Kalle Palander
Kalle Markus Palander (s. 2. toukokuuta 1977 Tornio) on suomalainen uransa lopettanut alppihiihtäjä ja vuoden 1999 pujottelun maailmanmestari. Kaudella 2002–2003 hän voitti pujottelun maailmancupin. Palander on Suomen menestynein miesalppihiihtäjä. Hän edusti pitkään Ounasvaaran Hiihtoseuraa, mutta vaihtoi lokakuussa 2005 Ruka Slalomiin.
Kalle Palander | |
---|---|
Palander Schladmingissa, Itävallassa 2008. |
|
Henkilötiedot | |
Koko nimi | Kalle Markus Palander |
Syntynyt | 2. toukokuuta 1977 Tornio |
Uran tiedot | |
Pituus | 179 cm |
Seura | RajaSlalom-68 |
Laji | alppihiihto |
Maailmancup | |
Kaudet | 1996–2012 |
Voitot | 14 |
Palkintokorokkeella | 30 |
Tietolaatikko päivitetty 2. helmikuuta 2019 |
|
Mitalit | |||
---|---|---|---|
Maa: Suomi | |||
Miesten alppihiihto | |||
MM-kilpailut | |||
Kultaa | Vail 1999 | pujottelu | |
Nuorten MM-kilpailut | |||
Pronssia | Hoch-Ybrig 1996 | alppiyhdistetty |
Ura
muokkaaPalander väläytti ensimmäisen kerran taitojaan maailmalle ollen Sestrieressä alppihiihdon MM-kisoissa 1997 pujottelun 16:s. Tuolloin hän osallistui kaikkiin lajeihin, myös supersuurpujotteluun ja syöksylaskuun. Naganon olympialaisissa 1998 Palander oli pujottelun 9:s, mikä oli tuohon mennessä suomalaisten paras alppihiihtosijoitus olympialaisissa.
Kausi 1998–1999 oli Palanderin läpimurto. Laskut alkoivat maailmancupissakin tuottaa kymmenen kärjen sijoituksia, ja parhaimmillaan Palander laski kahdesti kuudenneksi pujottelussa. Vailin MM-kisoissa hän voitti yllätyksellisesti pujottelun maailmanmestaruuden. Avauslaskun jälkeen Palander oli seitsemäntenä, mutta toisen kierroksen nappisuoritus nosti hänet Suomen ensimmäiseksi alppihiihdon maailmanmestariksi ja arvokisamitalistiksi.
Seuraavalla kaudella Palander laski MC:ssa parhaimmillaan viidenneksi, mutta kausi 2000–2001 oli tuskien taivalta. Pujottelussa hän sijoittui parhaimmillaan yhdeksänneksi, mutta laskut päättyivät yleensä ulosajoihin – varsinkin kakkoslajissaan suurpujottelussa, jossa hän pääsi vain kerran toiselle kierrokselle ollen 25:s. Myös St. Antonin MM-kisat päättyivät sekä pujottelun että suurpujottelun osalta keskeytyksiin, ja Palander ehti jo uhata lopettavansa kilpailunsa suurpujottelussa kokonaan.
Kausi 2001–2002 näytti jo valoa tunnelin päässä. Vaikka suurpujottelukilpailut päättyivätkin maailmancupissa yhtä lukuun ottamatta keskeytyksiin ja Salt Lake Cityn olympialaisissa 2002 pujottelukin tuotti keskeytyksen, pujottelun maailmancup sujui Palanderilta jo loistavasti. Ensimmäinen palkintokoroketila oli lähellä Adelbodenissa, jossa Palander oli neljäs. Palander laski kaikissa pujottelun MC-kisoissa pisteille ollen huonoimmillaankin 14:s. Pujottelucupissa hän sijoittuikin kuudenneksi.
Kausi 2002–2003 nosti Palanderin takaisin alppihiihdon kärkeen, tällä kertaa pysyvästi. Kauden avauksessa Park Cityssä Palander oli 20:s, mutta jo seuraavissa kolmessa pujottelussa hän oli lähellä palkintokorokepaikkaa ollen kahdesti neljäs. Arvostetussa Kitzbühelin pujottelussa Palander avasi maailmancupin palkintokoroketilansa voittamalla kilpailun. Tämä oli myös suomalaisten ensimmäinen alppihiihdon MC-voitto. Alkuun päästyään Palander voitti myös kolme seuraavaa MC-pujottelua ja kun hän MC-kauden päätöksessä sijoittui toiseksi, voitti Palander historiallisesti arvostuksessaan jopa MM-kilpailut ohittavan pujottelun maailmancupin. Kokonaiscupissa Palander oli neljäs. St. Moritzin MM-kilpailuissa Palander väläytti jo suurpujottelussakin olemalla kuudes, pujottelussa hän sijoittui seitsemänneksi. Joulukuussa hän sijoittui toiseksi vuoden urheilija -äänestyksessä.
Kausi 2003–2004 jatkoi Palanderin menestystä. Hän kantoi hetken maailmancupin johtajan punaista liiviä sekä pujottelussa että suurpujottelussa, mutta joutui lopulta taipumaan molemmissa lajeissa kakkoseksi. Palanderin epäonneksi molempien lajien päätösosakilpailut jouduttiin huonon sään vuoksi perumaan. Suomen joukkue haki vielä protestilla Palanderia pujottelun ykköseksi, sillä kauden voittaja, Itävallan Rainer Schönfelder oli saanut kyseenalaisesti uusia kauden avauksessa Park Cityssä avauslaskunsa ulosajettuaankin, sillä radanpuhdistaja oli ollut liian lähellä rataa. Protesti ei mennyt läpi ja Schönfelder sai pitää kyseisen kilpailun kakkostilansa ja pujottelucupin ykköstilansa. Palander voitti kaudella jälleen neljä pujotteluosakilpailua ja suurpujottelussakin kaksi. Palkintokorokkeelle hän pääsi yhdeksän kertaa. Kokonaiscupissa hän sijoittui kuudenneksi.
Kausi 2004–2005 oli edelliskauteen verrattuna vaatimaton. Kalle Palander oli pujottelussa kerran osakilpailun kolmas ja suurpujottelussa kolmesti kolmas. Palander oli suurpujottelucupin 6., pujottelucupin 10. ja maailmancupin kokonaiskilpailun 9. Bormion MM-kilpailuissa oli tyytyminen suurpujottelun neljänteen sijaan. Pujottelussa tuli keskeytys ensimmäisellä kierroksella.
Kaudella 2005–2006 Palander saavutti osakilpailuissa seitsemän palkintokorokesijoitusta; suurpujottelussa kerran toinen ja kahdesti kolmas, pujottelussa kaksi voittoa, kerran toinen ja kerran kolmas. Palander on pujottelucupissa toinen, suurpujottelucupissa viides ja kokonaiskilpailussa seitsemäs. Palander sivusi Torinon talviolympialaisten suurpujottelussa uransa parasta olympiasuoritusta olemalla kisan yhdeksäs. Maailmancupin finaaleissa Åressa Palanderilla oli vielä mahdollisuus voittaa pujottelun maailmancup mutta hän loukkasi ennen pujottelukilpailua käydyssä suurpujottelussa vasemman polvensa. Polven eturistisidevamma vaati leikkaushoitoa.[1]
Kauden 2005–2006 jälkeen Palander vaihtoi suksimerkkiä Atomicilta Fischerille.[2] Atomiceilla Palander ehti laskea neljän vuoden ajan.
Kaudella 2006–2007 Palander voitti yhden suurpujottelukilpailun ja oli kerran kolmas. Hän sijoittui suurpujottelun maailmancupissa neljänneksi, pujottelucupissa yhdeksänneksi sekä kokonaiskilpailussa kymmenenneksi.
Kaudella 2007–2008 Palander voitti jälleen yhden suurpujottelun osakilpailun ja oli kerran kolmas. Pujottelussa hän oli parhaimmillaan toinen. Kausi jäi kuitenkin Palanderilta kesken loukkaantumisen vuoksi. Kaudella 2008–2009 Palander ei päässyt kilpailemaan lainkaan, koska hänen jalassaan ollut säärivamma ehti pahentua ennen kauden alkua, ja hän joutui uuteen leikkaukseen. Häneltä jäivät väliin myös Val d'Iseren MM-kilpailut. Kaudella 2010–2011 Palander palasi säärivamman aiheuttaman lähes kolmen vuoden tauon jälkeen jälleen kilpailemaan. Kolme kertaa leikattu jalka ei ollut kuitenkaan vieläkään kunnossa.[3]
20. syyskuuta 2012 pitämässään lehdistötilaisuudessa Palander ilmoitti lopettavansa uransa.[4]
Timo Kangasluoman toimittama ja Docendon julkaisema, 192-sivuinen kirja Kalle – suoraa puhetta julkaistiin syyskuussa 2016 (ISBN 978-952-291-293-0).[5]
Yksityiselämä
muokkaaKallen vanhemmat ovat Elvi ja Jouni Palander (k. 2009). Isä toimi Kallen valmentajana ja äiti on toiminut mentaalivalmentajana.
Palander on naimisissa Riina-Maija Palanderin (o.s. Salminen) kanssa. Heidät vihittiin Kuusamon Pyhän Ristin kirkossa 8. huhtikuuta 2007.[6] Heillä on vuonna 2007 syntynyt tytär sekä vuonna 2012 syntyneet kaksoset.[7] Palanderilla on myös vuonna 1999 Norjassa syntynyt tytär.[8] Palander asuu perheineen Kivistössä Vantaalla.[9] Palander jätti avioerohakemuksen Lapin käräjäoikeuteen tammikuussa 2021.[10]
Palander sai Tornion kaupungilta maailmanmestaruudesta palkinnoksi Tornionjoen rannalta lähes 5000 neliön lahjatontin, jolle rakennutti noin 300 neliöisen omakotitalon. Hän myi talonsa vuonna 2021.[11]
Palander on sijoittanut tulojaan Halti Oy:n osakkeisiin ja tekee yhtiön kanssa tuotekehitys- ja markkinointiyhteistyötä.[12]
Palander esiintyi ensimmäistä kertaa näyttelijänä Napapiirin sankarit 3 -elokuvassa, joka sai ensi-iltansa 23. elokuuta 2017.[13]
Palander perusti yhdessä Toni Niemisen kanssa elokuussa 2017 henkisen valmentautumisen konsultaatiota antavan yrityksen, nimeltään Herkät herrasmiehet.[14]
Palander oli mukana Nelonen-kanavan Selviytyjät Suomi -tosi-tv-sarjassa vuonna 2018.[15]
Saavutukset
muokkaaMitalit | |||
---|---|---|---|
Maa: Suomi | |||
Miesten alppihiihto | |||
MM-kilpailut | |||
Kultaa | Vail 1999 | pujottelu | |
Nuorten MM-kilpailut | |||
Pronssia | Hoch-Ybrig 1996 | alppiyhdistetty | |
SM-kilpailut | |||
Kultaa | Ylläs 1996 | supersuurpujottelu | |
Kultaa | Ylläs 1997 | suurpujottelu | |
Kultaa | Tahko 1998 | pujottelu | |
Kultaa | Ounasvaara 2001 | pujottelu | |
Kultaa | Ylläs 2003 | suurpujottelu | |
Kultaa | Ruka 2003 | pujottelu | |
Kultaa | Koli 2004 | paripujottelu | |
Kultaa | Ounasvaara 2005 | pujottelu | |
Kultaa | Ounasvaara 2005 | paripujottelu | |
Kultaa | Levi 2005 | suurpujottelu | |
Kultaa | 2006 | paripujottelu | |
Kultaa | Ylläs 2007 | suurpujottelu | |
Kultaa | Ylläs 2007 | pujottelu | |
Hopeaa | Ylläs 1996 | suurpujottelu | |
Hopeaa | Koli 1997 | pujottelu | |
Hopeaa | Ylläs 1997 | supersuurpujottelu | |
Hopeaa | Ylläs 1998 | supersuurpujottelu | |
Hopeaa | Ylläs 1998 | suurpujottelu | |
Hopeaa | Salla 1999 | pujottelu | |
Hopeaa | Levi 1999 | suurpujottelu | |
Pronssia | Ruka 1996 | pujottelu | |
Pronssia | Ylläs 1997 | supersuurpujottelu |
Maailmancupin kokonaiskilpailussa parhaimmillaan 4. (2002–2003)
Pujottelu
muokkaa- MM-kilpailut
- Olympialaiset
- 9. (Nagano 1998)
- Nuorten MM-kisat
- 4. (Schwyz, 1995–1996)
- Maailmancup
Suurpujottelu
muokkaa- MM-kilpailut
- Olympialaiset
- 9. (Torino 2006)
- Nuorten MM-kisat
- 12. (Schwyz, 1995–1996)
- Maailmancup
- Suurpujottelucupin toinen 2003–2004
- 4 osakilpailuvoittoa, 2 kakkossijaa, 7 kolmossijaa (16.12.2007 mennessä)
Supersuurpujottelu
muokkaaSyöksy
muokkaaAlppiyhdistetty
muokkaa- Nuorten MM-kisat
- 3. (Schwyz, 1995–1996)
Maailmancup-voitot
muokkaaN:o | Pvm | Paikka | Laji |
---|---|---|---|
1. | 26. tammikuuta 2003 | Kitzbühel | Pujottelu |
2. | 28. tammikuuta 2003 | Schladming | Pujottelu |
3. | 2. maaliskuuta 2003 | Yongpyong | Pujottelu |
4. | 8. maaliskuuta 2003 | Shigakogen | Pujottelu |
5. | 23. marraskuuta 2003 | Park City | Pujottelu |
6. | 14. joulukuuta 2003 | Alta Badia | Suurpujottelu |
7. | 4. tammikuuta 2004 | Flachau | Pujottelu |
8. | 25. tammikuuta 2004 | Kitzbühel | Pujottelu |
9. | 7. helmikuuta 2004 | Adelboden | Suurpujottelu |
10. | 14. maaliskuuta 2004 | Sestriere | Pujottelu |
11. | 24. tammikuuta 2006 | Schladming | Pujottelu |
12. | 11. maaliskuuta 2006 | Shigakogen | Pujottelu |
13. | 17. joulukuuta 2006 | Alta Badia | Suurpujottelu |
14. | 16. joulukuuta 2007 | Alta Badia | Suurpujottelu |
Lähteet
muokkaa- Kalle Palander Kansainvälinen hiihtoliitto (FIS). (englanniksi)
Viitteet
muokkaa- ↑ Raichille suurpujottelucupin voitto, Palanderin kausi päättyi loukkaantumiseen 17.3.2006. Suomen Hiihtoliitto. Viitattu 26.10.2008.[vanhentunut linkki]
- ↑ Palander Fischerille 3.5.2006. Suomen Hiihtoliitto. Viitattu 26.10.2008.
- ↑ Jussi-Pekka Reponen, Vain Bode Miller uskoo Palanderiin, Helsingin Sanomat 23.10.2010 sivu B 12
- ↑ Kalle Palanderin huikea ura on ohi mtv3.fi. Viitattu 20.9.2012.
- ↑ Kalle Adlibris. Arkistoitu 6.5.2017. Viitattu 21.9.2016.
- ↑ Kalle Palander meni naimisiin iltasanomat.fi. 10.4.2007. Ilta-Sanomat. Viitattu 24.10.2011.[vanhentunut linkki]
- ↑ Kalle Palander poseeraa kaksostensa kanssa mtv3.fi. 20.9.2012. MTV3. Viitattu 25.9.2012.
- ↑ Kalle Palanderin suuri salaisuus – kärysi ratista ja istui linnassa mtv3.fi. 1.4.2008. MTV3. Viitattu 25.9.2012.
- ↑ Jymy-yllätys – Palanderit muuttivat Ranskan kartanosta kerrostaloon Vantaalle: Riina-Maija sai huippuduunin www.iltalehti.fi. Viitattu 11.1.2019.
- ↑ Kalle ja Riina-Maija Palander: Avioero! www.iltalehti.fi. Viitattu 13.1.2021.
- ↑ Kalle Palanderin Tornion-talo myytiin tingittyyn hintaan www.iltalehti.fi. Viitattu 21.5.2021.
- ↑ Kalle Palander osaomistajaksi Halti OY:hyn (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Kalle Palander tekee ensimmäisen elokuvaroolinsa – ”gigolomainen” rooli Napapiirin sankarit 3 -elokuvassa Ilta-Sanomat. 28.7.2017. Viitattu 29.7.2017.
- ↑ MTV: Yllättävä yhteistyö – Toni Nieminen ja Kalle Palander perustivat konsulttiyrityksen iltalehti.fi. Viitattu 23.8.2017.
- ↑ Selviytyjät Suomi Ruutu. Viitattu 9.3.2018.