FC Haka
FC Haka (Haka) on vuonna 1934 perustettu valkeakoskelainen jalkapalloseura, joka pelaa kotiottelunsa Tehtaan kentällä. Seuran tunnusvärit ovat musta ja valkoinen. Hakan edustusjoukkue pelaa Suomen korkeimmalla sarjatasolla Veikkausliigassa, jonne se nousi kauden 2019 päätteeksi.
FC Haka | ||||
---|---|---|---|---|
![]() |
||||
Koko nimi | Valkeakosken Haka | |||
Lempinimet | Haka | |||
Perustettu | 1934 | |||
Kaupunki | Valkeakoski | |||
Kenttä | Tehtaan kenttä | |||
– kapasiteetti | 3 200 | |||
Sarja | Veikkausliiga | |||
Sarjataso | 1. | |||
Värit |
valkoinen, musta |
|||
Toimitusjohtaja | Olli Huttunen[1] | |||
Puheenjohtaja | Marko Laaksonen[1] | |||
Päävalmentaja | Andy Smith[1] | |||
Kapteeni | Niklas Friberg | |||
|
Mitalit | ||
---|---|---|
Mestaruussarja, Veikkausliiga | ||
![]() |
1960, 1962, 1965, 1977, 1995, 1998, 1999, 2000, 2004 | |
![]() |
1955, 1957, 1963, 1976, 1980, 2003, 2007 | |
![]() |
1959, 1961, 1966, 1978, 1981, 1982, 1983, 1991, 2002, 2006 | |
Suomen Cup | ||
![]() |
1955, 1959, 1960, 1963, 1969, 1977, 1982, 1985, 1988, 1997, 2002, 2005 | |
![]() |
1980, 1983, 1989 | |
Liigacup | ||
![]() |
1995 |
FC Haka on yksi suomalaisen jalkapallon perinteisistä seuroista, jolla on pitkä historia jalkapallon parissa. Historiallisesti Haka on tullut tunnetuksi yhteydestään paperitehtaaseen ja Yhtyneiden tuesta tehdasjoukkueelle. 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen puolivälissä UPM-Kymmene kuitenkin lopetti joukkueen tukemisen.[2]
Haka on yksi Suomen menestyneimpiä jalkapalloseuroja. Joukkue on voittanut Suomen mestaruuden yhdeksän kertaa, viimeisimpänä vuonna 2004, sekä Suomen Cupin 12 kertaa. Seuran vahvana vaikuttajana tunnettu Juuso Walden oli myös Suomen cupin perustaja. Waldenin kaudella seura poikkesi monesta muusta seurasta suuntaumisellaan ulkomaille heti sodan jälkeisenä aikana. Myös tehtaan työpaikan ja täysipäiväisen pelaamisen yhdistäminen olivat ensimmäisiä askelia suomalaisen ammattilaisurheilun kehityksessä.[2]
Historia
muokkaaTämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua. Tarkennus: Liikaa epäolennaisten yksityiskohtien listaamista, paljon epäluotettavia tietoja, kun ei kerrota tiedoille lähteitä |
Hakan perustaminen ja alkuvuodet
muokkaaValkeakosken Haka perustettiin 1930-luvun alkupuolella. Perustamisvaiheessa Hakaan muodostettiin voimistelu-, hiihto- ja luistelujaostot. Jalkapallojaosto seuraan perustettiin vuonna 1934. [3]
Ensimmäisen ottelunsa Haka pelasi syksyllä 1934 Tampereella Hämeen piirin B-sarjassa TaPa:n kakkosjoukkuetta vastaan. Ottelu päättyi Hakan selvään 0–5-tappioon. Vuonna 1943 Haka nousi nykyistä Ykköstä vastaavaan Suomensarjaan. Jos Hakan sijoitus olisi sarjassa ollut parempi, se olisi noussut seuraavaksi kaudeksi Mestaruussarjaan. [4] Ylimmälle sarjatasolle Haka nousi vuonna 1949 ensimmäisenä ei-kaupunkilaisena joukkueena. Seuran merkittävä taustavaikuttaja ja tukija oli vuorineuvos Juuso Walden, joka kuului seuran perustajiin 1930-luvulla.[5]
1960- ja 1970-luvut
muokkaa1960-luku oli Hakalle menestyksekästä aikaa. Vuoden 1960 tuloksiin tuskin yltää enää mikään joukkue. Haka sai 41 pistettä 44 mahdollisesta, maalisuhde oli 78–23, ja seurasta tuli Suomen ensimmäinen tuplamestari (liigan ja cupin voitto samalla kaudella). 1960-luvulla Haka voitti kolme mestaruutta eikä sijoittunut kertaakaan seitsemän parhaan ulkopuolelle. 1970-luvulla ajat muuttuivat seurassa huonommiksi, sillä kauden 1972 päätteeksi Haka putosi pääsarjasta. Putoaminen tosin paikattiin jo seuraavalla kaudella, siitä pitivät huolen uudet vahvistukset Matti Paatelainen, Esko Ranta, Martti Kuusela ja Pekka Heikkilä.
Seura palasi myös pian takaisin huipulle, sillä vuonna 1977 Haka saavutti toisen tuplamestaruutensa. Mestaruus oli Hakalle siihen mennessä neljäs ja 23. lokakuuta Helsingissä Suomen cupin finaalissa tullut 3–1 voitto Seinäjoen Palloseurasta oli Hakan kuudes cup-mestaruus[6].
1980-luvusta nykypäivään
muokkaa1980-luvulla Haka ei voittanut kertaakaan mestaruutta, mutta sen sijaan cupin kolme kertaa. Nuo voitot takasivat paikan Cup-voittajien cupiin, ja siellä vastustajaksi tuli italialainen huippujoukkue Juventus. Haka hävisi molemmat ottelut, mutta tappiot olivat niukkoja (0–1 ja 0–1). 1990-luvun alussa Haka pelasi erittäin ailahtelevasti. Vuonna 1991 perustettiin FC Haka ry ja jalkapallojaosto erosi vanhasta Valkeakosken Haka ry:stä omaksi yhdistyksekseen. Vuonna 1993 putoaminen liigasta oli hiuskarvan varassa, vuonna 1995 Haka voitti jälleen tuplan, ja vuonna 1996 joukkue putosi liigasta. Tasaisuutta ja nousua turvaamaan hankittiin englantilaislähtöinen Keith Armstrong, josta tuli myöhemmin yksi Suomen tunnetuimmista jalkapallovalmentajista. ”Keken” ensimmäinen kausi toi nousun ja Suomen cupin voiton. Lisäksi seuraavat kolme kautta päättyivät mestaruusjuhliin. Kaudella 2001 putki katkesi ja Haka jäi neljänneksi. Vaikka kausi ei tuonut kehuttavaa sarjasijoitusta, seura sai pelata kovia otteluita, sillä Mestarien liigan karsinnassa vastaan asettui Liverpool, riveissään muun muassa Sami Hyypiä. Armstrong siirtyi HJK:n valmentajaksi, ja seuran entinen luottomaalivahti Olli Huttunen valittiin uudeksi käskijäksi. Huttusen ensimmäisenä kautena tuli neljäs sija ja yksi cup-voitto lisää, toisena kautena kolmas sija, ja kolmas kausi toi yhdeksännen liigamestaruuden. Kaudella 2007 Haka sijoittui toiseksi Veikkausliigassa.
Koskisen aika
muokkaaKauteen 2008 FC Haka joutui valmistautumaan pahojen taloudellisten ongelmien varjossa. Huhtikuussa 2008 perustettiin FC Haka Oy pelastamaan FC Hakan toiminta. Seura sai osakeannin kautta pelastusoperaatioon yli 150 tukijaa ja FC Hakan kausi 2008 voitiin pelata loppuun. Osakeyhtiön pääomistajaksi tuli yhtiöidensä kautta Hakan entinen pelaaja Sedu Koskinen. Mukaan talkoisiin lähtivät sarja- ja UEFA-paikan pelastamiseksi myös Valkeakosken Kaupunki, UPM, Luopoisten Säästöpankki sekä Osuuspankki. Näiden tukijoiden panos oli myös erittäin merkittävä sekä Hakan UEFA-cup taipaleen että koko seuran selviämisen kannalta.
Koskinen lähti johtamaan seuraa tarmokkaasti ja näkyvinä muutoksina hänen johdollaan maalattiin 2009 Tehtaan kentän katsomot, katsomon yhteyteen perustettiin päivittäin toimiva Paviljonki-ravintola ja yleisömäärät lähtivät menestyksen mukaan nousuun. Koskinen yhdisti FC Haka Oy:n urheilun ja kolme Valkeakoskelaista ravintolaa.
Tilikaudella 2009 FC Haka Oy teki tappiota noin 1,5 miljoonan euroa. Vuonna 2010 seura ajautui vakaviin taloudellisiin vaikeuksiin, vaikka Koskinen oli sijoittanut FC Haka Oy:öön vuoden aikana lähes miljoona euroa. [7][8] Koskinen oli pitänyt rahoituksellaan Hakan liigassa kaksi kautta, mutta hän teki päätöksen luopua seuran omistajuudesta kesäkuussa 2010. Heinäkuun lopulla seura piti ylimääräisen yhtiökokouksen, jossa Koskinen erosi Hakan hallituksesta sekä toimitusjohtajan tehtävistä[9]. Kuluja karsiakseen Haka päästi Ik Kyoung Namin, Antti Hynysen, Niko Ikävalkon, Jukka Santalan ja Janne Korhosen lähtemään seurasta kesällä 2010.
Koskisen jälkeen
muokkaaVuoden 2012 Veikkausliigakausi oli Hakan osalta vaikea. Kauden loppua kohti putoamisen tullessa todennäköisemmäksi valmentaja Sami Ristilä sai potkut ja Hakaa yritettiin pitää Veikkausliigassa, ensin apuvalmentaja Asko Jussilan voimin ja sittemmin Juha Malisen voimin. Kausi päättyi kuitenkin Veikkausliigasta putoamiseen kahden viime kierroksen voitoista huolimatta FF Jaron voittaessa oman pelinsä viimeisellä kierroksella. Tälläkin kaudella kuten oikeastaan koko ajan vuoden 2010 jälkeen, seuran taloudellinen tilanne oli vaikea ja näin ollen seuran budjettia sekä panostusta pelaajahankintoihin jouduttiin jatkuvasti pienentämään.
Kauteen 2013 Haka lähti selkeänä nousijasuosikkina marraskuussa valmentajaksi tulleen Harri Kampmanin johdolla. Kesäkuuhun 2013 mennessä odotuksia huonommat tulokset ja sekalainen peluutus johtivat kuitenkin Kampmanin potkuihin. Kakkosvalmentaja Asko Jussilan johdolla pelattiin heinäkuun alkuun kunnes Juho Rantala siirtyi HJK:sta Hakan päävalmentajaksi. Rantalan johdolla joukkueen otteet paranivat ja lopulta Veikkausliigaan nousija ratkesi vasta kauden viimeisillä kierroksilla. Hakan osalta kausi päättyi pettymykseen ja toiseen sijaan, SJK:n noustessa Veikkausliigaan. Hakan syntinä kauden huono alun lisäksi oli lukuisat tasapelit, esimerkiksi kaikki kolme ottelua SJK:ta vastaa. Ainoa lohtu kaudesta oli Jussi Aallon maalipörssin voitto 15 maalilla.
Kausi 2014 alkoi Hakan osalta samoissa merkeissä kuin edellisetkin vuodet, vahvana nousijasuosikkina mutta talousongelmien kanssa painien. Heti alkukaudesta lähtien KTP hallitsi lähes suvereenisti Ykköstä ja vaikutti kauden puolivälissä täysin varmalta nousijalta ja seuraan viime kauden päätteeksi siirtynyt Jussi Aalto varmalta maalikuninkaalta. Haka puolestaan pelasi vaihtelevin tuloksin ja kamppaili lähinnä sijoista 2-5 Ilveksen, AC Oulun, PK-35:n ja HIFK:n kanssa. Kauden loppupuoliskolla alkoi myös Kalle Multasen armoton maalivire. Kausi päättyi lopulta erittäin värikkäiden vaiheiden jälkeen HIFK:n nousuun, KTP:n hyydyttyä todella pahasti kauden viimeisillä viikoilla. Haka sijoittui lopulta viidenneksi, tosin vain pisteen päähän kolmossijasta. Suoran nousun karattua tulleet vaisut esitykset loppukaudesta tulivat lopulta kalliiksi, sillä kauden jälkeisten lisenssisotkujen takia sekä Honka että MYPA putosivat pois Veikkausliigasta. Täydennysmenettelyn perusteella sekä kakkonen KTP että kolmonen Ilves nousivat lopulta Veikkausliigaan. Hakalle lohtua toi jälleen yksittäisen pelaajan loistava kausi, Kalle Multanen teki kauden aikana 30 maalia voittaen Ykkösen maalipörssin ja rikkoen yhden kauden maaliennätyksen. Vuodelta 1981 ollut maaliennätys oli Wladyslaw Dabrowskin nimissä 26:lla maalilla.[10]
Kauteen 2015 Haka lähti jälleen hieman pienemmällä budjetilla, ja uuden valmennusorganisaation johdolla, koska Juho Rantalan sopimusta ei jatkettu kauden jälkeen.[11] Uudeksi päävalmentajaksi valikoitui vahvasti Haka-taustainen Kari Martonen, apuvalmentajaksi tuotiin FC Hämeenlinnan organisaatiosta Lauri Hakanen. Entinen apuvalmentaja Asko Jussila siirrettiin uuteen seurapäällikön tehtävään. [12] Pelaajapuolelta voidaan mainita Hakaan paluun tehnyt Cheyne Fowler.
Vuoden 2016 syyskuussa seura antoi päävalmentaja Kari Martoselle potkut ja hänet korvasi valmentajakaksikko Asko Jussila – Olavi Huttunen.[13]
Teemu Tainion valmentamana Haka nousi takaisin Veikkausliigaan kauden 2019 päätteeksi.[14]
Seuratunnukset
muokkaaValkeakosken Hakan alkuperäinen seuratunnus on vuodelta 1934 ja se on ollut käytössä vuosina 1934–1990 ja 2009–2013. Hakan alkuperäisen seuratunnuksen on piirtänyt Valkeakosken tehdaspalokunnan päällikkönä toiminut Harald Henriksson. Alkuperäisessä logossa yhdistyvät pallon pyöreä muoto, kaupungin nimeen viittaava V-kirjain sekä taitteen yli virtaava vesi koskesta. Seuran nykyinen tunnus on ollut käytössä vuodesta 2014 lähtien. Nykyisessä tunnuksessa yhdistyvät alkuperäisen tunnuksen graafinen ilme sekä seuran kansainvälinen nimi.[2]
Vuonna 1991 otettiin käyttöön FC Haka-logo, kun pallojaosto irtautui yleisseurasta. Logo oli käytössä vuosina 1991–2008. Logoa modernisoitiin Football Club-alulla ja dynaamisella fontilla. Seuralla on ollut käytössä myös rinnakkaislogo, jota on käytetty seuran viireissä ja muissa tuotteissa.[2]
-
Alkuperäinen seuratunnus (1934–1990 ja 2009–2013)
-
FC Haka-seuratunnus (1991–2008)
-
Nykyinen seuratunnus (2014–)
Stadion
muokkaa- Pääartikkeli: Tehtaan kenttä
FC Hakan kotistadion on Valkeakosken Tervasaaressa sijaitseva Tehtaan kenttä. Tekonurmikenttä ja harjoituspukuhuone ovat Valkeakosken kunnan liikuntatoimen hallinnoimia. Stadionkokonaisuuteen kuuluvat tekonurmikentän lisäksi FC Hakan hallinnoimat katetut katsomot, lämmitettävä puukatsomo, VIP-aitiot ja kokoustilat, lisäpukuhuoneet, päätykatsomon takana sijaitseva nurmikenttä, ravintola sekä lasten leikkipaikka.[15]
Tehtaan kenttä on vihitty käyttöön 25. heinäkuuta 1937. Jo ennen tätä kenttää käytettiin kuitenkin erilaisten urheilutapahtumien pitopaikkana 1930-luvulta lähtien. Pikkukentän rakentaminen nykyisen Tehtaan kentän paikalle alkoi jo vuonna 1933. Kentällä oli yleisurheilupaikat 1990-luvulle asti, minkä jälkeen siitä tuli pelkästään jalkapallokenttä. Stadionilla on yhteensä noin 3 400 istumapaikkaa.[16][17]
Kentän vanhin katsomo oli peräisin 1930-luvuna alkupuolelta, mutta se paloi 1990-luvulla jolloin tilalle rakennettiin vuonna 1996 uusi puukatsomo. Kivirakenteinen katsomo on rakennettu vuonna 1960 ja päätykatsomo vuonna 2001. Ensimmäiset valot kentälle asennettiin vuonna 1960, mutta ne purettiin vuonna 1975. Nykyiset valot on asennettu vuonna 1998. Vuonna 2014 luonnonnurmen tilalle asetettiin keinonurmi, jonka pinta uudistettiin vuonna 2022. Tekonurmikentän koko on 68 metriä kertaa 105 metriä.[16][17] Kentän lounaispäädystä avautuu kentältä ja katsomoista näköala UPM-Kymmene -konserniin kuuluvaan Tervasaaren paperitehtaaseen, josta kenttä saa nimensä.lähde?
Kannattajat
muokkaaKannatuskulttuuria FC Hakan koti- ja vieraspeleissä pitää yllä vuonna 2004 alkunsa saanut kannattajaryhmä, joka on vuodesta 2006 tunnettu nimellä Hakapeliitat. Hakapeliitat ovat ryhmittäytyneet Tehtaan kentän paviljongin puoleiseen osaan. Otteluissa kannatusta ilmennetään muun muassa banderolleilla ja kannatuschanteilla. Hakapeliitat on avoin ja järjestäytymätön ryhmä ja fanikatsomo on kaikille avoin katsomonosa. Otteluiden ulkopuolella kannattajat ovat tukeneet seuran toimintaa muun muassa talkootyön kautta.[18][19]
Pelaajat ja valmentajat
muokkaaPäivitetty 23.1.2023 [20]
Nykyinen joukkue
muokkaa
|
|
Valmennus
muokkaa- Päävalmentaja: Andy Smith
- Apuvalmentaja: Sander Guerreiro
- Fysiikkavalmentaja: Alejandro Peris Mora
- Maalivahtivalmentaja: Pauli Jussila
- Fysioterapeutti: Martti Rajala
- Lääkäri: Mikko Seppälä
- Joukkueenjohtaja: Hannu Heikkinen
- Huoltaja: Asko Jussila
Entisiä pelaajia
muokkaaHakan tunnetuin kasvatti on Juhani Peltonen, joka valittiin neljä kertaa Suomen parhaaksi jalkapalloilijaksi. Peltonen pelasi Hampurin HSV:ssa kaudet 1964–1966. Muita Valkeakoskella syntyneitä A-maajoukkueessa pelanneita kasvatteja ovat Antti Nieminen, Veijo Valtonen, Olli Mäkinen, Markku Kumpulampi, Esko Malm, Mauri Tuuri, Asko Mäkilä, Matti Pitko, Mauri Paavilainen, Juhani Tapola, Markku Lahti, Markku Närvä ja Jussi Nuorela.
Saavutukset ja ennätykset
muokkaaSaavutukset
muokkaa- Suomen mestaruus: 9 (1960, 1962, 1965, 1977, 1995, 1998, 1999, 2000, 2004)
- Suomen Cup: 12 (1955, 1959, 1960, 1963, 1969, 1977, 1982, 1985, 1988, 1997, 2002, 2005)
- Liigacup: 1 (1995)
- Ykkösliiga/Suomensarja: 3 (1949, 1997, 2019)
Sarjasijoitukset
muokkaa
|
|
Eurocup-ottelut
muokkaa- 1Q = karsintakierros
- 1R = ensimmäinen kierros
- 1/8 = neljännesvälierä
- 1/4 = puolivälierä
Kausi | Kilpailu | Kierros | Maa | Vastus | Tulos |
---|---|---|---|---|---|
1961–1962 | Euroopan cup | 1/8 | Standard Liege | 1–5, 0–2 | |
1963–1964 | Euroopan cup | Q | Jeunesse d'Esch | 4–1, 0–4 | |
1964–1965 | Cup-voittajien cup | 1R | Skeid Oslo | 0–1, 2–0 | |
1/8 | AC Torino | 0–1, 0–5 | |||
1966–1967 | Euroopan cup | 1R | RSC Anderlecht | 1–10, 0–2 | |
1970–1971 | Cup-voittajien cup | 1R | TsSKA Sofia | 0–9, 1–2 | |
1977–1978 | Uefa-cup | 1R | Górnik Zabrze | 3–5, 0–0 | |
1978–1979 | Euroopan cup | 1R | Dynamo Kiev | 0–1, 1–3 | |
1981–1982 | Uefa-cup | 1R | IFK Göteborg | 2–3, 0–4 | |
1983–1984 | Cup-voittajien cup | 1R | Sligo Rovers | 1–0, 3–0 | |
1/8 | Hammarby IF | 1–1, 2–1 | |||
1/4 | Juventus | 0–1, 0–1 | |||
1986–1987 | Cup-voittajien cup | 1R | Torpedo Moskova | 2–2, 1–3 | |
1989–1990 | Cup-voittajien cup | 1R | Ferencvaros | 1–5, 1–1 | |
1996–1997 | Uefa-cup | 1Q | FC Flora Tallinn | 2–2, 1–0 | |
2Q | Legia Varsova | 0–3, 1–1 | |||
1998–1999 | Cup-voittajien cup | Q | Bangor City | 2–0, 1–0 | |
1R | Panionios FC | 0–2, 1–3 | |||
1999–2000 | Mestarien liiga | 1Q | HB Tórshavn | 1–1, 6–0 | |
2Q | Rangers FC | 1–4, 0–3 | |||
2000–2001 | Mestarien liiga | 1Q | Linfield FC | 1–2, 1–0 | |
2Q | Inter Bratislava | 0–0, 0–1 | |||
2001–2002 | Mestarien liiga | 1Q | Valletta FC | 0–0, 5–0 | |
2Q | Maccabi Haifa | 0–1, 3–0 | |||
3Q | Liverpool FC | 0–5, 1–4 | |||
2001–2002 | Uefa-cup | 1R | 1. FC Union Berlin | 1–1, 0–3 | |
2002 | Intertoto-cup | 1R | FK Obilic Belgrado | 2–1, 1–1 | |
2R | Fulham FC | 0–0, 1–1 | |||
2003–2004 | Uefa-cup | Q | Hajduk Split | 2–1, 0–1 | |
2004–2005 | Uefa-cup | 1Q | Etzella Ettelbruck | 2–1, 3–1 | |
2Q | Stabæk IF | 1–3, 1–3 | |||
2005–2006 | Mestarien liiga | 1Q | FC Pyunik Jerevan | 1–0, 2–2 | |
2Q | Vålerenga IF | 0–1, 1–4 | |||
2006–2007 | Uefa-cup | 1Q | Levadia Tallinn | 0–2, 1–0 | |
2007–2008 | Uefa-cup | 1Q | Rhyl FC | 1–3, 2–0 | |
2Q | FC Midtjylland | 1–2, 2–5 | |||
2008–2009 | Uefa-cup | 1Q | Cork City FC | 2–2, 4–0 | |
2Q | Brøndby IF | 0–4, 0–2 | |||
2023–2024 | Konferenssiliiga | 1Q | Crusaders FC | 2–2, 0–1 |
Seuraennätykset
muokkaa- Kausia pääsarjatasolla: 60
- Otteluita pääsarjatasolla: 1427
- Voittoja: 667
- Tasapelejä: 316
- Tappioita: 444
- Tehdyt maalit: 2507
- Päästetyt maalit: 1846
- Sijoitus pääsarjan maratontaulukossa: 2.
- Eniten tehtyjä maaleja kaudessa: 78 (1960)
- Vähiten päästettyjä maaleja kaudessa: 15 (1977)
- Suurin voitto pääsarjassa: 9–1, Lahden Reipas (1967)
- Suurin tappio pääsarjassa: 0–9, KTP (1952)
- Yleisöennätys: 33 217 (FC Haka–Liverpool FC, Helsingin olympiastadion 2001)
- Yleisöennätys Tehtaan kentällä: 6 401 (FC Haka–HJK, 1999)
- Eniten pääsarjaotteluita: Olli Huttunen, 432
- Eniten pääsarjamaaleja: Valeri Popovitš, 151
- Eniten maaleja yhdellä kaudella: Kimmo Tarkkio (1991) ja Valeri Popovitš (1999), 23
- Eniten A-maaotteluita: Esko Ranta, 69[24]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c Joukkueet: FC Haka Veikkausliiga. Viitattu 10.1.2025.
- ↑ a b c d Jägerskiöld Nilsson, Leonard & Lahti, Petri (Renvall, Tuomas käänt.): Jalkapallon seuravaakunat: joukkueiden viralliset tunnukset ja niiden historia, s. 156. Helsinki: Minerva Kustannus, 2018. ISBN 978-952-312-691-6
- ↑ Mäkelä, Hannu: Pallo pyörii jo Valkeakoskellakin. s. 53-54. Mediapalvelu Hannumäkelä, 2004. ISBN 952-91-7556-6
- ↑ Mäkelä, Hannu: Pallo pyörii jo Valkeakoskellakin. s. 54,63. Mediapalvelu Hannumäkelä, 2004. ISBN 952-91-7556-6
- ↑ Walden, Juuso (1907–1972) Suomen urheiluhistoriallinen seura. 20.12.2017. Viitattu 28.5.2018.
- ↑ Lounasheimo, Ilmo: Mitä Missä Milloin 1979, s. 417. Kustannusosakeyhtiö Otava, 1978. ISBN 951-1-04873-2
- ↑ Kauppalehti: Sedu Koskisen Haka - rahat alkavat loppua? (Arkistoitu – Internet Archive) 7.5.2010
- ↑ Rusanen, Jonna: FC Haka henkitoreissaan - maksuhäiriöitä jo 12 Kauppalehti (kauppalehti.fi). 7.7.2010. Alma Media Oyj. Arkistoitu 27.12.2022. Viitattu 27.12.2022.
- ↑ Veikkausliiga: Työryhmä antoi selvityksen FC Hakan osakkaille 30.7.2010
- ↑ Multanen rikkoi Ykkösen maaliennätyksen Helsingin Sanomat. 21.9.2014. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 9.2.2015. Viitattu 9.2.2015.
- ↑ Valmentaja vaihtuu, Juho Rantala lähtee Hakasta Valkeakosken Sanomat. 11.10.2014. Valkeakosken Sanomat. Arkistoitu 9.2.2015. Viitattu 9.2.2015.
- ↑ Ari Virtanen: Kari Martosesta FC Hakan päävalmentaja Helsingin Sanomat. 17.11.2014. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 9.2.2015. Viitattu 9.2.2015.
- ↑ Haka antoi potkut valmentajalle - tutut nimet tilalle iltalehti.fi. Viitattu 2.9.2016.
- ↑ Hyvästit Ykköselle – Haka voittoon kauden päätöksessä Fchaka.fi. 20.10.2019. FC Haka Oy. Viitattu 27.10.2019.
- ↑ Urheilu- ja pallokentät Valkeakoski. Viitattu 10.1.2025.
- ↑ a b Palvelut Tehtiksellä FC Haka. Viitattu 10.1.2025.
- ↑ a b Tehtaan kenttä, jalkapallostadion Museovirasto. 11.10.2013. Viitattu 10.1.2025.
- ↑ Hakapeliitat: "Haluamme pitää Tehtaankentän sen arvoisessa kunnossa" Veikkausliiga. 29.5.2020. Viitattu 10.1.2025.
- ↑ Fanit FC Haka. Viitattu 10.1.2025.
- ↑ FC Haka: Joukkue fchaka.fi. Arkistoitu 22.12.2019. Viitattu 2.5.2021.
- ↑ Pietarinen, Heikki: Finland - List of League Second Level Tables 15.1.2010. RSSSF. Viitattu 22.3.2010. (englanniksi)
- ↑ Pietarinen, Heikki: Finnish Cup Finals 6.11.2009. RSSSF. Viitattu 16.8.2010. (englanniksi)
- ↑ Pietarinen, Heikki: Finland - League Cup Finals 7.5.2010. RSSSF. Viitattu 16.8.2010. (englanniksi)
- ↑ http://www.fchaka.fi/seura
Aiheesta muualla
muokkaa