Vincenzo Nibali

kilpapyöräilijä

Vincenzo Nibali (s. 14. marraskuuta 1984 Messina) on italialainen maantiepyöräilijä, joka kilpaili ammattilaisena vuosina 2005–2022. Hän voitti kaksi kertaa Italian ympäriajon sekä kerran Ranskan ja Espanjan ympäriajon. Lisäksi hän voitti kahdesti Lombardian ympäriajon ja kerran Milano – San Remon. Hän aloitti ammattilaisuransa Fassa Bortolo -tallissa 2005, edusti Liquigasia 2006–2012, Astana Teamia 2013–2016, Bahrain-Meridaa 2017–2019, Trek-Segafredoa 2020–2021 ja Astana Qazaqstan Teamia 2022.

Vincenzo Nibali
Henkilötiedot
Syntynyt14. marraskuuta 1984 (ikä 40)
Kansalaisuus  Italia
Pyöräilijä
Lempinimi Hai
Pituus 180 cm
Paino 65 kg
Joukkue lopettanut
Laji maantie
Rooli ajaja
Ura
Ammattilaisjoukkue(et)
2005
2006–2012
2013–2016
2017–2019
2020–2021
2022
Fassa Bortolo
Liquigas
Astana Team
Bahrain-Merida
Trek-Segafredo
Astana Qazaqstan Team
Suurimmat voitot

Italian ympäriajo 2013, 2016, 6 etappia
Ranskan ympäriajo 2014, 6 etappia
Espanjan ympäriajo 2010, 2 etappia
Lombardian ympäriajo 2015, 2017
Milano – San Remo 2018
Tirreno–Adriatico 2012, 2013
GP Ouest-France 2006
Italia Maantieajon Italian-mestaruus 2014, 2015

Tiedot päivitetty: 12. lokakuuta 2022

Aiheesta muualla
vincenzonibali.it

Nibali voitti ProTour-sarjaan kuuluvan GP Ouest-France -kilpailun vuonna 2006. Vuonna 2008 hän sijoittui Ranskan ympäriajon nuorten kilpailussa kolmanneksi ja 2009 toiseksi. Italian ympäriajossa 2010 hän sijoittui kokonaiskilpailussa kolmanneksi ja voitti lisäksi Asoloon päättyneen 14. etapin karattuaan muilta kärkiajajilta Monte Grappan vuorelta laskettaessa[1]. Saman vuoden Espanjan ympäriajossa hän voitti sekä kokonais- että yhdistelmäkilpailun ja nousi Ezequiel Mosqueran hylkäyksen[2] myötä myös 20. etapin voittajaksi. Italian ympäriajossa 2011 hän sijoittui alun perin kolmanneksi, mutta nousi Alberto Contadorin hylkäyksen jälkeen toiseksi[3]. Hän nousi lisäksi aika-ajoetapin voittajaksi[3]. Nibali voitti 2012 Tirreno–Adriatico-etappikilpailun ja sijoittui Ranskan ympäriajossa kolmanneksi. Hän voitti Tirreno–Adriaticon myös 2013.

Nibali voitti Italian ympäriajon 2013 neljän minuutin 43 sekunnin erolla Rigoberto Uraniin[4]. Hän voitti lisäksi ylämäkeen ajetun aika-ajoetapin ja vuoristossa ajetun 20. etapin. Saman vuoden Espanjan ympäriajossa hän sijoittui toiseksi 37 sekuntia Chris Hornerille hävinneenä[5]. Ranskan ympäriajossa 2014 hän voitti kokonaiskilpailun 7 minuutin ja 37 sekunnin erolla Jean-Christophe Péraudiin. Lisäksi hän voitti neljä etappia, joista kolme oli vuorietappeja. Ranskan ympäriajossa 2015 hän voitti Alpeilla ajetun 19. etapin[6]. Hän voitti samana vuonna Lombardian ympäriajon karattuaan kärkiryhmästä hieman ennen toiseksi viimeisen nousun, Civiglion, huippua[7].

Nibali voitti Italian ympäriajon toistamiseen 2016. Hän oli 18. etapin jälkeen neljäntenä neljä minuuttia 43 sekuntia kilpailua johtanutta Steven Kruijswijkia jäljessä[8]. Hän voitti Risouliin päättyneen 19. etapin nousten kokonaiskilpailussa toiseksi 44 sekunnin päähän kilpailun johtoon siirtyneestä Esteban Chavesista[9]. Seuraavan päivän toiseksi viimeisellä etapilla Nibali karkasi Chavesilta jyrkässä nousussa 15 kilometriä ennen maalia ja siirtyi kokonaiskilpailun johtoon 52 sekunnin erolla Chavesiin[10]. Tuo säilyi heidän eronaan myös viimeisen etapin jälkeen[11].

Italian ympäriajossa 2017 Nibali voitti Bormioon päättyneen 16. etapin. Kokonaiskilpailussa hän sijoittui kolmanneksi. Saman vuoden Espanjan ympäriajossa hän voitti Andorra la Vellaan päättyneen kolmannen etapin.[12] Kokonaiskilpailussa hän sijoittui toiseksi kaksi minuuttia ja 15 sekuntia Chris Froomelle hävinneenä.[13] Hän voitti samana syksynä Lombardian ympäriajon 28 sekunnin erolla Julian Alaphilippeen[14].

Nibali voitti Milano – San Remo -suurklassikon 2018 karattuaan pääjoukosta Poggion nousussa noin seitsemän kilometriä ennen maalia[15]. Seuraavan vuoden Italian ympäriajossa hän sijoittui toiseksi minuutin ja viisi sekuntia Richard Carapazille hävinneenä[16]

Saavutuksia

muokkaa
2002
Maantiepyöräilyn MM-kilpailut, junioreiden aika-ajossa pronssia
2004
Maantiepyöräilyn MM-kilpailut, alle 23-v. aika-ajossa pronssia
2006
GP Ouest-France, voitto
Settimana Ciclista Internazionale Coppi-Bartali, kokonaiskilpailussa toinen, 2. etapin voitto
Eneco Tour, kokonaiskilpailussa kolmas
2007
Giro di Toscana, voitto
GP Industria & Artigianato-Larciano, voitto
Slovenian ympäriajo, kokonaiskilpailussa toinen, pistekilpailun sekä 3. ja 4. etapin voitto
Italian ympäriajo, kokonaiskilpailussa 19., Liquigasin joukkueessa 1. etapin (joukkueaika-ajo) voitto
2008
Giro del Trentino, kokonaiskilpailun ja 3. etapin voitto
Italian ympäriajo, kokonaiskilpailussa 11., nuorten kilpailussa kolmas
Ranskan ympäriajo, kokonaiskilpailussa 20., nuorten kilpailussa kolmas
Olympialaiset, aika-ajossa 15.
2009
Giro dell'Appennino, voitto
Ranskan ympäriajo, kokonaiskilpailussa seitsemäs, nuorten kilpailussa toinen, 15. etapilla kolmas
GP Camaiore, voitto
2010
Tour de San Luis, kokonaiskilpailun ja 4. etapin (aika-ajo) voitto
Italian ympäriajo, kokonais- ja pistekilpailussa kolmas, 14. etapin voitto, 19. etapilla kolmas
Slovenian ympäriajo, kokonaiskilpailun ja 3. etapin voitto
Vuelta a Burgos, kokonaiskilpailussa kolmas
Trofeo Melinda, voitto
Espanjan ympäriajo, kokonais- ja yhdistelmäkilpailun voitto, pistekilpailussa kolmas, 20. etapin voitto, 4. ja 14. etapilla toinen
Lombardian ympäriajo, viides
2011
Tirreno–Adriatico, kokonaiskilpailussa viides
Milano – San Remo, kahdeksas
Liège–Bastogne–Liège, kahdeksas
Italian ympäriajo, kokonais- ja pistekilpailussa toinen, 16. etapin (aika-ajo) voitto, 14. ja 19. etapilla toinen, 9. etapilla kolmas[3]
Espanjan ympäriajo, kokonaiskilpailussa seitsemäs
2012
Omanin ympäriajo, kokonaiskilpailussa toinen, 5. etapin voitto
Tirreno–Adriatico, kokonais- ja pistekilpailun sekä 5. etapin voitto
Milano – San Remo, kolmas
Liège–Bastogne–Liège, toinen
Ranskan ympäriajo, kokonaiskilpailussa kolmas
Giro di Padania, kokonaiskilpailun ja 4. etapin voitto
2013
Tirreno–Adriatico, kokonaiskilpailun voitto
Giro del Trentino, kokonaiskilpailun ja 4. etapin voitto
Italian ympäriajo, kokonaiskilpailun voitto, piste- ja mäkikirikilpailussa toinen, 18. etapin (ylämäkiaika-ajo) ja 20. etapin voitto, 14. etapilla toinen, 10. etapilla kolmas
Vuelta a Burgos, kokonaiskilpailussa kolmas
Espanjan ympäriajo, kokonais- ja yhdistelmäkilpailussa toinen, 10. ja 14. etapilla toinen
MM-kilpailut, maantieajossa neljäs
2014
Tour de Romandie, kokonaiskilpailussa viides
Maantieajon Italian-mestaruus
Ranskan ympäriajo, kokonaiskilpailun voitto, mäkikirikilpailun toinen, 2., 10., 13. ja 18. etapin voitto, 14. etapilla toinen, 5., 8. ja 17. etapilla kolmas
2015
Maantieajon Italian-mestaruus
Ranskan ympäriajo, kokonaiskilpailussa neljäs, 19. etapin voitto
Coppa Bernocchi, voitto
Tre Valli Varesine, voitto
Lombardian ympäriajo, voitto
2016
Omanin ympäriajo, kokonaiskilpailun ja 4. etapin voitto[17]
Tirreno–Adriatico, kokonaiskilpailussa kuudes
Italian ympäriajo, kokonaiskilpailun voitto, 19. etapin voitto, 13. etapilla kolmas
Ranskan ympäriajo, 20. etapilla kolmas
2017
Kroatian ympäriajo, kokonaiskilpailun voitto
Italian ympäriajo, kokonaiskilpailussa kolmas, 16. etapin voitto, 20. etapilla kolmas
Espanjan ympäriajo, kokonaiskilpailussa toinen, pistekilpailussa kolmas, 3. etapin voitto, 11., 14. ja 16. (aika-ajo) etapilla kolmas
Giro dell'Emilia, toinen
Tre Valli Varesine, kolmas
Lombardian ympäriajo, voitto
2018
Milano – San Remo, voitto
Lombardian ympäriajo, toinen
2019
Milano – San Remo, kahdeksas
Liège–Bastogne–Liège, kahdeksas
Italian ympäriajo, kokonaiskilpailussa toinen, 1. etapilla (aika-ajo) ja 14. etapilla kolmas
Ranskan ympäriajo, 20. etapin voitto
2020
Royal Bernard Drome Classic, kolmas
Pariisi–Nizza, kokonaiskilpailussa neljäs
Lombardian ympäriajo, kuudes
MM-kilpailut, maantieajossa viidestoista
Italian ympäriajo, kokonaiskilpailussa seitsemäs
2021
Italian ympäriajo, kokonaiskilpailussa 18:s
Giro di Sicilia, kokonaiskilpailun ja 4. etapin voitto
2022
Italian ympäriajo, kokonaiskilpailussa neljäs

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Nibali solos into Asolo cyclingnews.com. 22.5.2010. Arkistoitu 16.6.2010. Viitattu 22.5.2010. (englanniksi)
  2. SANCTIONS, PERIOD OF INELIGIBILITY, DISQUALIFICATION uci.ch. Viitattu 19.3.2012. (englanniksi)
  3. a b c Contador kahden vuoden pannaan, menetti Tourin ja Giron voitot procycling.fi. 6.2.2012. Arkistoitu 9.2.2012. Viitattu 13.3.2012.
  4. Final general classification cyclingnews.com. 26.5.2013. Viitattu 26.5.2013. (englanniksi)
  5. Hornerista, 41, kaikkien aikojen vanhin voittaja yle.fi. 15.9.2013. Viitattu 15.9.2013.
  6. Tour de France: Nibali redeemed with La Toussuire win cyclingnews.com. 24.7.2015. Viitattu 25.7.2015. (englanniksi)
  7. Nibali wins Il Lombardia cyclingnews.com. 4.10.2015. Viitattu 5.10.2015. (englanniksi)
  8. 2016 » 99th Giro d'Italia (2.UWT) procyclingstats.com. Viitattu 29.5.2016. (englanniksi)
  9. Girossa dramatiikkaa: johtava Kruijswijk teki voltin lumihankeen yle.fi. 27.5.2016. Viitattu 29.5.2016. (englanniksi)
  10. Nibalin huima nousu tuomassa voiton – "Tämä oli hullu Giro" yle.fi. 28.5.2016. Viitattu 29.5.2016. (englanniksi)
  11. Nibalista 99. Giron mestari dramaattisten vaiheiden jälkeen yle.fi. 29.5.2016. Viitattu 29.5.2016. (englanniksi)
  12. Vincenzo Nibali procyclingstats.com. Viitattu 26.8.2017. (englanniksi)
  13. 2017 » 72nd Vuelta a España (2.UWT) General classification procyclingstats.com. Viitattu 12.9.2017. (englanniksi)
  14. 2017 » 111th Il Lombardia (1.UWT) procyclingstats.com. Viitattu 16.10.2017. (englanniksi)
  15. Messinan hai hyökkäsi pyöräilyn ensimmäisen kevätklassikon voittoon – Nibali nopein Milano–San Remossa yle.fi. Viitattu 18.2.2018.
  16. 2019»102nd Giro d'Italia (2.UWT) procyclingstats.com. Viitattu 4.6.2019. (englanniksi)
  17. Vincenzo Nibali procyclingstats.com. Viitattu 24.2.2016. (englanniksi)