Henrik Larsson
Henrik Edward Larsson (s. 20. syyskuuta 1971 Helsingborg, Ruotsi) on ruotsalainen jalkapallovalmentaja ja entinen hyökkääjä.
Henkilötiedot | ||
---|---|---|
Syntymäaika | 20. syyskuuta 1971 | |
Syntymäpaikka | Helsingborg, Skåne, Ruotsi | |
Pituus | 178 cm | |
Lempinimi | Henke | |
Seura | ||
Seura | Helsingborgs IF | |
Tehtävä | päävalmentaja | |
Junioriseurat | ||
1977–1988 | Högaborgs BK | |
Seurat | ||
Vuodet | Seura | O (M) |
1988–1992 1992–1993 1993–1997 1997–2004 2004–2006 2006–2009 2007 |
Högaborgs BK Helsingborgs IF Feyenoord Celtic FC FC Barcelona Helsingborgs IF → Manchester United (laina) |
74(23) 56(50) 101(26) 221(174) 40(13) 79(32) 7(1) |
Maajoukkue | ||
1993–2009 | Ruotsin maajoukkue | 106 (37) |
Valmennusura | ||
2010–2012 2014 2015– |
Landskrona BoIS Falkenbergs FF Helsingborgs IF | |
Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat, päivitetty 5. heinäkuuta 2008.
|
Mitalit | |||
---|---|---|---|
Maa: Ruotsi | |||
Miesten jalkapallo | |||
MM-jalkapallo | |||
Pronssia | Yhdysvallat 1994 | jalkapallo |
Hänen isänsä on kotoisin Kap Verdestä, Afrikasta.[lähde? ]
Jalkapalloura
muokkaaLarsson aloitti uransa pienessä Högaborg BK:n joukkueessa vuonna 1989. Vuonna 1992 hänen synnyinkaupunkinsa suurin seura, Helsingborgs IF hankki hänet, ja debyyttikausi oli menestys – 31 liigaottelussa Larsson teki 34 maalia. Vain kahden seurassa vietetyn kauden jälkeen Alankomaiden Eredivisien suurseura Feyenoord osti "Henken" riveihinsä. Menestystä ei kuitenkaan tullut, ja vuonna 1997 Larsson lähti Britteinsaarille, skotlantilaiseen Glasgow Celticiin. Seitsemän seurassa vietetyn kauden aikana hän voitti kolme Skotlannin mestaruutta, yhden Skotlannin FA Cupin, ja yhden Skotlannin Liigacupin sekä kolmesti maan pääsarjan maalikuninkuuden. Maalien kannalta paras kausi oli 2000–2001, jolloin Larsson teki 37 liigaottelussa 35 maalia.[lähde? ]
Vuonna 2004 Larsson astui askeleen urallaan ylöspäin allekirjoittaessaan sopimuksen FC Barcelonan kanssa. Hän loukkaantui ensimmäisellä Barca-kaudellaan, eikä juurikaan esiintynyt raitapaidoissa. Barcelona kuitenkin arvosti Larssonia henkisenä johtajana ja tarjosi uransa ehtoopuolella olevalle Larssonille jatkosopimusta. Toisella Barcelona kaudellaan "Henke" ei usein kuulunut avaukseen, mutta oli usein tullessaan vaihdosta kentälle. Barcelona tarjosi kahden vuoden jälkeen Larssonille vielä uutta sopimusta. Larsson kieltäytyi, päätettyään jo talvella paluusta kotimaahan perheensä kanssa. Larsson joutui istumaan Barcelonassa paljon vaihtopenkillä. Helmikuussa 2006 hän kertoi palaavansa kotikaupunkiinsa 18 kuukauden mittaisella sopimuksella Helsingborgs IF:n kanssa.[lähde? ]
Larsson liittyi HIF:n kesän MM-turnauksen jälkeen. Saman vuoden elokuussa Larsson nousi otsikoihin, kun hän löi Ruotsin cupin ottelussa Elfsborgia vastaan vastustajan puolustaja Jon Jonssonia nyrkillä vatsaan. Välikohtauksesta aloitettiin yksityishenkilön aloitteesta poliisitutkinta. [1]
Tammikuussa 2007 Larsson siirtyi kahden kuukauden lainasopimuksella pelaamaan Manchester Unitediin.[lähde? ]
Ruotsin maajoukkueessa Larsson pelasi 106 ottelua ja teki niissä 37 maalia. Larsson on edustanut maataan MM-kisoissa 1994, 2002 ja 2006 sekä EM-kisoissa 2000 ja 2004. Hänet on valittu maansa parhaaksi jalkapalloilijaksi vuosina 1998 ja 2004.[lähde? ]
Larsson ilmoitti heinäkuussa 2006 lopettavansa maajoukkueuransa, ja hänen viimeiseksi maajoukkue-esiintymisekseen jää vuoden 2006 MM-kilpailujen 2–0-tappioon päättynyt neljännesvälieräottelu Saksaa vastaan. [2] Tätä ennen Larsson on jo kerran lopettanut maajoukkueessa, ollakseen enemmän perheensä kanssa. Hänet kuitenkin houkuteltiin takaisin Ruotsin joukkueeseen vuoden 2004 EM-kisojen karsintoihin. Vuoden 2008 toukokuussa Larsson ilmoitti tekevänsä paluun maajoukkueeseen kesän EM-kilpailuissa, ne olisivat Larssonille kuudes arvoturnaus. [3]
Larsson jatkoi uraansa vielä Helsingborgissa kaudella 2009 ja pelasi myös Ruotsin maajoukkueessa MM 2010-karsinnoissa. Ruotsin jäätyä kisoista rannalle Larsson ilmoitti lopettavansa uransa sekä maa- että seurajoukkuetasolla.[4]
Meriitit pelaajana
muokkaa- Alankomaiden cup (2): 1994, 1995
- Skotlannin mestaruus (4): 1998, 2001, 2002, 2004
- Skotlannin cup (2): 2001, 2004
- Skotlannin liigacup (2): 1998, 2001
- Espanjan mestaruus (2): 2005, 2006
- Mestarien liiga: 2006
- Ruotsin cup: 2006
- Ruotsin paras jalkapalloilija (2): 1998, 2004
- Euroopan Kultainen kenkä: 2001
- Member of British Empire: 2006
- Victoriastipendiet: 2007
Ura valmentajana
muokkaaJoulukuun puolivälissä 2009 Larsson siirtyi valmennustehtäviin ja kaudella 2010 hän toimii Superettanissa pelaavan Landskrona BoISin päävalmentajana. [5] Larssonin ensimmäinen valmennuskausi oli menestyksekäs ja hyökkäävää jalkapalloa pelannut BoIS taisteli noususta Allsvenskaniin, mutta jäi lopulta viidenneksi. Kauden jälkeen seurajohto jatkoi Larssonin sopimusta. [6]
Kausi 2011 oli vaikea. Larssonin joukkue juuttui hyvistä pelaajahankinnoista huolimatta Superettanin hännille ja pahimman kriisin aikaan Larsson itse palasi lyhyeksi aikaa pelikentälle. Lopulta joukkueen peli alkoi sujua ja hyvän loppukauden myötä BoIS sijoittui kymmenenneksi säilyttäen näin sarjapaikkansa. Kauden jälkeen Larsson ja BoIS tekivät vuoden jatkosopimuksen. [7] Kolmas BoIS-kausi päättyi sijalle 6, joten nousu Allsvenskaniin jäi haaveeksi. Kauden jälkeen Larsson jätti joukkueen. [8]
Loppuvuodesta 2013 Larsson teki sopimuksen Allsvenskaniin nousseen Falkenbergs FF:n kanssa. [9] Larssonin ja Falkenbergsin debyytti pääsarjassa sujui hyvin. Joukkue varmisti sarjapaikkansa sijoittuen kymmenenneksi. Kauden 2014 jälkeen Larsson jätti joukkueen ja siirtyi ex-seuransa Helsingborgs IF:n päävalmentajaksi. [10]
Larssonin ensimmäinen kausi Helsingborgin peräsimessä sujui keskinkertaisesti. Seura ei kyennyt haastamaan mestaruustaistelussa kärkijoukkueita, mutta toisaalta sarjapaikka ei ollut uhattuna. Edelliskauden tapaan Helsingborg sijoittui keskikastiin ollen kahdeksas. Ruotsin cupissa Larsson johdatti seuran puolivälierään, jossa IFK Göteborg oli vahvempi maalein 2–0.
Salibandyura
muokkaaLarsson on pelannut salibandya nuoruudessaan ja edusti kaudella 2008–2009 puolikkaan kauden verran Ruotsin korkeinta sarjatasoa Svenska Superligania pelaavaa FC Helsingborgia.[11] Hänen viimeiseksi jääneessä ottelussaan Helsingborg kohtasi IBF Falunin.[12]
Lähteet
muokkaa- ↑ Henrik Larssonista poliisitutkinta MTV3 Internet, 20. elokuuta 2006
- ↑ Henrik Larsson: Maajoukkuepelini ovat takana MTV3 Internet, 17. heinäkuuta 2006.
- ↑ "Henke" Larsson palaa Ruotsin maajoukkueeseen 13.4.2008. MTV3 Internet.
- ↑ Henrik Larsson päättää mittavan uransa[vanhentunut linkki]
- ↑ Henke tränare i Landskrona
- ↑ Henke gör tummen upp för ett år till i BoIS
- ↑ Larsson förlänger med Landskrona
- ↑ Henrik Larsson: Därför slutar jag i Landskrona
- ↑ Larsson takes Falkenberg assignment
- ↑ Henrik Larsson leaves Falkenbergs to take charge at Helsingborgs
- ↑ Henrik Larsson vaihtaa salibandyyn Helsinginsanomat.fi. 20.11.2008. Helsingin Sanomat. Viitattu 26.1.2008.
- ↑ Henrik Larsson lopetti salibandyn Helsinginsanomat.fi. 3.2.2009. Helsingin Sanomat. Viitattu 3.2.2009.
Aiheesta muualla
muokkaa- Larssonin viralliset kotisivut (Arkistoitu – Internet Archive)
- Larsson footballdatabase.com:n tietokannassa (englanniksi)
Edeltäjä: Anders Linderoth |
Landskrona BoISin päävalmentajana 2010–2012 |
Seuraaja: Jörgen Pettersson |
Edeltäjä: Roar Hansen Per-Ola Ljung |
Helsingborgs IF:n päävalmentajana 2015–11/2016 6–8/2019 |
Seuraaja: Per-Ola Ljung Olof Mellberg |
1968: Eusébio • 1969: Petăr Žekov • 1970: Gerd Müller • 1971: Josip Skoblar • 1972: Gerd Müller • 1973: Eusébio • 1974: Héctor Yazalde • 1975: Dudu Georgescu • 1976: Sotiris Kaiafas • 1977: Dudu Georgescu • 1978: Hans Krankl • 1979: Kees Kist • 1980: Erwin Vandenbergh • 1981: Georgi Slavkov • 1982: Wim Kieft • 1983: Fernando Gomes • 1984: Ian Rush • 1985: Fernando Gomes • 1986: Marco van Basten • 1987: Rodion Cămătaru & Toni Polster • 1988: Tanju Çolak • 1989: Dorin Mateuț • 1990: Hugo Sánchez & Hristo Stoitškov • 1997: Ronaldo • 1998: Nikos Mahlas • 1999: Mário Jardel • 2000: Kevin Phillips • 2001: Henrik Larsson • 2002: Mário Jardel • 2003: Roy Makaay • 2004: Thierry Henry • 2005: Thierry Henry & Diego Forlán • 2006: Luca Toni • 2007: Francesco Totti • 2008: Cristiano Ronaldo • 2009: Diego Forlán • 2010: Lionel Messi • 2011: Cristiano Ronaldo • 2012: Lionel Messi • 2013: Lionel Messi • 2014: Cristiano Ronaldo / Luis Suárez • 2015: Cristiano Ronaldo
1946: Gunnar Gren • 1947: Gunnar Nordahl • 1948: Bertil Nordahl • 1949: Knut Nordahl • 1950: Erik Nilsson • 1951: Olle Åhlund • 1952: Kalle Svensson • 1953: Bengt Gustavsson • 1954: Sven-Ove Svensson • 1955: Gösta Löfgren • 1956: Gösta Sandberg • 1957: Åke Johansson • 1958: Orvar Bergmark • 1959: Agne Simonsson • 1960: Torbjörn Jonsson • 1961: Bengt Nyholm • 1962: Prawitz Öberg • 1963: Harry Bild • 1964: Hans Mild • 1965: Bo Larsson • 1966: Ove Kindvall • 1967: Ingvar Svahn • 1968: Björn Nordqvist • 1969: Tommy Svensson • 1970: Jan Olsson • 1971: Ronnie Hellström • 1972: Ralf Edström • 1973: Bo Larsson • 1974: Ralf Edström • 1975: Kent Karlsson • 1976: Anders Linderoth • 1977: Roy Andersson • 1978: Ronnie Hellström • 1979: Jan Möller • 1980: Rolf Zetterlund • 1981: Thomas Ravelli • 1982: Torbjörn Nilsson • 1983: Glenn Hysén • 1984: Sven Dahlkvist • 1985: Glenn Strömberg • 1986: Robert Prytz • 1987: Peter Larsson • 1988: Glenn Hysén • 1989: Jonas Thern • 1990: Tomas Brolin • 1991: Anders Limpar • 1992: Jan Eriksson • 1993: Martin Dahlin • 1994: Tomas Brolin • 1995: Patrik Andersson • 1996: Roland Nilsson • 1997: Pär Zetterberg • 1998: Henrik Larsson • 1999: Stefan Schwarz • 2000: Magnus Hedman • 2001: Patrik Andersson • 2002: Fredrik Ljungberg • 2003: Olof Mellberg • 2004: Henrik Larsson • 2005: Zlatan Ibrahimović • 2006: Fredrik Ljungberg • 2007: Zlatan Ibrahimović • 2008: Zlatan Ibrahimović • 2009: Zlatan Ibrahimović • 2010: Zlatan Ibrahimović • 2011: Zlatan Ibrahimović • 2012: Zlatan Ibrahimović • 2013: Zlatan Ibrahimović • 2014: Zlatan Ibrahimović • 2015: Zlatan Ibrahimović • 2016: Zlatan Ibrahimović • 2017: Andreas Granqvist • 2018: Victor Lindelöf • 2019: Victor Lindelöf • 2020: Zlatan Ibrahimović • 2021: Emil Forsberg • 2022: Dejan Kulusevski • 2023: Dejan Kulusevski
1 Ravelli | 2 R. Nilsson | 3 P. Andersson | 4 Björklund | 5 Ljung | 6 Schwarz | 7 Larsson | 8 Ingesson | 9 Thern | 10 Dahlin | 11 Brolin | 12 L. Eriksson | 13 M. Nilsson | 14 Kåmark | 15 Lučić | 16 Limpar | 17 Rehn | 18 Mild | 19 K. Andersson | 20 Erlingmark | 21 Blomqvist | 22 Hedman | Valmentaja Svensson
1 Hedman | 2 Mellberg | 3 P. Andersson | 4 Mjällby | 5 Michael Svensson | 6 Linderoth | 7 Alexandersson | 8 A. Svensson | 9 Ljungberg | 10 Allbäck | 11 Larsson | 12 Kihlstedt | 13 Antonelius | 14 Edman | 15 Jakobsson | 16 Lučić | 17 Magnus Svensson | 18 Jonson | 19 Farnerud | 20 D. Andersson | 21 Ibrahimović | 22 A. Andersson | 23 Isaksson | Valmentaja Lagerbäck ja Söderberg
1 Isaksson | 2 Nilsson | 3 Mellberg | 4 Lučić | 5 Edman | 6 Linderoth | 7 Alexandersson | 8 A. Svensson | 9 Ljungberg | 10 Ibrahimović | 11 Larsson | 12 Alvbåge | 13 Hansson | 14 Stenman | 15 K. Svensson | 16 Källström | 17 Elmander | 18 Jonson | 19 Andersson | 20 Allbäck | 21 Wilhelmsson | 22 Rosenberg | 23 Shaaban | Valmentaja Lagerbäck
1 Isaksson | 2 Nilsson | 3 Mellberg | 4 Hansson | 5 Stoor | 6 Linderoth | 7 Alexandersson | 8 Svensson | 9 Ljungberg | 10 Ibrahimović | 11 Elmander | 12 Shaaban | 13 Wiland | 14 Majstorović | 15 Granqvist | 16 Källström | 17 H. Larsson | 18 S. Larsson | 19 Andersson | 20 Allbäck | 21 Wilhelmsson | 22 Rosenberg | 23 Dorsin | Valmentaja Lagerbäck