Monte Carlon ralli

perinteinen Monacossa ja Ranskassa ajettava rallikilpailu

Monte Carlon ralli (Rallye Automobile Monte Carlo) on tammikuussa Ranskan Alpeilla ajettava perinteikäs rallikilpailu. Se on ajettu vuodesta 1911 lähtien joka vuosi lukuun ottamatta vuosia 1913–1923 ja 1940–1948 sekä vuosia 1957, jolloin ralli peruttiin Suezin kriisin Euroopassa aiheuttaman polttoaineiden säännöstelyn takia[1], ja 1974, jolloin kilpailua ei ajettu öljykriisin vuoksi. Kilpailu on viittä poikkeusvuotta lukuun ottamatta kuulunut rallin MM-sarjaan sen perustamisesta 1973 lähtien. Vuonna 1974 ralli siis peruttiin, vuonna 1996 se oli MM-sarjan sijaan osa FIA:n kaksilitraisten autojen maailmancupia, ja vuosina 2009–2011 se kuului IRC-rallisarjaan. Kuuluessaan MM-sarjaan ralli on vuotta 1989 lukuun ottamatta toiminut aina sarjan avauskilpailuna.

Monaco Monte Carlon ralli
Sarja Rallin MM-sarja
Sijainti Monaco ja Ranska
Ensimmäinen tapahtuma 1911
Viimeisin tapahtuma 2022
Eniten voittoja
Kuljettajat Ranska Sébastien Ogier ja
Ranska Sébastien Loeb (8)
Tallit Italia Lancia (13)
Viimeisin kilpailu (2022):
Voittaja Ranska Sébastien Loeb
(M-Sport Ford)
Voittoaika 3 h 0 min 32,8 s
Toinen Ranska Sébastien Ogier
(Toyota)
Kolmas Irlanti Craig Breen
(M-Sport Ford)

Ranskalaiset Sébastien Ogier ja Sébastien Loeb ovat molemmat voittaneet rallin ennätykselliset kahdeksan kertaa. Neljään voittoon rallissa ovat yltäneet Italian Sandro Munari, Saksan Walter Röhrl ja Suomen Tommi Mäkinen, kolmeen voittoon puolestaan ranskalaiset Jean Trévoux ja Didier Auriol sekä Espanjan Carlos Sainz. Ensimmäinen pohjoismainen voittaja oli Norjan Per Malling vuonna 1955. Menestynein autonvalmistaja on italialainen Lancia, jonka autoilla ralli on voitettu 13 kertaa.

HistoriaMuokkaa

Ensimmäiseen Monte Carlon ralliin vuonna 1911 osallistui 23 autoa ja seuraavana vuonna osallistujia oli jo 87.[2] Rallin alkuperäisenä tarkoituksena oli lähinnä houkutella varakkaita turisteja talvella hiljaiseen Monacoon ja osanottajien joukossa oli sen mukaisesti prinssejä, kreivejä ja ruhtinaita. Ajon luonne – retkeilyajo Monte Carloon vaihtoehtoisista, etukäteen määrätyistä lähtöpisteistä eri puolilta Eurooppaa – poikkesi 1930-luvulle saakka jyrkästi siitä, millaiseksi se kehittyi toisen maailmansodan jälkeen. Varakkaimmat osallistujat nauttivat matkasta autojensa takaistuimilla samaan aikaan kun varsinaisen ajon suorittivat heidän virkapukuiset kuljettajansa.[3]

Osallistujien lukumäärä lähti voimakkaaseen kasvuun toisen maailmansodan jälkeen ja saavutti huippunsa vuonna 1953, jolloin rallissa oli mukana 404 autoa. Osallistujat edustivat tällöin yli 20 kansallisuutta. 1960-luvun alkupuolelta lähtien autourheilun voimakas ammattimaistuminen ja lajin kallistuminen alkoivat karsia joukosta harrastelijoita: vuonna 1963 osallistujia oli vielä 357, mutta vuonna 1966 enää 192.[4] Monte Carlon rallin historian skandaaleista kohutuimpia on ollut kaikkien Minillä ajaneiden kilpailijoiden suoritusten hylkääminen ”sääntöjen vastaisten” valolaitteiden vuoksi vuonna 1966.[5]

Ensimmäinen Monte Carlon rallissa kilpaillut suomalainen oli insinööri Lothar Westrén-Doll vuonna 1934. Vuonna 1935 oli mukana kuusi suomalaista, mutta tämän jälkeen siellä nähtiin suomalaisia osanottajia seuraavan kerran vasta sotien jälkeen, vuonna 1949. Alkuaikoina suomalaisten kilpailijoiden taustatukena oli silloinen Suomen Automobiiliklubi. Suomalaisten, kuten muidenkin pohjoismaalaisten, menestys Monte Carlon rallissa oli kuitenkin melko vaatimatonta 1960-luvun alkuun saakka, kunnes Esko Keinänen sijoittui kokonaiskilpailun kuudenneksi vuonna 1961. Ensimmäinen rallin suomalaisvoittaja oli Timo Mäkinen vuonna 1965. Vuonna 1986 Suomi otti kolmoisvoiton: voittaja oli Henri Toivonen, toinen Timo Salonen ja kolmas Hannu Mikkola. Tommi Mäkinen voitti rallin peräti neljä kertaa peräkkäin vuosina 1999–2002. Muut suomalaisvoittajat ovat olleet Pauli Toivonen (1966), Rauno Aaltonen (1967), Ari Vatanen (1985), Marcus Grönholm (2006) ja Mikko Hirvonen (2010).

Suomalaisten ralliajajien arvostusta Monte Carlon rallia kohtaan kuvasi, että vuonna 1952 perustettiin Monte Carlon Ajajien Kerho. Sen jäseneksi pääseminen edellytti loppukoetta edeltävän keräilyajon hyväksyttyä suoritusta eli selviytymistä Monte Carloon. Vuonna 1966 kerhossa oli 78 jäsentä.[6]

VoittajatMuokkaa

 
Ensimmäisen Monte Carlon rallin vuonna 1911 voittanut Henri Rougier autoineen ennen kilpailua.
Kausi Kuljettaja Auto Raportti
1911   Henri Rougier Turcat-Méry 25 HP Raportti
1912   Julius Beutler Berliet 16 HP Raportti
1913

1923
Rallia ei järjestetty 1913–1923
1924   Jacques Édouard Ledure Bignan Raportti
1925   François Repusseau Renault 40CV Raportti
1926   Victor A. Bruce AC Six Raportti
1927   Marcel Lefebvre-Despeaux Amilcar Raportti
1928   Jacques Bignan Fiat 509 Raportti
1929   Sprenger van Eijk Graham-Paige Raportti
1930   Hector Petit Corre La Licorne 5CV Torpedo Raportti
1931   Donald Healey Invicta S-type Raportti
1932   Maurice Vasselle Hotchkiss AM 2 Raportti
1933   Maurice Vasselle Hotchkiss AM 80S Raportti
1934   Louis Gas Hotchkiss AM 80S Raportti
1935   Charles Lahaye Renault Nervasport coupé Raportti
1936   Ion Zamfirescu Ford V8 spéciale Raportti
1937   René Le Bègue Delahaye 135 MS spéciale Raportti
1938   Gerard Bakker-Schut Ford V8 coupé Raportti
1939   Jean Paul Delahaye 135 M Raportti
  Jean Trévoux Hotchkiss 686 GS Riviera
1940

1948
Rallia ei järjestetty 1940–1948
1949   Jean Trévoux Hotchkiss 686 GS Raportti
1950   Marcel Becquart Hotchkiss 686 GS Raportti
1951   Jean Trévoux Delahaye 175 S Raportti
1952   Sydney Allard Allard P1 Sport Raportti
1953   Maurice Gatsonides Ford Zephyr Raportti
1954   Louis Chiron Lancia Aurelia B20 GT Raportti
1955   Per Malling Sunbeam-Talbot Mk III Raportti
1956   Ronnie Adams Jaguar Mark VII Raportti
1957 Ralli peruttiin 1957 polttoainesäännöstelyn takia
1958   Jacques Féret Renault Dauphine spéciale Raportti
1959   Paul Coltelloni Citroën ID 19 Raportti
1960   Walter Schock Mercedes-Benz 220 SE Raportti
1961   Maurice Martin Panhard PL 17 Tigre Raportti
1962   Erik Carlsson Saab 96 Raportti
1963   Erik Carlsson Saab 96 Raportti
1964   Paddy Hopkirk Morris Mini Cooper S Raportti
1965   Timo Mäkinen BMC Mini Cooper S Raportti
1966   Pauli Toivonen Citroën DS 21 Raportti
1967   Rauno Aaltonen BMC Mini Cooper S Raportti
1968   Vic Elford Porsche 911 T Raportti
1969   Björn Waldegård Porsche 911 S Raportti
1970   Björn Waldegård Porsche 911 S Raportti
1971   Ove Andersson Alpine-Renault A110 Raportti
1972   Sandro Munari Lancia Fulvia HF coupé Raportti
1973   Jean-Claude Andruet Alpine-Renault A110 Raportti
1974 Ralli peruttiin 1974 öljykriisin vuoksi
1975   Sandro Munari Lancia Stratos HF Raportti
1976   Sandro Munari Lancia Stratos HF Raportti
1977   Sandro Munari Lancia Stratos HF Raportti
1978   Jean-Pierre Nicolas Porsche 911 Carrera Raportti
1979   Bernard Darniche Lancia Stratos HF Raportti
1980   Walter Röhrl Fiat 131 Abarth Raportti
1981   Jean Ragnotti Renault 5 Turbo Raportti
1982   Walter Röhrl Opel Ascona 400 Raportti
1983   Walter Röhrl Lancia 037 Rally Raportti
1984   Walter Röhrl Audi Sport Quattro A2 Raportti
1985   Ari Vatanen Peugeot 205 Turbo 16 Raportti
1986   Henri Toivonen Lancia Delta S4 Raportti
1987   Miki Biasion Lancia Delta HF 4WD Raportti
1988   Bruno Saby Lancia Delta HF 4WD Raportti
1989   Miki Biasion Lancia Delta Integrale Raportti
1990   Didier Auriol Lancia Delta HF Integrale 16V Raportti
1991   Carlos Sainz Toyota Celica GT-Four Raportti
1992   Didier Auriol Lancia Delta HF Integrale Raportti
1993   Didier Auriol Toyota Celica Turbo 4WD Raportti
1994   François Delecour Ford Escort RS Cosworth Raportti
1995   Carlos Sainz Subaru Impreza 555 Raportti
1996   Patrick Bernardini Ford Escort RS Cosworth Raportti
1997   Piero Liatti Subaru Impreza WRC Raportti
1998   Carlos Sainz Toyota Corolla WRC Raportti
1999   Tommi Mäkinen Mitsubishi Lancer Evo VI Raportti
2000   Tommi Mäkinen Mitsubishi Lancer Evo VI Raportti
2001   Tommi Mäkinen Mitsubishi Lancer Evo 6.5 Raportti
2002   Tommi Mäkinen Subaru Impreza WRC Raportti
2003   Sébastien Loeb Citroën Xsara WRC Raportti
2004   Sébastien Loeb Citroën Xsara WRC Raportti
2005   Sébastien Loeb Citroën Xsara WRC Raportti
2006   Marcus Grönholm Ford Focus RS WRC 06 Raportti
2007   Sébastien Loeb Citroën C4 WRC Raportti
2008   Sébastien Loeb Citroën C4 WRC Raportti
2009   Sébastien Ogier Peugeot 207 S2000 Raportti
2010   Mikko Hirvonen Ford Fiesta S2000 Raportti
2011   Bryan Bouffier Peugeot 207 S2000 Raportti
2012   Sébastien Loeb Citroën DS3 WRC Raportti
2013   Sébastien Loeb Citroën DS3 WRC Raportti
2014   Sébastien Ogier Volkswagen Polo R WRC Raportti
2015   Sébastien Ogier Volkswagen Polo R WRC Raportti
2016   Sébastien Ogier Volkswagen Polo R WRC Raportti
2017   Sébastien Ogier Ford Fiesta WRC Raportti
2018   Sébastien Ogier Ford Fiesta WRC Raportti
2019   Sébastien Ogier Citroën C3 WRC Raportti
2020   Thierry Neuville Hyundai i20 Coupe WRC Raportti
2021   Sébastien Ogier Toyota Yaris WRC Raportti
2022   Sébastien Loeb Ford Puma Rally1 Raportti

Lähteet: [7][8]

LähteetMuokkaa

  1. Helge Nygren ja Juhani Melart: Rallin maailma, s. 23. Helsinki: Otava, 1967.
  2. Helge Nygren ja Juhani Melart: Rallin maailma, s. 29. Helsinki: Otava, 1967.
  3. Nygren & Melart, 1967, s. 32.
  4. Nygren & Melart, s. 27.
  5. Nygren & Melart, 1967, s. 34–35.
  6. Nygren & Melart, s. 31.
  7. 90e Rallye Monte-Carlo Palmarès Automobile Club de Monaco. Viitattu 24.1.2022. (ranskaksi)
  8. Rallye de Monte-Carlo eWRC-results.com. Viitattu 24.1.2022. (englanniksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Monte Carlon ralli.