Stanley Cup

Stanley Cup
Myönnetään	NHL:n pudotuspelien voittajajoukkueelle
Jaettu	1893
Viimeisin voittaja	St. Louis Blues 2019
	Infobox OK

Stanley Cup on yksi jääkiekon arvostetuimmista palkintopokaaleista, joka myönnetään vuosittain jääkiekkoliiga NHL:n pudotuspelien voittajajoukkueelle. Poiketen muista Pohjois-Amerikan suurten urheiluliigojen (NBA, NFL ja MLB) mestaruuspalkinnoista, uutta Stanley Cupia ei teetetä vuosittain uudelleen vaan voittajajoukkue pitää sen hallussaan, kunnes uusi mestari on selvillä.

Pokaali tunnettiin alun perin nimellä Dominion Hockey Challenge Cup, ja silloinen Kanadan kenraalikuvernööri Frederick Arthur Stanley lahjoitti sen vuonna 1892 Kanadan jääkiekkokilpailujen kiertopalkinnoksi. Ensimmäinen palkinnon voittanut joukkue oli Montreal Hockey Club vuonna 1893.^[1] Vuonna 1915 National Hockey Associationnin ja Pacific Coast Hockey Associationnin solmiman sopimuksen mukaan molempien sarjojen parhaat joukkueet ratkoisivat Stanley Cupin voittajan. Vuonna 1926 Stanley Cupista tuli NHL:n mestaruuspalkinto, ja vuonna 1947 komitea teki sopimuksen Stanley Cupista siten, että NHL huolehtii pokaalista ja järjestettävästä kilpailusta sen voittamiseksi.^[2]

Kauden 1914–1915 jälkeen Stanley Cupin mestaruus on voitettu 94 kertaa. Voittajajoukkueista 17 on edelleen olemassa ja viisi on lopettanut toimintansa. Stanley Cup on jätetty jakamatta vuonna 1919 espanjantaudin aiheuttaman epidemian takia, ja vuonna 2005 NHL:n työsulun takia.^[3] Eniten mestaruuksia on kanadalaisella Montreal Canadiensilla, joka on voittanut mestaruuden 24 kertaa.^[4]

HistoriaMuokkaa

Ensimmäisen Stanley Cupin voittaja, Montreal AAA vuonna 1893.

Stanley Cupin ensimmäinen voittaja oli Montreal AAA (Amateur Athletic Association) vuonna 1893. Kuten ensimmäisen voittajan nimestä voi päätellä, aluksi Cupista pelattiin amatöörijoukkueilla. Joukkueiden alettua maksaa palkkaa pelaajille, Stanley Cup siirtyi ammattilaisjääkiekon palkinnoksi.

Alkuvuosina Stanley Cupia tavoittelivat useat joukkueet useista eri liigoista. Liigojen voittajat saivat haastaa kulloisenkin Stanley Cup -mestarin mestaruusotteluun.^lähde?

Kaudesta 1926–1927 NHL on ollut suurin jääkiekon ammattilaisliiga, jonka pudotuspelien voittaja on voittanut Stanley Cupin. Vuonna 1947 komitea teki sopimuksen Stanley Cupista siten, että NHL huolehtii pokaalista ja järjestettävästä kilpailusta sen voittamiseksi. NHL:llä on oikeus palauttaa Stanley Cup komitealle.^lähde? Samoin, mikäli NHL hajoaa tai perustetaan toinen hallitseva ammattilaisliiga, komitea voi ottaa Cupin uudelleen haltuunsa.^lähde?

PokaaliMuokkaa

Stanley Cupin pokaali

Muista Pohjois-Amerikan urheilun pääsarjojen palkinnoista poiketen Stanley Cupiin kaiverretaan vuosittain voittajajoukkueen pelaajien, valmentajien, huoltajien sekä joidenkin organisaation työntekijöiden nimet. Tämän vuoksi pokaalin koko on kasvanut vuosien saatossa. Pokaali painoi 2010-luvulla noin 15,6 kiloa ja sillä oli pituutta noin 89,5 senttimetriä.^[5] Jotta pelaaja voi saada nimensä pokaaliin, hänen on pitänyt pelata Stanley Cupin voittaneessa joukkueessa vähintään 41 runkosarjaottelua kauden aikana tai vaihtoehtoisesti vähintään yhdessä Stanley Cup -finaaliottelussa. Vuodesta 1994 lähtien on kuitenkin sallittu myös poikkeustapauksia.^[6]

Vuonna 1969 pokaalista tehtiin uusi versio, koska alkuperäinen oli hauras ja sen pelättiin rikkoutuvan. Alkuperäinen pokaali on näytteillä Hockey Hall of Famessa Torontossa. Nykyinen Stanley Cup on valmistettu nikkelin ja hopean metalliseoksesta, ja sen "kruunu"- tai "hattuosa" on kopio alkuperäisestä Stanley Cupista.^lähde?

Palkinto tunnetaan myös sen lempinimistä The Cup ja Lord Stanley's Cup, mutta lukuisat urheilutoimittajat ovat käyttäneet mestarijoukkueelle annettavasta palkinnosta myös humoristista nimeä Lordi Stanleyn muki (engl. Lord Stanley's Mug) sen lahjoittajan, Frederick Arthur Stanleyn mukaisesti.^[7] Stanley Cupiin liittyy myös lukuisia perinteitä, joista tunnetuin ja vanhin lienee samppanjan juominen pokaalista mestaruusjoukkueen juhlissa.^{kenen mukaan?}

Stanley Cupin finaaliMuokkaa

Stanley Cup -finaali tunnetaan nykyisin Pohjois-Amerikan kiekkoliigan NHL:n vuosittain pelattavana loppuottelusarjana. Siinä pelaavat vastakkain läntisen ja itäisen konferenssin voittaneet joukkueet. Loppuottelussa pelaaville joukkueille ei jaeta muita palkintoja, mutta useilla voittajajoukkueilla on tapana teettää pelaajilleen Stanley Cup -sormukset.^lähde?

Finaaliin pääsyMuokkaa

Finaaliin pääsyyn vaaditaan yhteensä 12 voittoa NHL:n pudotuspeleissä. Joukkueen pitää voittaa pudotuspeleissä kolme peräkkäistä ottelusarjaa, joista jokaisen voittamiseen tarvitaan neljä otteluvoittoa.

Ensimmäisellä kierroksella jatkosta putoaa kahdeksan joukkuetta, jolloin toiselle kierrokselle pääsee kahdeksan parasta. Ne pelaavat pääsystä konferenssifinaaleihin, joissa pelaavat molempien konferenssien kaksi parasta joukkuetta. Tästä syystä NHL:n välieriä kutsutaan konferenssifinaaliksi. Ne pelaavat näin ollen paitsi pääsystä Stanley Cupin -finaaleihin, myös konferenssin voitosta.

Stanley Cup SuomessaMuokkaa

Cupin saavuttanut pelaaja saa palkintokannun haltuunsa muutamaksi päiväksi PR-tarkoituksiin.

Ville Nieminen on käyttänyt sitä Suomessa voitettuaan cupin Colorado Avalanchen riveissä.^lähde?
Vuonna 1999 Jere Lehtisen voitettua Stanley Cupin pokaali käytettiin Suomessa.^lähde?
Teemu Selänne toi pokaalin Helsingin Rautatientorille kansanjuhlaan elokuussa 2007.^lähde?
Valtteri Filppula toi kannun Suomeen 2008 ja vei sen kasvattajaseuransa EVU:n jäähallille Vantaan Myyrmäkeen.^lähde?
Kimmo Timonen toi kannun Kuopion torille ja paikallisiin ravintoloihin 2015. Kimmo Timosen kasvattaseura on Kuopion KalPa.
Olli Määttä toi vuonna 2016 kannun kotikaupunkiinsa Jyväskylään, jossa järjestettiin kansanjuhla. Seuraavana vuonna hän juhli kannun kanssa Suomessa rauhallisemmin.^[8]
Ville Husso toi maljan Helsingin Kasinolle 2019.