Tottenham – Queens Park Rangers.[67]

Ensimmäisen viiden vuoden aikana stadionin kapasiteetiksi oli muodostunut 32 000 paikkaa.[67] Sittemmin kapasiteetti oli noin 36 000, joka osoittautui liian pieneksi.[68] Siksi White Hart Lanen paikalle rakennettiin uusi stadion.[69] White Hart Lane purettiin kauden 2016–2017 päätteeksi.[70]

Ennen uuden stadionin valmistumista Tottenham pelasi kotiottelunsa evakossa Wembley Stadiumilla.[71]

Tottenham Hotspur Stadium muokkaa

 
Tottenham Hotspur Stadium

Tottenham tiedotti lokakuussa 2008 suunnittelevansa uuden stadionin rakentamista White Hart Lanen välittömään läheisyyteen.[72] Seura allekirjoitti projektinimellä Northumberland Development Project (NDP) tunnetun stadionhankkeen suunnittelusopimuksen syyskuussa 2011.[73] Rakennustyöt alkoivat vuonna 2016.[74]

Stadion maksoi Tottenhamille 850 miljoonaa puntaa eli vajaat 960 miljoonaa euroa, ja sen kapasiteetti on 62 062 katsojaa. Stadionilla on tarkoitus järjestää lisäksi amerikkalaisen jalkapallon otteluita sekä konsertteja ja muita suuria tapahtumia. Stadionin nimeksi ilmoitettiin heinäkuussa 2018 Tottenham Hotspur Stadium. Seuran fanien keskuudessa nimeä kritisoitiin tylsäksi. Britannian median mukaan on kuitenkin mahdollista, että stadion nimetään myöhemmin jonkin sponsorin mukaan.[75][76]

Tottenhamin piti siirtyä uudelle stadionille syyskuussa 2018, mutta ajankohta viivästyi. Seura tiedotti lokakuussa 2018, että kaikki loppuvuoden kotiottelut pelataan Wembleyllä, koska työt kriittisten turvajärjestelmien kanssa olivat kesken.[77] Lopulta ensimmäinen Tottenham Hotspur Stadiumin ottelu oli 3. huhtikuuta 2019 pelattu Tottenham – Crystal Palace.[78]

Kannattajat muokkaa

Tottenhamin kannattajia Pohjois-Lontoon derbyssä Arsenalia vastaan huhtikuussa 2010. Kannattajat laulavat pilkkalaulua Sol Campbellista, joka oli siirtynyt Tottenhamista Arsenaliin vuonna 2001.

Valioliigan kaudella 2017–2018, jolloin Tottenham pelasi evakossa Wembleyn stadionilla, seuran kotiotteluissa kävi sarjan joukkueista toiseksi eniten yleisöä Manchester Unitedin jälkeen, 1 291 103, ja lisäksi sillä oli toiseksi korkein kotiotteluiden katsojakeskiarvo, 67 953.[79] Vuosina 1950–1962 Tottenhamin keskiarvo oli viidesti koko sarjan korkein.[80][81] Seuralla oli vuonna 2018 yhteensä 499 347 sosiaalisen median seuraajaa, mikä oli Valioliiga-seuroista viidenneksi eniten.[82]

Tottenham-ihailijakerhoja on maailmassa useita.[83] Itsenäisesti toimivan Tottenham Hotspur Supporters’ Trust -kerhon seura itse on virallisesti tunnustanut kannattajien edustajaksi.[84]

Tottenhamilla on perinteisesti ollut maine juutalaisten seurana. Juutalaisten osuus seuran kannattajissa alkoi kasvaa 1900-luvun alussa, jolloin osa Itä-Euroopasta tulleista työväenluokkaisista juutalaisista muutti liikenneyhteyksien ja työn vuoksi Tottenhamiin. Arvion mukaan 1930-luvun puolivälissä noin kolmannes Tottenham Hotspurin kannattajista oli juutalaisia. Juutalaisten kannattajien määräksi arvioitiin 2010-luvulla enää noin viisi prosenttia, eli saman verran kuin muillakin lontoolaisseuroilla. Vastustajajoukkueiden kannattajien keskuudessa maine on kuitenkin yhä olemassa, ja Tottenhamia vastaan pelatuissa otteluissa on muun muassa laulettu antisemitistisiä kannustuslauluja ja Tottenhamin kannattajista käytetty juutalaisuuteen viittaavia halventavia nimityksiä ”yid” tai ”yiddo”. ”Yid”-sanaa alettiin käyttää 1960-luvulla, ja 1970–1980-lukujen vaihteessa Tottenhamin kannattajat alkoivat itse kutsua itseään ”yideiksi” tai ”yid armyksi”.[85] Seuran kannattajista jotkut kokevat, että sanan omiminen purkaa siihen liittyvän loukkauksen.[86] Toiset taas ovat sitä mieltä, että sanat ”yid” ja ”yid army” ovat omassakin käytössä rasistisia ja loukkaavia,[87] ja Juutalaisten maailmankongressi ja Board of Deputies of British Jews ovat molemmat tuominneet sanan käytön Tottenham-kannattajien keskuudessa. Myös Englannin jalkapalloliitto ja rasisminvastainen Kick It Out -järjestö ovat toistuvasti pyytäneet kannattajia lopettamaan sanan käytön. Vuonna 2014 kolme Tottenhamin kannattajaa pidätettiin Eurooppa-liigan ottelussa ”yid”-sanan vuoksi.[88] Vuonna 2013 Britannian silloinen pääministeri David Cameron sen sijaan sanoi, että on eri asia, jos Tottenhamin kannattajat itse kutsuvat itseään ”yideiksi”, kuin että jotkut muut kutsuvat heitä samalla sanalla loukkaamistarkoituksessa. Cameronin mielestä Tottenhamin kannattajien tapauksessa sanan käytön taustalla ei ole viha, minkä vuoksi sitä ei voi pitää vihapuheena.[89]

Tottenham-kannattajien keskuudessa on toisinaan esiintynyt jalkapallohuliganismia. Vuonna 1974 seuraa kiellettiin pelaamasta kaksi eurocupien kotiotteluaan, kun sen kannattajat olivat mellakoineet Feyenoordia vastaan pelatussa UEFA-cupin loppuottelussa Rotterdamissa. Fanit rähinöivät samassa kaupungissa uudelleen vuonna 1983. Seuraavana vuonna Tottenham-kannattaja ammuttiin Brysselissä.[90] Yksittäisiä väkivallantekoja ja yhteenottoja muiden seurojen kannattajien kanssa on esiintynyt vielä 2000-luvullakin.[91][92]

Kilpailuasetelmat muihin seuroihin muokkaa

 
Paikallisottelu Tottenham–Arsenal alkamassa White Hart Lanella.

Tottenham Hotspurin suurin kilpailija on paikallisvastustaja Arsenal FC, ja joukkueiden kohtaamisia kutsutaan Pohjois-Lontoon derbyiksi. Kilpailuasetelma seurojen välillä alkoi vuonna 1913, jolloin Arsenal muutti itäisen Etelä-Lontoon Plumsteadista Pohjois-Lontoossa Tottenhamin lähettyvillä sijaitsevalle Highbury-stadionille. Myös joukkueiden kannattajien välillä käydään kiivasta mutta enimmäkseen ystävällishenkistä kilpailua. Tottenhamin kannattajat viettävät 14. huhtikuuta ”St Hotspur Day” -päivää, joka juhlistaa Tottenhamin voittoa Arsenalista FA Cupin välierässä vuonna 1991.[93]

Vuoteen 2018 mennessä kaikkiaan 18 pelaajaa oli edustanut molempia pohjoislontoolaisia seuroja. Sol Campbell joutui vuonna 2001 Tottenhamin kannattajien epäsuosioon, kun hän siirtyi ilmaiseksi Tottenhamista Arsenaliin.[93]

Arsenalin lisäksi Tottenhamilla on kilpailuasetelmaa myös kahden muun lontoolaisseuran, Chelsean ja West Hamin, välillä.[94] Tottenhamin ja Chelsean välistä kilpailuasetelmaa kutsutaan nimellä Chelsea – Tottenham Hotspur rivalry. Tottenhamista on tullut Chelsean päävihollinen Arsenalin tilalle.[95]

Edustusjoukkue muokkaa

Päivitetty 31. joulukuuta 2023.[96]
Nro Paikka Pelaaja
4 K   Oliver Skipp
5 K   Pierre-Emile Højbjerg
7 H   Son Heung-min (kapteeni)
8 K   Yves Bissouma
9 H   Richarlison
10 K   James Maddison (varakapteeni)
11 H   Bryan Gil
12 P   Emerson Royal
13 M   Guglielmo Vicario
14 K   Ivan Perišić
15 P   Eric Dier
17 P   Cristian Romero (varakapteeni)
18 K   Giovani Lo Celso
19 K   Ryan Sessegnon
Nro Paikka Pelaaja
20 M   Fraser Forster
21 H   Dejan Kulusevski
22 H   Brennan Johnson
23 P   Pedro Porro
27 H   Manor Solomon
29 K   Pape Matar Sarr
30 K   Rodrigo Bentancur
33 P   Ben Davies
35 P   Ashley Phillips
36 H   Alejo Véliz
37 P   Micky van de Ven
38 P   Destiny Udogie
40 M   Brandon Austin
41 M   Alfie Whiteman

Siirtohistoria muokkaa

Päivitetty 8. heinäkuuta 2023.[97]

2020-luku muokkaa

Kausi Ostot Myynnit Ostot/Myynnit +- Arvokkain hankinta Siirtosumma Arvokkain myynti Siirtosumma
2022–2023 177,9M € 38,8M € –139,1M €   Richarlison 58,0M €   Steven Bergwijn 31,3M €
2021–2022 95,9M € 34,1M € –61,8M €   Bryan Gil 25,0M €   Juan Foyth 15,0M €
2020–2021 110,5M € 13,3M € –97,2M €   Giovani Lo Celso 32,0M €   Kyle Walker-Peters 13,3M €
Yht. 384,3M € 86,7M € -297,6M €

2010-luku muokkaa

Kausi Ostot Myynnit Ostot/Myynnit +- Arvokkain hankinta Siirtosumma Arvokkain myynti Siirtosumma
2019–2020 148,5M € 64,5M € –84,0M €   Tanguy Ndombélé 60,0M €   Christian Eriksen 27,0M €
2018–2019 5,4M € +5,4M € Ei hankintoja   Mousa Dembélé 5,4M €
2017–2018 123,5M € 103,8M € –19,7M €   Davinson Sánchez 42,0M €   Kyle Walker 52,7M €
2016–2017 83,5M € 52,3M € -31,2M €   Moussa Sissoko 35,0M €   Ryan Mason 15,4M €
2015–2016 71,0M € 87,6M € +16,6M €   Son Heung-min 30,0M €   Roberto Soldado 16,0M €
2014–2015 48,5M € 44,2M € -4,3M €   Ben Davies 12,7M €   Gylfi Sigurðsson 10,1M €
2013–2014 122,5M € 135,2M € +12,7M €   Erik Lamela 30,0M €   Gareth Bale 101,0M €
2012–2013 73,3M € 72,8M € -0,5M €   Mousa Dembélé 19,0M €   Luka Modrić 30,0M €
2011–2012 9,0M € 43,3M € +34,3M €   Scott Parker 5,8M €   Peter Crouch 11,3M €
2010–2011 26,6M € 2,9M € -23,7M €   Rafael van der Vaart 10,5M €   Adel Taarabt 1,2M €
Yht. 706,4M € 612,0M € -94,4M €

2000-luku muokkaa

Kausi Ostot Myynnit Ostot/Myynnit +- Arvokkain hankinta Siirtosumma Arvokkain myynti Siirtosumma
2009–2010 40,3M € 31,7M € -8,6M €   Peter Crouch 10,5M €   Darren Bent 11,8M €
2008–2009 142,5M € 88,1M € -54,5M €   David Bentley 22,0M €   Dimităr Berbatov 38,0M €
2007–2008 94,2M € 22,6M € -71,6M €   Darren Bent 24,8M €   Jermain Defoe 9,3M €
2006–2007 61,0M € 38,7M € -22,3M €   Dimităr Berbatov 15,7M €   Michael Carrick 27,2M €
2005–2006 36,5M € 22,7M € -13,8M €   Jermaine Jenas 15,0M €   Frédéric Kanouté 6,5M €
2004–2005 47,1M € 10,5M € -36,6M €   Andy Reid 8,0M €   Hélder Postiga 7,5M €
2003–2004 29,8M € 1,8M € -28,0M €   Jermain Defoe 10,5M €   Jonathan Blondel 1,2M €
2002–2003 10,5M € 1,4M € -9,1M €   Robbie Keane 10,5M €   Stephen Clemence 1,4M €
2001–2002 28,1M € 9,8M € -18,3M €   Dean Richards 12,2M €   Luke Young 6,0M €
2000–2001 25,7M € 2,5M € -23,2M €   Serhi Rebrov 18,0M €   Espen Baardsen 2,0M €
Yht. 515,7M € 229,8M € -285,9M €

1990-luku muokkaa

Kausi Ostot Myynnit Ostot/Myynnit +- Arvokkain hankinta Siirtosumma Arvokkain myynti Siirtosumma
1999–2000 17,0M € 1,8M € -15,2M €   Chris Perry 6,0M €   Rory Allen 1,5M €
1998–1999 9,8M € 1,8M € -8,0M €   Tim Sherwood 6,0M €   Garry Brady 1,0M €
1997–1998 17,7M € 5,8M € -11,9M €   Les Ferdinand 9,5M €   Teddy Sheringham 5,3M €
1996–1997 5,3M € 1,1M € -4,2M €   Steffen Iversen 3,3M €   Steve Slade 0,4M €
1995–1996 13,4M € 13,9M € +0,5M €   Chris Armstrong 6,8M €   Nick Barmby 7,5M €
1994–1995 9,7M € 0,1M € -9,6M €   Ilie Dumitrescu 3,7M €   Gudni Bergsson 0,1M €
1993–1994 4,1M € 2,5M € -1,6M €   Jason Dozzell 2,4M €   Gordon Durie 1,8M €
1992–1993 6,7M € 10,6M € +3,9M €   Teddy Sheringham 3,2M €   Paul Gascoigne 7,4M €
1991–1992 4,2M € 1,5M € -2,7M €   Gordon Durie 3,3M €   Mitchell Thomas 0,6M €
1990–1991 0,1M € 1,2M € +1,1M €   John Hendry 0,1M €   Guy Butters 0,6M €
Yht. 80,0M € 40,3M € -39,7M €

Pelaajien siirtoennätykset muokkaa

Tilanne 19. syyskuuta 2023.[98][99]

Kalleimmat ostot muokkaa

Siirtosumma
62.00M €
58.00M €
55.00M €
50.00M €
46.30M €
42.00M €
40.00M €
40.00M €
35.00M €
32.00M €
Pelaaja
  Tanguy Ndombélé
  Richarlison
  Brennan Johnson
  Cristian Romero
  James Maddison
  Davinson Sánchez
  Pedro Porro
  Micky van de Ven
  Moussa Sissoko
  Giovani Lo Celso
Vanha seura
  Lyon
  Everton
  Nottingham Forest
  Atalanta
  Leicester
  Ajax
  Sporting CP
  Wolfsburg
  Newcastle
  Real Betis
Vuosi
2019
2022
2023
2022
2023
2017
2023
2023
2016
2020

Kalleimmat myynnit muokkaa

Siirtosumma
101.00M €
100.00M €
52.70M €
38.00M €
35.00M €
31.25M €
27.20M €
27.00M €
24.00M €
22.00M €
Pelaaja
  Gareth Bale
  Harry Kane
  Kyle Walker
  Dimităr Berbatov
  Luka Modrić
  Steven Bergwijn
  Michael Carrick
  Christian Eriksen
  Robbie Keane
  Kieran Trippier
Uusi seura
  Real Madrid
  Bayern München
  Manchester City
  Manchester United
  Real Madrid
  Ajax
  Manchester United
  Internazionale
  Liverpool
  Atletico Madrid
Vuosi
2013
2023
2017
2008
2012
2022
2006
2020
2008
2019

Valmentajat muokkaa

[100]

Saavutukset muokkaa

[101]

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Tottenham Hotspur Premier Skills English. British Council. Viitattu 27.9.2015. (englanniksi)
  2. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v History of THFC Mehstg.com. My Eyes Have Seen the Glory. Viitattu 16.9.2010. (englanniksi)
  3. Summary - Premier League - England - 1994/1995 Soccerway.com. Viitattu 12.6.2019. (englanniksi)
  4. Summary - Premier League - England - 1995/1996 Soccerway.com. Viitattu 12.6.2019. (englanniksi)
  5. Summary - Premier League - England - 1996/1997 Soccerway.com. Viitattu 12.6.2019. (englanniksi)
  6. Summary - Premier League - England - 1997/1998 Soccerway.com. Viitattu 12.6.2019. (englanniksi)
  7. Summary - Premier League - England - 1998/1999 Soccerway.com. Viitattu 12.6.2019. (englanniksi)
  8. Leicester City v Tottenham Hotspur, 21 March 1999 - 11v11 match report 11v11.com. Viitattu 12.6.2019. (englanniksi)
  9. Summary - Premier League - England - 1999/2000 Soccerway.com. Viitattu 12.6.2019. (englanniksi)
  10. Summary - Premier League - England - 2000/2001 Soccerway.com. Viitattu 12.6.2019. (englanniksi)
  11. Summary - Premier League - England - 2001/2002 Soccerway.com. Viitattu 13.6.2019. (englanniksi)
  12. Summary - Premier League - England - 2002/2003 Soccerway.com. Viitattu 13.6.2019. (englanniksi)
  13. Summary - Premier League - England - 2003/2004 Soccerway.com. Viitattu 13.6.2019. (englanniksi)
  14. Summary - Premier League - England - 2004/2005 Soccerway.com. Viitattu 13.6.2019. (englanniksi)
  15. Blackburn Rovers v Tottenham Hotspur, 24 February 2002 - 11v11 match report 11v11.com. Viitattu 13.6.2019. (englanniksi)
  16. Myrkytettiinkö Tottenhamin pelaajat? Ilta-Sanomat. 9.4.2006. Arkistoitu 20.2.2014. Viitattu 3.2.2014.
  17. Summary - Premier League - England - 2006/2007 Soccerway.com. Viitattu 14.6.2019. (englanniksi)
  18. Summary - UEFA Europa League - Europe - 2006/2007 Soccerway.com. Viitattu 14.6.2019. (englanniksi)
  19. Juande Ramosista Tottenhamin päävalmentaja Ilta-Sanomat. Arkistoitu 20.2.2014. Viitattu 3.2.2014.
  20. Summary - Premier League - England - 2007/2008 Soccerway.com. Viitattu 14.6.2019. (englanniksi)
  21. Chelsea v Tottenham Hotspur, 24 February 2008 - 11v11 match report 11v11.com. Viitattu 14.6.2019. (englanniksi)
  22. Summary - UEFA Europa League - Europe - 2007/2008 Soccerway.com. Viitattu 14.6.2019. (englanniksi)
  23. Ramos sai potkut, Redknapp Tottenhamin valmentajaksi Yle Urheilu. 26.10.2008. Viitattu 3.2.2014.
  24. Tottenham passitti Ramosin matkoihinsa MTV3. 26.10.2008. Viitattu 3.2.2014.
  25. Summary - Premier League - England - 2008/2009 Soccerway.com. Viitattu 14.6.2019. (englanniksi)
  26. Manchester United v Tottenham Hotspur, 01 March 2009 - 11v11 match report 11v11.com. Viitattu 14.6.2019. (englanniksi)
  27. Pohjalla rämpinyt Tottenham palaa jälleen Euro-kentille Yle Urheilu. 6.5.2010. Viitattu 3.2.2014.
  28. Tottenham ensi kertaa Mestarien liigan lohkovaiheeseen Helsingin Sanomat. 26.8.2010. Arkistoitu 24.2.2014. Viitattu 26.8.2010.
  29. Summary - UEFA Champions League - Europe - 2010/2011 Soccerway.com. Viitattu 14.6.2019. (englanniksi)
  30. Summary - Premier League - England - 2010/2011 Soccerway.com. Viitattu 14.6.2019. (englanniksi)
  31. Lehtonen, Samu: Chelsea valloitti Mestarien liigan Yle Urheilu. 20.5.2012. Viitattu 4.2.2014.
  32. Summary - UEFA Europa League - Europe - 2011/2012 Soccerway.com. Viitattu 14.6.2019. (englanniksi)
  33. Harry Redknapp ulos Tottenhamista Valioliiga.com. 14.6.2012. Viitattu 4.2.2014.
  34. Villas-Boas kolmen vuoden pestillä Tottenhamiin Helsingin Sanomat. 4.7.2012. Arkistoitu 25.2.2014. Viitattu 4.2.2014.
  35. a b Valioliiga: Murskatappiot olivat liikaa – Andre Villas-Boas pihalle Tottenhamista Ilta-Sanomat. 16.12.2013. Arkistoitu 20.2.2014. Viitattu 4.2.2014.
  36. Summary - Premier League - England - 2012/2013 Soccerway.com. Viitattu 14.6.2019. (englanniksi)
  37. Summary - UEFA Europa League - Europe - 2012/2013 Soccerway.com. Viitattu 14.6.2019. (englanniksi)
  38. Tammilehto, Teemu: Tottenham nimesi uuden managerinsa Yle Urheilu. 23.12.2013. Viitattu 4.2.2014.
  39. Summary - Premier League - England - 2013/2014 Soccerway.com. Viitattu 14.6.2019. (englanniksi)
  40. UEFA Europa League 2013-2014 Uefa.com. Viitattu 12.10.2015. (englanniksi)
  41. a b Year By Year Tottenhamhotspur.com. Tottenham Hotspur Football Club. Viitattu 9.1.2018. (englanniksi)
  42. UEFA Europa League 2014-2015 Uefa.com. UEFA. Viitattu 9.1.2019. (englanniksi)
  43. Twomey, Liam: Tottenham fielding youngest side in the Premier League - study Global.espn.com. 29.8.2016. ESPN Enterprises, Inc. Viitattu 10.1.2019. (englanniksi)
  44. Riach, James: Mauricio Pochettino turns Tottenham into a fountain of youth Theguardian.com. 7.11.2015. Guardian News & Media Limited. Viitattu 10.1.2019. (englanniksi)
  45. English Premier League Scoring Stats 2015-16 Global.espn.com. ESPN Enterprises, Inc. Viitattu 10.1.2019. (englanniksi)
  46. UEFA Europa League 2015-2016 Uefa.com. UEFA. Viitattu 9.1.2019. (englanniksi)
  47. Parkkinen, Jaakko: Tottenham-kannattajat juhlivat 22 vuoden jälkeen - Arsenal jää taakse liigataulukossa Yle Urheilu. 30.4.2017. Viitattu 11.1.2019.
  48. Bysouth, Alex: Hull City 1-7 Tottenham Hotspur BBC.com. 21.5.2017. BBC. Viitattu 11.1.2019. (englanniksi)
  49. English Premier League Scoring Stats 2016-17 Global.espn.com. ESPN Enterprises, Inc. Viitattu 10.1.2019. (englanniksi)
  50. UEFA Champions League - History - Matches - Season 2016/17 UEFA.com. UEFA. Viitattu 11.1.2019. (englanniksi)
  51. UEFA Europa League 2016-2017 Uefa.com. UEFA. Viitattu 11.1.2019. (englanniksi)
  52. Young, Alex: EPL table: Final 2017-18 Premier League standings, gameweek 38 fixtures, latest scores, results, top scorers and Golden Boot, live, TV channel, predictions Standard.co.uk. 13.5.2018. Evening Standard. Viitattu 11.1.2019. (englanniksi)
  53. UEFA Champions League - History - Matches - Season 2017/18 UEFA.com. UEFA. Viitattu 11.1.2019. (englanniksi)
  54. Tottenham jatkaa tutussa komennossa Yle Urheilu. 24.5.2018. Viitattu 11.1.2019.
  55. Toiskallio, Niko: Tottenham teki siirtohistoriaa – manageri selittää asiat parhain päin Valioliiga.com. 9.8.2018. Viitattu 2.6.2019.
  56. Summary - Premier League - England - 2018/2019 Soccerway.com. Viitattu 2.6.2019. (englanniksi)
  57. Teiskonlahti, Kirsi: 14 vuoden odotus on ohi! Liverpool juhlii Mestarien liigan mestaruutta Yle Urheilu. 2.6.2019. Viitattu 2.6.2019.
  58. Se oli siinä: Tottenham antoi potkut Mauricio Pochettinolle MTV3. 19.11.2019. Viitattu 19.11.2019.
  59. Hyyppä, Emma: Jose Mourinho hyppää Tottenhamin ruoriin – korvaaja Mauricio Pochettinolle löytyi nopeasti: "Luotamme, että hän tuo uskoa pukuhuoneeseen" Yle Urheilu. 20.11.2019. Viitattu 20.11.2019.
  60. Zavros, Christos: José Mourinho ei ollut Tottenhamin ykkösvaihtoehto uudeksi päävalmentajaksi Valioliiga.com. 20.11.2019. Viitattu 20.11.2019.
  61. a b c d e f g h i Tottenham Hotspur - Historical Football Kits Historicalkits.co.uk. Viitattu 4.2.2014. (englanniksi)
  62. Tottenham Hotspur Away Kits - Historical Football Kits Historicalkits.co.uk. Viitattu 4.2.2014. (englanniksi)
  63. Shield and Badge Tottenhamhotspur.com. 22.10.2003. Tottenham Hotspur Football Club. Viitattu 2.6.2019. (englanniksi)
  64. Cloake 2010, s. 10.
  65. Cloake 2010, s. 30.
  66. Cloake 2010, s. 12–13.
  67. a b History of White Hart Lane Tottenhamhotspur.com. Tottenham Hotspur Football Club. Viitattu 5.2.2014. (englanniksi)
  68. Väkevä, Tuomo: Tottenham vaihtamassa uudelle stadionille vuonna 2017 2.4.2014. Valioliiga.com. Viitattu 13.8.2016.
  69. Parkkinen, Jaakko: Tottenham pelaa ensi kauden Mestarien liigaa Wembleyllä 28.5.2016. Yle Urheilu. Viitattu 13.8.2016.
  70. Tottenham pysyy maltillisena siirtorumban keskellä Turun Sanomat. 10.8.2017. Viitattu 9.1.2019.
  71. Fisk, Jeremias: Tottenhamin uudella stadionilla iso edistysaskel - siirtyminen uuteen kotiin lähestyy Valioliiga.com. 5.10.2018. Viitattu 2.6.2019.
  72. Tottenham reveal new ground plan BBC.com. 30.10.2008. BBC. Viitattu 9.1.2019. (englanniksi)
  73. Tottenham sign planning agreement to build new stadium BBC.com. 20.9.2011. BBC. Viitattu 9.1.2019. (englanniksi)
  74. Tottenham's new stadium: the changing face of White Hart Lane – in pictures Theguardian.com. 14.5.2017. The Guardian. Viitattu 9.1.2019. (englanniksi)
  75. Lehtonen, Samu: Tottenham paljasti uuden kotipyhättönsä nimen ja avauspelin – 960 miljoonan euron stadion pian valmis Valioliiga.com. 26.7.2018. Viitattu 9.1.2019.
  76. Leinonen, Otto: Kuva: Netissä irvaillaan Valioliigan huippuseuran uudelle stadionille – näyttää vessanpöntöltä? Ilta-Sanomat. 31.7.2018. Viitattu 9.1.2019.
  77. Lehtonen, Samu: Tottenhamin muutto uudelle stadionille viivästyy – seurapomo pyytää faneilta anteeksi Valioliiga.com. 26.10.2018. Viitattu 9.1.2019.
  78. Hirvonen, Hinni & Hyyppä, Emma: Manchester City palasi Valioliigan kärkeen – Tottenham oli voitokas uudella stadionillaan Yle Urheilu. 4.4.2019. Viitattu 18.4.2019.
  79. Premier League 2017/2018 » Attendance » Home matches Worldfootball.net. Viitattu 15.1.2019. (englanniksi)
  80. Historical Attendances 1946-1959 European Football Statistics. Viitattu 15.1.2019. (englanniksi)
  81. Historical Attendances 1959-1969 European Football Statistics. Viitattu 15.1.2019. (englanniksi)
  82. Potts, Michaels: Premier League stats: Every top flight team ranked by most UK fans – shock order revealed Express.co.uk. 24.3.2018. Express Newspapers. Viitattu 14.1.2019. (englanniksi)
  83. Join a Supporters' Club Tottenhamhotspur.com. Tottenham Hotspur Football Club. Viitattu 17.1.2019. (englanniksi)
  84. Tottenham Hotspur Supporters' Trust Thstofficial.com. Tottenham Hotspur Supporters' Trust. Viitattu 17.1.2019. (englanniksi)
  85. Cloake, Martin & Fisher, Alan: Spurs and the Jews: the how, the why and the when Thejc.com. 6.10.2016. The Jewish Chronicle. Viitattu 15.1.2019. (englanniksi)
  86. Aaronovitch, Dave: Aaronovitch yiddos (Jewish Chronicle) The Times. 18.3.2007. Times Newspapers Limited. Viitattu 15.1.2019. (englanniksi)
  87. Martin, James: Let’s forget opposition supporters. Even as a term of endearment, “Yid Army” is offensive. Jewishnews.timesofisrael.com. 16.9.2013. Jewish News. Viitattu 16.1.2019. (englanniksi)
  88. Aarons, Ed: World Jewish Congress condemns Tottenham fans’ use of ‘Yids’ nickname The Guardian. 4.1.2019. Guardian News & Media Limited. Viitattu 16.1.2019. (englanniksi)
  89. Sanderson, David: Spurs’ Yid Army is not motivated by hate, says Cameron The Times. 18.9.2013. Times Newspapers Limited. Viitattu 16.1.2019. (englanniksi)
  90. Chaudhary, Vivek: England told: more rioting and you're out The Guardian. 19.6.2000. Guardian News & Media Limited. Viitattu 17.1.2019. (englanniksi)
  91. Edwards, Richards: 10 fans knifed in Chelsea battle London Evening Standard. 12.3.2007. Evening Standard. Viitattu 17.1.2019. (englanniksi)
  92. Gadelrab, Róisín: Hooligans ‘put up their hoods and attacked pub’ The Camden Review. 13.8.2010. Viitattu 17.1.2019. (englanniksi)
  93. a b Kelly, Ryan: North London derby: Everything you need to know about the rivalry between Arsenal & Tottenham 9.2.2018. Goal.com. Viitattu 11.1.2019. (englanniksi)
  94. Rivalry Uncovered! Footballfanscensus.com. Football Fans Central Ltd. Viitattu 11.1.2019. (englanniksi)
  95. Seppinen, Lari: Viha, joka läikkyy välillä yli. Urheilulehden kausiopas: Brittifutis 2019-20, {{{Vuosi}}}, s. 28–29, 32. Sanoma Media Finland Oy. ISSN 1798-0852.
  96. Tottenham Hotspur - Detailed squad Transfermarkt. Viitattu 19.9.2023. (englanniksi)
  97. Tottenham Hotspur - All transfers Transfermarkt.com. Viitattu 8.7.2023. (englanniksi)
  98. Tottenham Hotspur - Records arrivals Transfermarkt.com. Viitattu 19.9.2023. (englanniksi)
  99. Tottenham Hotspur - Records departures Transfermarkt.com. Viitattu 19.9.2023. (englanniksi)
  100. My Football Facts & Stats – Tottenham Hotspur – Manager's Records 1898-2014 Myfootballfacts.com. Viitattu 4.2.2014. (englanniksi)
  101. Spurs Trophies & Honours Tottenhamhotspur.com. Tottenham Hotspur Football Club. Viitattu 15.6.2019. (englanniksi)

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tottenham Hotspur FC.