Andrés Iniesta

espanjalainen jalkapalloilija

Andrés Iniesta Luján (s. 11. toukokuuta 1984 Fuentealbilla, Espanja) on espanjalainen uransa päättänyt jalkapalloilija.[4] Hänen pelipaikkansa oli keskikenttäpelaaja, mutta hän kykeni pelaamaan myös vasempana laitalinkkinä tai hyökkäävänä keskikenttäpelaajana. Hän edusti viimeksi saudiarabialaista Emiratesia. Hän pelasi suurimman osan urastaan Barcelonassa, jossa hän toimi kapteenina kolmen kauden ajan. Iniesta voitti muun muassa yhdeksän Espanjan pääsarjamestaruutta, neljästi Mestarien liigan, maailmanmestaruuden sekä kaksi Euroopan mestaruutta.[3] [5]

Andrés Iniesta
Henkilötiedot
Koko nimi Andrés Iniesta Luján
Syntymäaika 11. toukokuuta 1984 (ikä 40)
Syntymäpaikka Fuentealbilla, Espanja
Pelipaikka keskikenttäpelaaja
Pituus 170 senttimetriä[1][2]
Paino 68 kilogrammaa
Lempinimi Maestro, Don Andrés
Junioriseurat
1994–1996 Albacete
1996–2000 Barcelona
Seurat
Vuodet Seura O (M)
2000–2003 Barcelona B 54 (5)
2002–2018 Barcelona 442 (35)
2018–2023 Vissel Kobe 114 (21)
2023–2024 Emirates 20 (5)
Maajoukkue
2000 Espanja U15 2 (0)
2000–2001 Espanja U16 7 (1)
2001 Espanja U17 4 (0)
2001–2002 Espanja U19 7 (1)
2003 Espanja U20 7 (3)
2003–2006 Espanja U21 18 (6)
2006–2018 Espanja 131 (13)
2004 Katalonia 1 (0)

Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat, päivitetty 7. marraskuuta 2024.[3]

Mitalit
Maa:  Espanja
Miesten jalkapallo
MM-kilpailut
Kultaa Kultaa Etelä-Afrikka 2010 Jalkapallo
EM-kilpailut
Kultaa Kultaa Itävalta ja Sveitsi 2008 Jalkapallo
Kultaa Kultaa Puola ja Ukraina 2012 Jalkapallo
Maanosaliittojen cup
Hopeaa Hopeaa Brasilia 2013 Jalkapallo

Iniesta aloitti uraansa La Masiassa, joka tunnetaan Barcelonan juniorijoukkueena. Hän teki ensiesiintymisensä Barcelonassa 18-vuotiaana vuonna 2002. Hän aloitti pelaamisensa edustusjoukkueessa säännöllisesti kaudella 2004–2005 ja pelasi siellä aina vuoteen 2018 saakka. Iniesta oli mukana joukkueessa kun Barcelona voitti kahdella eri kaudella monia eri palkintoja vuosina 2009–2015. Lisäksi hän voitti 33 palkintoa, joista yhdeksän tuli Espanjan pääsarjamestaruuksista ja neljä mestaruutta Mestarien liigasta. Hänestä tuli eniten palkintoja voittanut espanjalainen jalkapalloilija.[6]

Seurajoukkueura

muokkaa

Iniesta aloitti jalkapalloilun Albaceten juniorijoukkueissa. Barcelonan organisaatioon hän liittyi vuonna 1996. Seuran edustusjoukkueessa hän debytoi kaudella 2002–2003 pelattuaan sitä ennen kaksi kautta B-joukkueessa. Iniestan seurajoukkueuran parhaita saavutuksia ovat Espanjan pääsarjamestaruus vuosilta 2005, 2006, 2009, 2010 ja 2011 sekä Mestarien liigan voitot vuosilta 2006, 2009 ja 2011.

Lukuisat kansainväliset mediat, katalaanimediat etunenässä, pitivät Iniestan kentälletuloa suurimpana yksittäisenä syynä siihen, että Barcelona onnistui nousemaan tappioasemasta voittoon Arsenalia vastaan Mestarien liigan loppuottelussa toukokuussa 2006. Iniestan tultua kentälle Edmílsonin tilalle Barcelonan keskikenttäpeli alkoi toimia paremmin, syötöt osuivat kohdalleen ja pelin hallinta siirtyi täysin Barcelonalle. Iniesta toimi myös toisena syöttäjänä Barcelonan tasoitusmaalissa, kun hänen jakamansa pallon jatkoi maalintekijä Samuel Eto'olle ruotsalainen Henrik Larsson.

Iniestan uran yksi merkittävimmistä maaleista tuli Chelseaa vastaan Mestarien Liigan välierän toisessa osassa. Barcelona oli 1-0 häviöllä Stamford Bridgellä välieräkamppailun ensimmäisen ottelun päätyttyä 0-0 Camp Noulla. Pelissä pelattiin jo lisäaikaa, kun Dani Alvesin keskitys saavutti John Terryn pään kautta Samuel Eto'on. Eto'n kosketus vieri Lionel Messille asti Michael Essienin epäonnistuttua purkupallossaan. Messi syötti rangaistusalueen rajan ulkopuolelle Iniestalle, joka ensikosketuksellaan laukoi pallon ulkosyrjällä Chelsean maalin oikeaan yläkulmaan laittaen näin Barcelonan etulyöntiasemaan vierasmaalisäännöllä. Päätösvihellys kuuluikin jo pian, ja Barcelona eteni finaaliin.

Mestarien Liigan loppuottelussa 2009 Iniesta oli myös ratkaisevassa roolissa, vaikka pelasikin loukkaantuneena. Pelin puoliajalla Barcelonan valmentajat kielsivät Iniestaa laukomasta, jottei hän loukkaisi jalkaansa enempää. Barcelona voitti Manchester Unitedia vastaan pelatun finaaliottelun 2-0.

Maajoukkueura

muokkaa

Iniesta on pelannut Espanjan paidassa lukuisia juniorimaaotteluita, ja on voittanut sekä alle 16- että 19-vuotiaiden Euroopan-mestaruudet. 27. toukokuuta 2006 hän debytoi aikuisten maajoukkueessa ystävyysottelussa Venäjää vastaan. Iniesta edusti maataan myös vuoden 2006 MM-kilpailuissa ja vuoden 2008 EM-kilpailuissa, joista jälkimmäisessä Espanja voitti mestaruuden. Vuoden 2010 MM-kisoissa hänen voittomaalinsa ratkaisi maailmanmestaruuden Espanjalle. Iniesta valittiin myös Euro 2012 turnauksen parhaaksi pelaajaksi hänen oltuaan avainroolissa Espanjan voittaessa historiallisen mestaruuden.

Saavutukset

muokkaa

Seurajoukkue

Palkinnot

muokkaa

Maajoukkue

Yksityiselämä

muokkaa

Iniesta meni naimisiin Anna Ortizin kanssa vuonna 2012, jonka kanssa hän oli seurustellut vuodesta 2008 asti. Heillä on yhteinen tytär, Valerie (s. 2011).

Lähteet

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa