Avaa päävalikko

Ranskan ympäriajo (ransk. Le Tour de France, puhekielessä usein pelkkä Tour) on maailman tunnetuinlähde? vuosittain järjestettävä pyöräilykilpailu. Se ajettiin ensimmäisen kerran vuonna 1903 ja on siitä lähtien järjestetty joka vuosi paitsi maailmansotien aikana 1915–1918 ja 1940–1946.[1] Ranskan ympäriajo on yksi kolmesta suuresta pyöräilyn kolmiviikkoisesta etappikilpailuista (kaksi muuta ovat Italian ympäriajo ja Espanjan ympäriajo).

Tourdefrance.gif
Ranskan ympäriajo
Viimeisin kilpailu 2019
Paikalliset nimet Le Tour de France
Alue  Ranska ja ympäröivät valtiot
Ajankohta heinäkuu
Tyyppi Suuri etappiajo (Grand Tour)
Johtaja Christian Prudhomme
Historia
Ensimmäinen 1903
Kilpailuja yht. 106 (2019)
Ensimmäinen voittaja Ranska Maurice Garin
Eniten voittoja Ranska Jacques Anquetil
Ranska Bernard Hinault
Belgia Eddy Merckx
Espanja Miguel Induráin
(5 voittoa)
Viimeisin voittaja Kolumbia Egan Bernal (2019)
Eniten päiviä keltapaidassa Belgia Eddy Merckx (96)
Eniten etappivoittoja Belgia Eddy Merckx (34)

Kilpailun reitti vaihtelee vuodesta toiseen; viime vuosina kilpailun kokonaispituus on ollut 3 000 ja 4 000 kilometrin välillä. Maaliin päässeiden ajajien keskinopeus koko kilpailun ajalta on noin 40 kilometriä tunnissa,lähde? eli ajassa mitattuna satulassa on viime vuosina istuttu lähes sata tuntia. Kilpailua pidetään yleisesti yhtenä maailman rankimpina yhtäjaksoisina urheilusuorituksina jo pelkästään vuoristo-osuuksiensa takia joita ovat Ranskan keskiylänkö, Pyreneet ja Alpit. Valtaosa etapeista ajetaan yhteislähtönä, jolloin joukkuetaktiikka on tärkeässä roolissa. Muutama etappi ajetaan henkilökohtaisena aika-ajona yksin kelloa vastaan ja nimenomaan henkilökohtaiset aika-ajoetapit ovat siivittäneet monet ajajat kokonaiskilpailun voittoon. Myös joukkueittain ajettava aika-ajo on useana vuonna kuulunut kilpailuun yhtenä etappina.

Ivan Basso ja Lance Armstrong vuoden 2004 Tourilla.

Kilpailun voittajan on kuitenkin oltava pyöräilyn varsinainen monilahjakkuus, sillä käytännössä voittajan on oltava vahva sekä vaativissa vuoristonousuissa että aika-ajossa. Moni vahva ajaja, jolla on heikkouksia joissakin näistä osa-alueista keskittyykin kokonaiskilpailun voiton sijasta yksittäisillä etapeilla pärjäämiseen mikä selittääkin sen että joidenkin ajajien unelmana on voittaa Tourilla pelkästään yksi etappi. Valtaosalla ajajista tehtävänä on kuitenkin ensisijaisesti oman tallin vahvimpien ajajien tukeminen.

Kokonaiskilpailun johtaja pitää yllään keltaista paitaa, maillot jaune'a. Parhaan mäkiajajan, vuorten valtiaan, päällä taas on maillot à pois rouges, punapilkkuinen valkoinen paita. Paras kirimies kantaa päällään vihreää paitaa, maillot vert ja kokonaiskilpailussa parhaiten sijoittuneella nuorella ajajalla on valkoinen paita, maillot blanc.

Pääjoukko eli peloton vuoden 2005 Tourin 8. etapilla Joukon keulassa T-Mobilen vaaleanpunaiset ja Discovery Channelin sini-musta-valkoiset värit.

Suomalaisista kilpailuun ovat ottaneet osaa Joona Laukka vuosina 1997–1998, Kjell Carlström vuosina 2005–2007 ja Jussi Veikkanen vuonna 2009.

Tourin menestynein kilpailija oli muutamien vuosien ajan seitsemään voittoon pyöräillyt yhdysvaltalainen Lance Armstrong. Vuonna 2012 USADA esitti kuitenkin yli tuhatsivuisessa raportissaan todisteita Armstrongin dopinginkäytöstä. Tämän perusteella Armstrongin kaikki voitot mitätöitiin. Vuosien 1998-2005 Toureille päätettiin olla nimeämättä uusia voittajia hänen tilalleen.[2][3] Nykyisin eniten voittoja, viisi kappaletta, on neljällä ajajalla: ranskalaisilla Jacques Anquetililla ja Bernard Hinaultilla, belgialaisella Eddy Merckxilla ja espanjalaisella Miguel Induráinilla.

T-Mobilen saksalainen Andreas Klöden sijoittui vuoden 2004 kokonaiskilpailussa toiseksi, vaikkei ollut edes joukkueensa kapteeni.

Sisällysluettelo

Tourin viime vuosien voittajiaMuokkaa

Vuosi Maillot jaune   2. 3. Maillot à pois rouges   Maillot vert   Maillot blanc  
2019  

Egan Bernal

 

Geraint Thomas

 

Steven Kruijswijk

 

Romain Bardet

 

Peter Sagan (7.)

 

Egan Bernal

2018  

Geraint Thomas

 

Tom Dumoulin

 

Christopher Froome

 

Julian Alaphilippe

 

Peter Sagan (6.)

 

Pierre Latour

2017  

Christopher Froome (4.)

 

Rigoberto Urán

 

Romain Bardet

 

Warren Barguil

 

Michael Matthews

 

Simon Yates

2016   Christopher Froome (3.)   Romain Bardet   Nairo Quintana   Rafal Majka (2.)   Peter Sagan (5.)   Adam Yates
2015   Christopher Froome (2.)   Nairo Quintana   Alejandro Valverde   Christopher Froome   Peter Sagan (4.)   Nairo Quintana
2014   Vincenzo Nibali   Jean-Christophe Péraud   Thibaut Pinot   Rafal Majka   Peter Sagan (3.)   Thibaut Pinot
2013   Chris Froome   Nairo Quintana   Joaquim Rodríguez   Nairo Quintana   Peter Sagan (2.)   Nairo Quintana
2012   Bradley Wiggins   Chris Froome   Vincenzo Nibali   Thomas Voeckler   Peter Sagan   Tejay van Garderen
2011   Cadel Evans   Andy Schleck   Fränk Schleck   Samuel Sánchez   Mark Cavendish   Pierre Rolland
2010   Alberto Contador
  Andy Schleck
  Denis Menšov   Samuel Sánchez   Anthony Charteau   Alessandro Petacchi   Andy Schleck
2009   Alberto Contador   Andy Schleck   Lance Armstrong   Franco Pellizotti   Thor Hushovd   Andy Schleck
2008   Carlos Sastre   Cadel Evans   Denis Menšov   Carlos Sastre   Óscar Freire   Andy Schleck
2007   Alberto Contador   Cadel Evans   Levi Leipheimer   Mauricio Soler   Tom Boonen   Alberto Contador

TilastojaMuokkaa

Eddy Merckx on ainoa kilpailija, joka on voittanut mäkikilpailun, yhdistelmäkilpailun, pistekilpailun ja kokonaiskilpailun sekä aggressiivisimman ajajan palkinnon samana vuonna (1969).

Useimmin Ranskan ympäriajoon ovat osallistuneet George Hincapie, Stuart O'Grady ja Jens Voigt, 17 kertaa. Heistä Hincapie ajoi maaliin 16 kertaa peräkkäin. Joop Zoetemelk sallistui kilpailuun yhteensä 16 kertaa, voitti kokonaiskilpailun sekä yhdistelmäkilpailun kerran ja sijoittui 10 parhaan joukkoon 12 kertaa. Hän ei keskeyttänyt kilpailua kertaakaan. Myös Sylvain Chavanel on osallistunut Ranskan ympäriajoon 16 kertaa.

Ranskan ympäriajon alkuvuosina kilpailijat ajoivat yksinään ja säännöissä toisinaan kiellettiin ryhmässä ajaminen. Tämä johti suuriin aikaeroihin kilpailun voittajan ja toiseksi tulleen välillä. Nykyään kilpailijat ajavat ryhmässä, joten aikaerot ovat pienentyneet. Alla olevassa taulukossa on listattu kymmenen pienintä aikaeroa voittajan ja toiseksi tulleen välillä. Suurin aikaero oli vuoden 1903 Ranskan ympäriajossa, jolloin kilpailun voitti Maurice Garin 2h 49m 45s ennen Lucien Pothieriä.

Aikaero Vuosi Kilpailijat
8s 1989 Greg LeMond – Laurent Fignon
23s 2007 Alberto Contador – Cadel Evans
32s 2006 Óscar Pereiro – Andreas Klöden
38s 1968 Jan Janssen – Herman Van Springel
39s 2010 Alberto Contador – Andy Schleck
40s 1987 Stephen Roche – Pedro Delgado
48s 1977 Bernard Thévenet – Hennie Kuiper
55s 1964 Jacques Anquetil – Raymond Poulidor
58s 2008 Carlos Sastre – Cadel Evans

EtappivoitotMuokkaa

32 ajajaa on voittanut vähintään 10 etappia (mukaan lukien puolitetut etapit ja pois lukien joukkueaika-ajot). Vielä aktiivisten ajajien nimet on lihavoitu.

Sija Nimi Maa Etappivoitot
1 Eddy Merckx   Belgia 34
2 Mark Cavendish   Yhdistynyt kuningaskunta 30
3 Bernard Hinault   Ranska 28
4 André Leducq   Ranska 25
5 André Darrigade   Ranska 22
6 Nicolas Frantz   Luxemburg 20
7 François Faber   Luxemburg 19
8 Jean Alavoine   Ranska 17
9 Jacques Anquetil   Ranska 16
René Le Greves   Ranska 16
Charles Pelissier   Ranska 16
12 Freddy Maertens   Belgia 15
13 Philippe Thys   Belgia 13
Louis Trousselier   Belgia 13
15 Gino Bartali   Italia 12
Mario Cipollini   Italia 12
Robbie McEwen   Australia 12
Miguel Indurain   Espanja 12
Erik Zabel   Saksa 12
20 Jean Aerts   Belgia 11
Louison Bobet   Ranska 11
Raffaele Di Paco   Italia 11
André Greipel   Saksa 11
24 Jan Raas   Alankomaat 10
Gerrie Knetemann   Alankomaat 10
Joop Zoetemelk   Alankomaat 10
Walter Godefroot   Belgia 10
Charly Gaul   Luxemburg 10
Maurice Archambaud   Ranska 10
Antonin Magne   Ranska 10
Henri Pelissier   Ranska 10
Thor Hushovd   Norja 10

Kolme ajajaa on yhtenä vuonna voittanut vähintään 8 etappia:

Etappivoitot maittainMuokkaa

Määrä Maa
697   Ranska
471   Belgia
265   Italia
170   Alankomaat
127   Espanja

Nopeimmat etapitMuokkaa

Ranskan ympäriajon nopein etappi ajettiin vuoden 1999 kipailussa Lavalista Blois'in. Etapin pituus oli 194,5 km ja sen voitti Mario Cipollini ajalla 3h 51m 45s. Cipollinin keskinopeus oli 50,34 km/h.[4] Nopein täysymittainen aika-ajoetappi oli vuoden 2005 avausetappi Fromentinesta Noirmantier-en-l'lle (19 km). Sen voitti David Zabriskie, jonka keskinopeus nopeus oli 54,676 km/h. Chris Boardman ajoi vuoden 1994 prologissa tätäkin nopeammin. Hänen keskinopeutensa 7,2 kilometrin mittaisella etapilla oli 55,152 km/h. Kaikkein nopein etappi Ranskan ympäriajossa on ollut vuoden 2005 67,5 kilometrin mittainen kilpailun joukkueaika-ajo. Etapin voitti Discovery Channel -joukkue, jonka keskinopeus oli 57,32 km/h.

Katso myösMuokkaa

KirjallisuusMuokkaa

  • Lazell, Marguerite: Tour De France - The Story of the World's Greatest Cycle Race [2009]

LähteetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

Le Tour de France

1903 | 1904 | 1905 | 1906 | 1907 | 1908 | 1909 | 1910 | 1911 | 1912 | 1913 | 1914 | 1915 | 1916 | 1917 | 1918 | 1919 | 1920 | 1921 | 1922 | 1923 | 1924 | 1925 | 1926 | 1927 | 1928 | 1929 | 1930 | 1931 | 1932 | 1933 | 1934 | 1935 | 1936 | 1937 | 1938 | 1939 | 1940 | 1941 | 1942 | 1943 | 1944 | 1945 | 1946 | 1947 | 1948 | 1949 | 1950 | 1951 | 1952 | 1953 | 1954 | 1955 | 1956 | 1957 | 1958 | 1959 | 1960 | 1961 | 1962 | 1963 | 1964 | 1965 | 1966 | 1967 | 1968 | 1969 | 1970 | 1971 | 1972 | 1973 | 1974 | 1975 | 1976 | 1977 | 1978 | 1979 | 1980 | 1981 | 1982 | 1983 | 1984 | 1985 | 1986 | 1987 | 1988 | 1989 | 1990 | 1991 | 1992 | 1993 | 1994 | 1995 | 1996 | 1997 | 1998 | 1999 | 2000 | 2001 | 2002 | 2003 | 2004 | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 | 2009 | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018

  Maillot jaune |   Maillot vert |   Maillot à pois rouges |   Maillot blanc