Wikipedia

AS Monaco FC

monacolainen jalkapalloseura
Tämä artikkeli kertoo jalkapalloseurasta. Koripalloseurasta kertoo artikkeli AS Monaco Basket.

Association Sportive de Monaco Football Club on vuonna 1924 perustettu monacolainen jalkapalloseura. Ammattilaisseura siitä tuli vuonna 1948.

AS Monaco
Koko nimi Association Sportive de Monaco Football Club
Lempinimet Les Rouges et Blancs (punavalkoiset)
Perustettu 23. elokuuta 1924
Kaupunki Fontvieille, Monaco
Kenttä Stade Louis II
– kapasiteetti 18 525
Sarja Ligue 1
Sarjataso 1.
Värit punainen ja valkoinen
         
Omistaja Venäjä Dmitri Ribolovlev[1]
Päävalmentaja Itävalta Adi Hütter
}}
Kotipeliasu
}}
Vieraspeliasu

Vaikka seura on kotoisin Monacosta, se on pelannut aina naapurimaansa Ranskan jalkapallosarjoissa. Se on voittanut Ranskan-mestaruuden kahdeksan kertaa, mikä tekee joukkueesta yhden pääsarjan menestyneimmistä, ainoastaan PSG ja Marseille ovat voittaneet useamman.

Historia

muokkaa

AS Monaco perustettiin vuonna 1919 viiden paikallisen seuran fuusiona. Seuran ammattilaisaika käynnistyi varsinaisesti vuonna 1948, kun se nousi toiseen divisioonaan, ja ensimmäinen nousu pääsarjaan tapahtui vuonna 1953.[2]

Seuran ensimmäinen suuri menestyskausi koettiin Lucien Leducin valmennuksessa 1960-luvun alussa. Leduc johdatti Monacon Coupe de France -voittoon 1960 (Saint-Etienneä vastaan), liigamestaruuteen 1961 sekä seuran ainoaan tuplamestaruuteen (Ligue 1 ja Coupe de France) 1963. Leducin lähdön jälkeen seura koki taantuman, kunnes aloitti uuden menestyskauden 1970-luvun puolivälissä voittaen liigamestaruudet 1979 ja 1982 sekä Ranskan cupin 1980 ja 1985.[2] AS Monacon pitkäaikaisin puheenjohtaja on Jean-Louis Campora, joka johti seuraa vuosina 1976–2003.lähde?

Arsène Wengerin aikakausi (1987–1994)

muokkaa

1980-luvun lopulla Monaco palkkasi tuolloin verrattain tuntemattoman Arsène Wengerin, joka johdatti seuran viidenteen liigamestaruuteen heti ensimmäisellä kaudellaan. Wengerin aikana (1987-1994) Monaco tuli tunnetuksi nuorten tähtien, kuten Emmanuel Petit'n ja Thierry Henryn, kasvattajana.[2] Wengerin kaudella Monaco voitti yhden Ranskan cupin ja eteni Cup-voittajien cupin finaaliin, jossa se hävisi Werder Bremenille. Seuran tunnettuja pelaajia olivat muun muasssa George Weah, Jürgen Klinsmann ja Lilian Thuram.[3]

Menestys ja putoaminen

muokkaa

Seura voitti kaksi uutta liigamestaruutta 1997 ja 2000 sekä eteni Mestarien liigan finaaliin 2004. Finaalissa joukkue hävisi FC Portolle. Finaaliin johtaneella taipaleella Monaco kukisti Fernando Morientesin, Ludovic Giulyn ja Patrice Evran johdolla sekä Chelsean että Real Madridin.[3] Tämän jälkeen taloudelliset ongelmat johtivat seuran putoamiseen toiseen divisioonaan.[2]

Uusi omistaja

muokkaa

Monacon taloudellinen tilanne muuttui täysin joulukuussa 2011, kun venäläinen miljardööri Dmitri Ribolovlev osti seuran. Uuden omistajan myötä rahalliset haasteet poistuivat, ja seura ryhtyi hankkimaan näyttävästi kansainvälisiä huippupelaajia, kuten James Rodríguezin ja João Moutinhon FC Portosta, Falcaon Atlético Madridista. Lisäksi seuraan liittyivät myös Ricardo Carvalho ja Anthony Martial.[3]

Näiden merkittävien hankintojen tavoitteena oli nostaa Monaco Ranskan parhaaksi jalkapallojoukkueeksi ja palauttaa seura takaisin eurooppalaisille kentille. Seura palasi Ranskan korkeimmalle sarjatasolle vuonna 2013 kärsittyään kaksi vaikeaa kautta toisella sarjatasolla taloudellisten ongelmien keskellä. Kesällä 2013 ranskalaisen jalkapallon voimasuhteet muuttuivat merkittävästi, kun AS Monaco nousi takaisin Ligue 1:n kärkikastiin.[3]

Monaco on jatkanut toimintaansa nuorten lahjakkuuksien kasvattajana. Anthony Martialin siirto Manchester Unitediin (60 miljoonaa euroa, 2015) oli ennätyssumma alle 20-vuotiaalle pelaajalle, James Rodríguezin siirto Real Madridiin (2014) oli aikansa toiseksi kallein, ja Kylian Mbappén siirto PSG:hen (180 miljoonaa euroa, 2018) oli historian suurin siirtosumma.[2]

Stadion

muokkaa

AS Monaco pelaa kotiottelunsa 18 500-paikkaisella Stade Louis II:lla, joka sijaitsee Fontvieillen alueella Monacossa.

Stadion, kuten muutkin alueen rakennukset, on rakennettu Välimereltä vallatulle maalle. Stade Louis II toimi vuosina 1998–2012 myös näyttämönä vuosittaiselle UEFA Super Cupille, jossa kohtaavat Mestarien liigan ja UEFA Cupin voittajat.

Saavutukset

muokkaa

Edustusjoukkue

muokkaa
Päivitetty 24. tammikuuta 2024.[5]
Maalivahdit
01   Radosław Majecki
16   Philipp Köhn
50   Yann Lienard
Puolustajat
02   Vanderson
03   Guillermo Maripán
05   Thilo Kehrer
12   Caio Henrique
14   Ismail Jakobs
20   Kassoum Ouattara
22   Mohammed Salisu
34   Chrislain Matsima
99   Wilfried Singo
Keskikenttäpelaajat
04   Mohamed Camara
06   Denis Zakaria
07   Eliesse Ben Seghir
08   Eliot Matazo
17   Aleksandr Golovin
18   Takumi Minamino
19   Youssouf Fofana
21   Maghnes Akliouche
27   Krépin Diatta
37   Edan Diop
88   Soungoutou Magassa
Hyökkääjät
09   Myron Boadu
10   Wissam Ben Yedder (c)
29   Folarin Balogun
36   Breel Embolo

Entisiä pelaajia

muokkaa

Päävalmentajat kautta aikain

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ Who owns French football clubs? Le Monde. 30.6.2022. Viitattu 23.5.2025.
  2. ↑ a b c d e Club Football History. Viitattu 18.5.2025. (englanniksi)
  3. ↑ a b c d Jägerskiöld Nilsson, Leonard & Lahti, Petri (Renvall, Tuomas käänt.): Jalkapallon seuravaakunat: joukkueiden viralliset tunnukset ja niiden historia, s. 132–133. Helsinki: Minerva Kustannus, 2018. ISBN 978-952-312-691-6
  4. ↑ Footballcritic: Ligue 1 history footballcritic.com. Viitattu 20.1.2024.
  5. ↑ Joueurs - AS Monaco asmonaco.com. Viitattu 11.2.2019. (ranskaksi)

Aiheesta muualla

muokkaa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=AS_Monaco_FC&oldid=23281924”