Pohjois-Irlannin jalkapallomaajoukkue
Pohjois-Irlannin jalkapallomaajoukkue edustaa Pohjois-Irlantia kansainvälisissä jalkapallon maajoukkuekilpailuissa.
Pohjois-Irlanti | |||
---|---|---|---|
Lempinimi | Green & White Army | ||
Liitto | Irlantilainen jalkapalloliitto | ||
Kenttä | Windsor Park | ||
Valmentaja | Michael O’Neill | ||
Eniten otteluita | Pat Jennings (119) | ||
Eniten maaleja | David Healy (36) | ||
FIFAn maakoodi | NIR | ||
FIFA-ranking | 74 (18.7.2024) [1] | ||
|
|||
Ensimmäinen ottelu | |||
Irlanti 0–13 Englanti |
|||
Suurin voitto | |||
Irlanti 7–0 Wales |
|||
Suurin tappio | |||
Irlanti 0–13 Englanti |
|||
MM-kilpailut | |||
Esiintymiset | 3 (ensimmäiset 1958) | ||
Paras MM-sijoitus | Puolivälierissä 1958 | ||
EM-kilpailut | |||
Esiintymiset | 1 (ensimmäiset 2016) | ||
Paras sijoitus | Neljännesvälierissä 2016 |
Pohjois-Irlanti samoin kuin kolme muuta Yhdistyneen kuningaskunnan osaa (Englanti, Skotlanti ja Wales), kilpailevat omilla joukkueillaan. Ennen vuotta 1921 Irlanti oli osa Ison-Britannian ja Irlannin yhdistynyttä kuningaskuntaa ja koko saarta edusti yksi joukkue.
Pohjois-Irlannin maajoukkue on koko Irlannin jalkapallomaajoukkueen seuraaja, joka toimi ennen Irlannin vapaavaltion perustamista vuonna 1921. Joukkuetta hallinnoi Irlantilainen jalkapalloliitto (Irish Football Association), minkä päämaja on Belfastissa. Irlannin vapaavaltion perustamisen jälkeen vuonna 1926 perustettua Irlannin tasavallan jalkapallomaajoukkuetta hallinnoi Irlannin jalkapalloliitto (the Football Association of Ireland), joka pitää päämajaansa Dublinissa. Myös tasavallan maajoukkue ilmoitti edustavansa koko Irlannin saarta. Rajalinjat vakinaistettiin vasta vuonna 1946 ja kummassakin joukkueessa pelasi pelaajia joka puolelta saarta ennen vuotta 1950, jolloin laadittiin sääntö siitä, että pohjoisirlantilaiset pelaajat saivat edustaa vain Pohjois-Irlantia ja Irlannin tasavallan pelaajat vain Irlannin tasavaltaa. Vuoteen 1954 saakka molemmat joukkueet pelasivat Irlannin nimellä.
Pohjois-Irlannin maajoukkuetta kannattavat lähinnä unionistit, kun taas nationalistit kannattavat mieluummin Irlannin tasavallan maajoukkuetta. Vuonna 2002 Pohjois-Irlannin maajoukkueen kapteeni Neil Lennon lähti joukkueesta saatuaan lojalisteilta tappouhkauksen, koska hän pelasi Skotlannin Valioliigassa katolilaisten Celticissä.
Menestys arvokilpailuissa
muokkaaMM-kisat
muokkaa- 1930–1938: Ei osallistunut.
- 1950–1954: Ei selviytynyt karsinnoista.
- 1958: Puolivälierät
- 1962–1978: Ei selviytynyt karsinnoista.
- 1982: 2. kierros
- 1986: 1. kierros
- 1990–2022: Ei selviytynyt karsinnoista.
EM-kisat
muokkaaManagerit
muokkaa- Peter Doherty (1951–1962)
- Bertie Peacock (1962–1967)
- Billy Bingham (1967–1971)
- Terry Neill (1971–1975)
- Dave Clements (1975–1976)
- Danny Blanchflower (1976–1979)
- Billy Bingham (1980–1994)
- Bryan Hamilton (1994–1998)
- Lawrie McMenemy (1998–1999)
- Sammy McIlroy (2000–2003)
- Lawrie Sanchez (2004–2007)
- Nigel Worthington (2007–2011)
- Michael O’Neill (2011–
Lähteet
muokkaa- ↑ Men's Ranking inside.FIFA.com. 18.7.2024. Fédération Internationale de Football Association (FIFA). Viitattu 18.7.2024. (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaa- Irish Football Association
- Kannattajien sivu (Arkistoitu – Internet Archive)
- Tilastoja vuodesta 1882 lähtien