Bradley Wiggins

kilpapyöräilijä

Bradley Wiggins (s. 28. huhtikuuta 1980 Gent, Belgia) on uransa lopettanut englantilainen rata- ja maantiepyöräilijä. Hän on viisinkertainen olympiavoittaja, seitsenkertainen maailmanmestari ja Ranskan ympäriajon 2012 voittaja.[1]

Mitalit
Bradley Wiggins vuonna 2015.
Bradley Wiggins vuonna 2015.
Maa:  Yhdistynyt kuningaskunta
Miesten ratapyöräily
Olympiarenkaat Olympialaiset
Kultaa Kultaa Ateena 2004 henkilökohtainen takaa-ajo
Kultaa Kultaa Peking 2008 henkilökohtainen takaa-ajo
Kultaa Kultaa Peking 2008 joukkuetakaa-ajo
Kultaa Kultaa Rio de Janeiro 2016 joukkuetakaa-ajo
Hopeaa Hopeaa Ateena 2004 joukkuetakaa-ajo
Pronssia Pronssia Sydney 2000 joukkuetakaa-ajo
Pronssia Pronssia Ateena 2004 madison
Ratapyöräilyn MM-kilpailut
Kultaa Kultaa Stuttgart 2003 henkilökohtainen takaa-ajo
Kultaa Kultaa Mallorca 2007 henkilökohtainen takaa-ajo
Kultaa Kultaa Mallorca 2007 joukkuetakaa-ajo
Kultaa Kultaa Manchester 2008 henkilökohtainen takaa-ajo
Kultaa Kultaa Manchester 2008 madison
Kultaa Kultaa Manchester 2008 joukkuetakaa-ajo
Kultaa Kultaa Lontoo 2016 madison
Hopeaa Hopeaa Manchester 2000 joukkuetakaa-ajo
Hopeaa Hopeaa Antwerpen 2001 joukkuetakaa-ajo
Hopeaa Hopeaa Stuttgart 2003 joukkuetakaa-ajo
Hopeaa Hopeaa Lontoo 2016 joukkuetakaa-ajo
Pronssia Pronssia Kööpenhamina 2002 joukkuetakaa-ajo
Miesten maantiepyöräily
Olympiarenkaat Olympialaiset
Kultaa Kultaa Lontoo 2012 aika-ajo
Maantiepyöräilyn MM-kilpailut
Kultaa Kultaa Ponferrada 2014 aika-ajo
Hopeaa Hopeaa Kööpenhamina 2011 aika-ajo
Hopeaa Hopeaa Firenze 2013 aika-ajo

Ammattipyöräilijä Gary Wigginsin poika Bradley Wiggins syntyi Belgiassa, mutta varttui Lontoossa. Isänsä jälkiä seuraten hän aloitti pyöräilyn nuorena, Lontoon Herne Hill -velodromilla 12-vuotiaana. [2] Hänet aateloitiin vuonna 2013.[3]

Wiggins ilmoitti uransa päättymisestä joulukuussa 2016.[4]

Ratapyöräily

muokkaa

Wiggins kuului Ison-Britannian pronssia voittaneeseen joukkueeseen vuoden 2000 Sydneyn olympialaisten joukkuetakaa-ajossa. Neljä vuotta myöhemmin Ateenan olympialaisissa hän voitti kultaa neljän kilometrin henkilökohtaisessa takaa-ajossa, hopeaa joukkuetakaa-ajossa sekä pronssia Rob Haylesin kanssa Madisonissa. Pekingin olympialaisissa vuonna 2008 hän saavutti toistamiseen kultaa neljän kilometrin henkilökohtaisessa takaa-ajossa. Joukkuetakaa-ajossa hän kirkasti neljän vuoden takaisen hopeansa kullaksi. Rio de Janeiron olympialaisissa 2016 hän voitti kultaa joukkuetakaa-ajossa.

Ratapyöräilyn MM-kisoissa Wiggins on voittanut kultaa henkilökohtaisessa takaa-ajossa vuosina 2003, 2007 ja 2008. Joukkuetakaa-ajossa hän on saavuttanut Britannian joukkueessa kultaa vuosina 2007 ja 2008, hopeaa vuosina 2000, 2001, 2003 ja 2016[5] sekä pronssia vuonna 2002. Madison-ajon maailmanmestaruuden hän voitti Mark Cavendishin kanssa 2008 ja 2016.

Wiggins teki 7. kesäkuuta 2015 Lontoon olympiavelodromilla tunninajon maailmanennätyksen 54,526 kilometriä. Aiempi ME oli Alex Dowsettin 52,937 kilometriä.[6]

Maantiepyöräily

muokkaa

Wiggins aloitti ammattilaisuransa vuonna 2002. Hän edusti Française des Jeux -tallia 2002–2003, Crédit Agricolea 2004–2005, Cofidista 2006–2007, Team Columbiaa 2008, Garmin-Slipstreamiä 2009 ja Team Skyta vuodesta 2010 huhtikuuhun 2015. Tämän jälkeen hän aloitti uudessa Team Wigginsissä.[7]

Hän voitti pitkään etupäässä aika-ajokilpailuja, muun muassa Dauphiné Libérén prologin ja Dunkerquen neljän päivän ajon aika-ajoetapin 2007 sekä De Pannen kolmen päivän ajon aika-ajo-osuuden ja Ison-Britannian aika-ajomestaruuden 2009 ja 2010. Italian ympäriajossa 2010 hän voitti Amsterdamissa ajetun 8,4 kilometrin avausetapin.

Ranskan ympäriajossa 2009 Wiggins sijoittui neljänneksi. Vuonna 2011 hän voitti Criterium du Dauphinén kokonaiskilpailun ja kotimaansa maantiejon mestaruuden sekä sijoittui Juan José Cobon dopingtuomion jälkeen toiseksi Espanjan ympäriajossa[8]. Maantieaika-ajon MM-kilpailussa hän sai hopeaa. Vuonna 2012 hän voitti Pariisi–Nizza-ajon kokonaiskilpailun ja aika-ajoetapin, Tour de Romandien kokonaiskilpailun ja kaksi etappia sekä Criterium du Dauphinén kokonaiskilpailun ja aika-ajoetapin. Heinäkuussa hän voitti ensimmäisenä brittinä Ranskan ympäriajon kokonaiskilpailun[9]. Hän sijoittui prologissa toiseksi ja nousi kokonaiskilpailun johtoon seitsemännen etapin jälkeen. Hän voitti aika-ajona käydyt 9. ja 19. etapin. Hän voitti kokonaiskilpailussa toiseksi sijoittuneen maanmiehensä ja tallitoverinsa Chris Froomen kolmella minuutilla 21 sekunnilla[9]. Lontoon olympialaisissa hän voitti aika-ajon ennen Saksan Tony Martinia.[10]

Vuonna 2013 Wiggins voitti Britannian ympäriajon. Aika-ajon MM-kilpailussa hän sai hopeaa. Vuonna 2014 hän voitti aika-ajon maailmanmestaruuden.

Saavutuksia maantiepyöräilyssä

muokkaa
2003
Tour de l'Avenir, etapin 1 (aika-ajo) voitto
2005
Circuit de Lorraine, etapin 2 (aika-ajo) voitto
Tour de l'Avenir, etapin 8 voitto
MM-kilpailut, aika-ajossa seitsemäs
2007
Dunkerquen neljän päivän ajo, etapin 1 (aika-ajo) voitto
Dauphiné Libéré, prologin voitto
Tour du Poitou-Charentes et de la Vienne, etapin 4 (aika-ajo) voitto
Duo Normand (pariaika-ajokilpailu), voitto (parina Michiel Elijzen)
MM-kilpailut, aika-ajossa kymmenes
2009
De Pannen kolmen päivän ajo, etapin 3b (aika-ajo) voitto
Italian ympäriajo, etapilla 21 (aika-ajo) toinen
Ranskan ympäriajo, kokonaiskilpailussa neljäs, etapilla 1 (aika-ajo) kolmas
Aika-ajon Ison-Britannian mestaruus
Herald Sun Tour, kokonaiskilpailun ja etapin 5 (aika-ajo) voitto
2010
Italian ympäriajo, etapin 1 (aika-ajo) voitto
Aika-ajon Ison-Britannian mestaruus
2011
Pariisi–Nizza-ajo, kokonaiskilpailussa kolmas
Bayern-Rundfahrt, 4. etapin (aika-ajo) voitto
Criterium du Dauphiné, kokonaiskilpailun voitto
Maantieajon Ison-Britannian mestaruus
Espanjan ympäriajo, kokonaiskilpailussa toinen, etapilla 10 (aika-ajo) kolmas
MM-kilpailut, aika-ajossa hopeaa
2012
Volta ao Algarve, 5. etapin (aika-ajo) voitto
Pariisi–Nizza, kokonais- ja pistekilpailun sekä etapin 8 (aika-ajo) voitto
Tour de Romandie, kokonaiskilpailun sekä 1. ja 5. (aika-ajo) etapin voitto
Criterium du Dauphiné, kokonaiskilpailun ja 4. etapin (aika-ajo) voitto
Ranskan ympäriajo, kokonaiskilpailun sekä etappien 9 ja 19 (aika-ajoja) voitto, prologissa toinen, etapeilla 7 ja 17 kolmas. Kilpailua johtavan keltainen paita 7. etapin jälkeen
Aika-ajon olympiavoitto
2013
Katalonian ympäriajo, kokonaiskilpailussa viides
Italian ympäriajo, 8. etapilla (aika-ajo) toinen
Puolan ympäriajo, 7. etapin (aika-ajo) voitto
Britannian ympäriajo, kokonaiskilpailun ja 3. etapin (aika-ajo) voitto
MM-kilpailut, aika-ajossa hopeaa
2014
Kalifornian ympäriajo, kokonaiskilpailun ja 2. etapin (aika-ajo) voitto
Aika-ajon Ison-Britannian mestaruus
Britannian ympäriajo, kokonaiskilpailussa kolmas, 8 (a) -etapin (aika-ajo) voitto
MM-kilpailut, aika-ajon kultaa
2015
De Pannen kolmen päivän ajo, kokonaiskilpailussa kolmas, 3 (b) -etapin (aika-ajo) voitto

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Viisinkertainen olympiavoittaja karmeissa talousvaikeuksissa www.iltalehti.fi. Viitattu 13.11.2023.
  2. Looking down from Herne Hill, I can see the future is bright Guardian 8.4.2007
  3. Pyöräilyn supertähti Bradley Wiggins lopettaa: Historiallinen suoritus toi ritarin arvon iltalehti.fi. Viitattu 28.12.2016.
  4. Sir Bradley Wiggins: Cyclist announces retirement BBC News. 28.12.2016. Viitattu 28.12.2016.
  5. Men's Team Pursuit tissottiming.com. Viitattu 7.3.2016. (englanniksi)
  6. Pyöräilysuuruus hurjan ennätyksen jälkeen - "Tämän lähemmäs en pääse kokemaan, miltä synnytys tuntuu" yle.fi. 7.6.2015. Viitattu 8.6.2015.
  7. Bradley Wiggins procyclingstats.com. Viitattu 8.6.2015. (englanniksi)
  8. 2011 66th Vuelta a España (WT) General classification procyclingstats.com. Viitattu 6.2.2020. (englanniksi)
  9. a b Ranskan ympäriajossa tehtiin brittihistoriaa - Wiggins ykkönen yle.fi. 22.7.2012. Viitattu 22.7.2012.
  10. Tour-voittaja räjäytti pankin - Britannian kultatilastoon täytettä 1.8.2012. Yle Urheilu. Viitattu 1.8.2012.