Avaa päävalikko

Ranskan ympäriajo

pyöräilykilpailu

Ranskan ympäriajo eli Tour de France, lyhyemmin Tour, on Ranskassa joka vuoden heinäkuussa järjestettävä maantiepyöräilykilpailu. Ranskan ympäriajo on arvostetuin kolmesta suuresta pyöräilyn etappikilpailuista, joista kaksi muuta ovat Italian ympäriajo ja Espanjan ympäriajo.[1]

Tourdefrance.gif
Ranskan ympäriajo
Viimeisin
kilpailu
2019
Paikalliset
nimet
Le Tour de France
Alue  Ranska ja ympäröivät valtiot
Ajankohta heinäkuu
Tyyppi Suuri etappiajo (Grand Tour)
Johtaja Christian Prudhomme
Historia
Ensimmäinen 1903
Kilpailuja yht. 106 (2019)
Ensimmäinen
voittaja
Ranska Maurice Garin
Eniten voittoja Ranska Jacques Anquetil
Ranska Bernard Hinault
Belgia Eddy Merckx
Espanja Miguel Indurain
(5 voittoa)
Viimeisin
voittaja
Kolumbia Egan Bernal (2019)
Eniten päiviä
keltapaidassa
Belgia Eddy Merckx (96)
Eniten
etappivoittoja
Belgia Eddy Merckx (34)

Ranskan ympäriajo ajettiin ensimmäisen kerran vuonna 1903, ja se on siitä lähtien järjestetty joka vuosi paitsi maailmansotien aikana 1915–1918 ja 1940–1946.[2]

Kilpailu kestää noin kolme viikkoa, ja siihen kuuluu noin 20 yhden päivän mittaista etappia.[1] Kilpailun kokonaispituus on 2010-luvulla vaihdellut 3 300 ja 3 700 kilometrin välillä.[3] Maaliin päässeiden ajajien keskinopeus koko kilpailun ajalta on noin 40 kilometriä tunnissa.[4]

Kilpailun reitti ja lähtöpaikka vaihtelee vuodesta toiseen. Joskus reitti on käynyt myös naapurimaiden Englannin, Belgian, Italian, Saksan ja Espanjan maaperällä.[1] Reitti kulkee vaihtelevien maasto- ja ilmasto-olojen halki. Kilpailuun kuuluu myös Alpeilla ja Pyreneillä ajettavia vuorietappeja. Niiden yksittäiset nousut luokitellaan vähiten raskaasta nelosluokasta raskaisiin ykkösluokan nousuihin, ja kaikkein raskaimmat nousut ovat luokittelemattomia.[4]

Kilpailijat kuuluvat noin 20 ammattilaistalliin, joista jokaisessa on yhdeksän ajajaa.[1] Valtaosa etapeista ajetaan yhteislähtönä, jolloin joukkuetaktiikka on tärkeässä roolissa. Muutama etappi ajetaan henkilökohtaisena aika-ajona yksin kelloa vastaan, ja nimenomaan henkilökohtaiset aika-ajoetapit ovat siivittäneet monet ajajat kokonaiskilpailun voittoon. Myös joukkueittain ajettava aika-ajo on useana vuonna kuulunut kilpailuun yhtenä etappina.

HistoriaMuokkaa

Ensimmäinen Ranskan ympäriajo ajettiin vuonna 1903. Kilpailun perusti toimittaja Henri Desgrange, joka halusi markkinoida sen avulla L'Auto-urheilulehteään. Aluksi pyörissä ei saanut olla ketjuvaihteita, ajajien oli huollettava pyöränsä itse, eikä toisia ajajia saanut peesata. Vuorietapit tulivat mukaan vuonna 1910.[4]

Vuoteen 1930 asti joukkueiden sponsoreina toimi lähinnä polkupyörävalmistajia. Sen jälkeen tallit olivat kansallisia ja alueellisia, kunnes vuonna 1962 kaupalliset tallit palasivat takaisin. Talleja ovat sen jälkeen rahoittaneet esimerkiksi pankit, vakuutusyhtiöt ja kuluttajatavaroiden valmistajat.[1]

Dopingin käyttöön Tourilla alettiin suhtautua vakavasti vuonna 1967, kun brittiläinen kilpailija kuoli lämpöhalvaukseen käytettyään amfetamiinia.[4] 1990-luvulla paljastui EPO-hormonin käyttöä.[1] Yhdysvaltalaisen Lance Armstrongin kaikki seitsemän voittoa mitätöitiin jälkikäteen vuonna 2012 kun hänen dopinginkäyttönsä oli tullut ilmi. Armstrongin tilalle päätettiin olla nimeämättä uusia voittajia.[5][6] Alkuperäinen voittaja on hylätty dopingkäryn vuoksi myös vuosina 2006 ja 2010.[1]

Ranskan ympäriajo

1903 | 1904 | 1905 | 1906 | 1907 | 1908 | 1909 | 1910 | 1911 | 1912 | 1913 | 1914 | 1915 | 1916 | 1917 | 1918 | 1919 | 1920 | 1921 | 1922 | 1923 | 1924 | 1925 | 1926 | 1927 | 1928 | 1929 | 1930 | 1931 | 1932 | 1933 | 1934 | 1935 | 1936 | 1937 | 1938 | 1939 | 1940 | 1941 | 1942 | 1943 | 1944 | 1945 | 1946 | 1947 | 1948 | 1949 | 1950 | 1951 | 1952 | 1953 | 1954 | 1955 | 1956 | 1957 | 1958 | 1959 | 1960 | 1961 | 1962 | 1963 | 1964 | 1965 | 1966 | 1967 | 1968 | 1969 | 1970 | 1971 | 1972 | 1973 | 1974 | 1975 | 1976 | 1977 | 1978 | 1979 | 1980 | 1981 | 1982 | 1983 | 1984 | 1985 | 1986 | 1987 | 1988 | 1989 | 1990 | 1991 | 1992 | 1993 | 1994 | 1995 | 1996 | 1997 | 1998 | 1999 | 2000 | 2001 | 2002 | 2003 | 2004 | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 | 2009 | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019

  Maillot jaune |   Maillot vert |   Maillot à pois rouges |   Maillot blanc

Kilpailut ja johtajanpaidatMuokkaa

 
Pääjoukko eli peloton vuoden 2005 Tourin 8. etapilla. Joukon keulassa T-Mobilen vaaleanpunaiset ja Discovery Channelin sini-musta-valkoiset värit.

Ranskan ympäriajoon kuuluu samanaikaisesti monta kilpailua. Kokonaiskilpailun johtaja pitää yllään keltaista paitaa, maillot jaune. Parhaan mäkiajajan, vuorten valtiaan, päällä on punapilkkuinen valkoinen paita, maillot à pois rouges. Paras kirimies kantaa päällään vihreää paitaa, maillot vert ja kokonaiskilpailussa parhaiten sijoittuneella alle 25-vuotiaalla ajajalla on valkoinen paita, maillot blanc.[1][4]

VaativuusMuokkaa

Ranskan ympäriajoa pidetään yleisesti yhtenä maailman rankimpina yhtäjaksoisina urheilusuorituksina jo pelkästään vuoristo-osuuksiensa takia. Kilpailun voittajan on oltava pyöräilyn varsinainen monilahjakkuus, sillä käytännössä voittajan on oltava vahva sekä vaativissa vuoristonousuissa että aika-ajossa. Moni vahva ajaja, jolla on heikkouksia joissakin näistä osa-alueista keskittyykin kokonaiskilpailun voiton sijasta yksittäisillä etapeilla pärjäämiseen mikä selittääkin sen että joidenkin ajajien unelmana on voittaa Tourilla pelkästään yksi etappi. Valtaosalla ajajista tehtävänä on kuitenkin ensisijaisesti oman tallin vahvimpien ajajien tukeminen.

TilastojaMuokkaa

VoittajatMuokkaa

Eniten kokonaiskilpailun voittoja, viisi kappaletta, on neljällä ajajalla: ranskalaisilla Jacques Anquetililla ja Bernard Hinaultilla, belgialaisella Eddy Merckxilla ja espanjalaisella Miguel Indurainilla.[1] Muutamien vuosien ajan menestyksekkäin kilpailija oli seitsemään voittoon vuosina 1998–2005 pyöräillyt yhdysvaltalainen Lance Armstrong. Vuonna 2012 paljastuneen dopinginkäytön johdosta Armstrongin kaikki voitot kuitenkin mitätöitiin.[5][6]

Eddy Merckx on ainoa kilpailija, joka on voittanut mäkikilpailun, yhdistelmäkilpailun, pistekilpailun ja kokonaiskilpailun sekä aggressiivisimman ajajan palkinnon samana vuonna (1969).

Eniten kokonaiskilpailun voittojaMuokkaa

Sija Nimi Maa Voitot[7]
1 Bernard Hinault   Ranska 5
2 Eddy Merckx   Belgia 5
3 Jacques Anquetil   Ranska 5
4 Miguel Indurain   Espanja 5
5 Chris Froome   Yhdistynyt kuningaskunta 4
6 Greg LeMond   Yhdysvallat 3
7 Louison Bobet   Ranska 3
8 Philippe Thys   Belgia 3

Viime vuosien voittajiaMuokkaa

Vuosi Kokonaiskilpailun voittaja   2. 3. Mäkikilpailun voittaja   Pistekilpailun voittaja   Paras nuori kilpailija  
2019   Egan Bernal   Geraint Thomas   Steven Kruijswijk   Romain Bardet   Peter Sagan (7.)   Egan Bernal
2018   Geraint Thomas   Tom Dumoulin   Chris Froome   Julian Alaphilippe   Peter Sagan (6.)   Pierre Latour
2017   Chris Froome (4.)   Rigoberto Urán   Romain Bardet   Warren Barguil   Michael Matthews   Simon Yates
2016   Chris Froome (3.)   Romain Bardet   Nairo Quintana   Rafal Majka (2.)   Peter Sagan (5.)   Adam Yates
2015   Chris Froome (2.)   Nairo Quintana   Alejandro Valverde   Chris Froome   Peter Sagan (4.)   Nairo Quintana
2014   Vincenzo Nibali   Jean-Christophe Péraud   Thibaut Pinot   Rafal Majka   Peter Sagan (3.)   Thibaut Pinot
2013   Chris Froome   Nairo Quintana   Joaquim Rodríguez   Nairo Quintana   Peter Sagan (2.)   Nairo Quintana
2012   Bradley Wiggins   Chris Froome   Vincenzo Nibali   Thomas Voeckler   Peter Sagan   Tejay van Garderen
2011   Cadel Evans   Andy Schleck   Fränk Schleck   Samuel Sánchez   Mark Cavendish   Pierre Rolland
2010   Alberto Contador
  Andy Schleck
  Denis Menšov   Samuel Sánchez   Anthony Charteau   Alessandro Petacchi   Andy Schleck
2009   Alberto Contador   Andy Schleck   Lance Armstrong   Franco Pellizotti   Thor Hushovd   Andy Schleck
2008   Carlos Sastre   Cadel Evans   Denis Menšov   Carlos Sastre   Óscar Freire   Andy Schleck
2007   Alberto Contador   Cadel Evans   Levi Leipheimer   Mauricio Soler   Tom Boonen   Alberto Contador

OsanottojaMuokkaa

Useimmin Ranskan ympäriajoon ovat osallistuneet vuoteen 2019 mennessä Sylvain Chavanel 18 kertaa (vuosina 2001–2018) sekä George Hincapie, Stuart O’Grady ja Jens Voigt 17 kertaa. Chavanel, Hincapie ja Joop Zoetemelk ovat selviytyneet 16 kertaa maaliin.[8]

Suomalaisista kilpailuun ovat ottaneet osaa Joona Laukka vuosina 1997 ja 1998, Kjell Carlström vuosina 2005, 2006 ja 2007 ja Jussi Veikkanen vuonna 2009.[9]

AikaerojaMuokkaa

Ranskan ympäriajon alkuvuosina kilpailijat ajoivat yksinään ja säännöissä toisinaan kiellettiin ryhmässä ajaminen. Tämä johti suuriin aikaeroihin kilpailun voittajan ja toiseksi tulleen välillä. Nykyään kilpailijat ajavat ryhmässä, joten aikaerot ovat pienentyneet. Alla olevassa taulukossa on listattu kymmenen pienintä aikaeroa voittajan ja toiseksi tulleen välillä. Suurin aikaero oli vuoden 1903 Ranskan ympäriajossa, jolloin kilpailun voitti Maurice Garin 2h 49m 45s ennen Lucien Pothieriä.

Aikaero Vuosi Kilpailijat
8s 1989 Greg LeMond – Laurent Fignon
23s 2007 Alberto Contador – Cadel Evans
32s 2006 Óscar Pereiro – Andreas Klöden
38s 1968 Jan Janssen – Herman Van Springel
39s 2010 Alberto Contador – Andy Schleck
40s 1987 Stephen Roche – Pedro Delgado
48s 1977 Bernard Thévenet – Hennie Kuiper
55s 1964 Jacques Anquetil – Raymond Poulidor
58s 2008 Carlos Sastre – Cadel Evans

EtappivoitotMuokkaa

32 ajajaa on voittanut vähintään 10 etappia (mukaan lukien puolitetut etapit ja pois lukien joukkueaika-ajot). Vielä aktiivisten ajajien nimet on lihavoitu.

Sija Nimi Maa Etappivoitot[10]
1 Eddy Merckx   Belgia 34
2 Mark Cavendish   Yhdistynyt kuningaskunta 30
3 Bernard Hinault   Ranska 28
4 André Leducq   Ranska 25
5 André Darrigade   Ranska 22
6 Nicolas Frantz   Luxemburg 20
7 François Faber   Luxemburg 19
8 Jean Alavoine   Ranska 17
9 Jacques Anquetil   Ranska 16
René Le Greves   Ranska 16
Charles Pelissier   Ranska 16
12 Freddy Maertens   Belgia 15
13 Philippe Thys   Belgia 13
Louis Trousselier   Belgia 13
15 Gino Bartali   Italia 12
Mario Cipollini   Italia 12
Robbie McEwen   Australia 12
Miguel Indurain   Espanja 12
Erik Zabel   Saksa 12
20 Jean Aerts   Belgia 11
Louison Bobet   Ranska 11
Raffaele Di Paco   Italia 11
André Greipel   Saksa 11
24 Jan Raas   Alankomaat 10
Gerrie Knetemann   Alankomaat 10
Joop Zoetemelk   Alankomaat 10
Walter Godefroot   Belgia 10
Charly Gaul   Luxemburg 10
Maurice Archambaud   Ranska 10
Antonin Magne   Ranska 10
Henri Pelissier   Ranska 10
Thor Hushovd   Norja 10

Kolme ajajaa on yhtenä vuonna voittanut vähintään 8 etappia:

Etappivoitot maittainMuokkaa

Määrä Maa
697   Ranska
471   Belgia
265   Italia
170   Alankomaat
127   Espanja

Nopeimmat etapitMuokkaa

Ranskan ympäriajon nopein etappi ajettiin vuoden 1999 kipailussa Lavalista Blois'in. Etapin pituus oli 194,5 km ja sen voitti Mario Cipollini ajalla 3h 51m 45s. Cipollinin keskinopeus oli 50,34 km/h.[11] Nopein täysymittainen aika-ajoetappi oli vuoden 2005 avausetappi Fromentinesta Noirmantier-en-l'lle (19 km). Sen voitti David Zabriskie, jonka keskinopeus nopeus oli 54,676 km/h. Chris Boardman ajoi vuoden 1994 prologissa tätäkin nopeammin. Hänen keskinopeutensa 7,2 kilometrin mittaisella etapilla oli 55,152 km/h. Kaikkein nopein etappi Ranskan ympäriajossa on ollut vuoden 2005 67,5 kilometrin mittainen kilpailun joukkueaika-ajo. Etapin voitti Discovery Channel -joukkue, jonka keskinopeus oli 57,32 km/h.

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e f g h i Tour de France Encyclopaedia Britannica. Viitattu 7.11.2019.
  2. Tour de France - the greatest cycling contest on earth France This Way. Viitattu 8.4.2011. (englanniksi)
  3. The history of the Tour de France Tour de France. Viitattu 7.11.2019.
  4. a b c d e Barton, Robin: Suuri pyöräilijän käsikirja, s. 172–181. Suomentanut Korhonen, Juhana. Readme.fi, 2012. ISBN 978-952-220-454-7.
  5. a b http://www.mtv3.fi/urheilu/muutlajit/pyoraily/uutiset.shtml/2012/10/1640499/armstrongilta-vietiin-tour-de-france--voitot
  6. a b http://yle.fi/urheilu/armstrong_menettaa_seitseman_tour_de_francen_voittoaan/6344956
  7. Most wins Pro Cycling Statistics. Viitattu 7.11.2019.
  8. Most starts Pro Cycling Statistics. Viitattu 7.11.2019.
  9. Finland » Tour de France Pro Cycling Statistics. Viitattu 7.11.2019.
  10. Most stage wins Pro Cycling Statistics. Viitattu 7.11.2019.
  11. http://www.thefreelibrary.com/Cipollini+and+Cannondale+Record+Fastest-Ever+Tour+de+France+Stage+Win-a055093948

Aiheesta muuallaMuokkaa