Avaa päävalikko

Matti Pitko

suomalainen jalkapalloilija

KoulutusMuokkaa

Matti Pitko kirjoitti ylioppilaaksi Valkeakosken yhteiskoulusta ja opiskeli Tampereen yliopistossa toimittajatutkintoa.

UraMuokkaa

Pitko oli Valkeakosken Sanomien toimittaja 1965–1968, Tampella-Tamrockin tiedotuspäällikkö, Tamrock Newsin päätoimittaja 1969–1976, Suomen Työnantajain keskusliitossa STK:ssa toimittajana 1976-78, tamperelaisen Aamulehden politiikan toimittaja vuodesta 1978–2011, Helsingin toimituksen ja ajankohtaistoimituksen esimies 1989-1998, erikoistoimittaja 1998-2011. Nykyään hän on Aamulehden vapaa toimittaja, kolumnisti ja pakinoitsija. Ptkon palsta alkoi ilmestyä Aamulehdessä 1986. Siinä hän on käsitellyt ajankohtaisia aiheita. Satiiriseen tyyliin kirjoitetuissa teksteissä on annettu kyytiä erityisesti poliitikoile. Paavo Väyrynen lienee ollut useimmin Pitkon maalitauluna.[1] Hän oli Julkisen sanan neuvoston jäsen 1993–1996.lähde?

UrheilijanaMuokkaa

Pitko on pelannut jalkapalloa SM-sarjassa (nykyisessä liigassa) Hakassa , Kiffenissä ja Ilves-Kissoissa, muissa sarjoissa Tampellan Palloilijoissa ja Toijalan Pallossa. Hän pelasi A-maajoukkueessa, B-maajoukkueessa, nuorten ja poikien maajoukkueissa 1960–1967. Hän on Suomen mestari 1962 ja 1965 sekä sai hopeaa 1963, pronssia 1961 ja 1966. Hän on Toijalan Pallon Killan perustajajäsen vuodelta 2003.

YksityiselämäMuokkaa

Hän asuu Hämeenkyrössä puolisonsa toimittaja Pirkko Pitkon (o.s. Raipala) kanssa. Heillä on yhteensä neljä lasta ja viisi lastenlasta. Näytteli jalkapalloilijaa viimeisessä Turhapuro-elokuvassa 2004. Yle TV2:n Tuomio-sarjassa tuomarina. Taidenäyttelyt Hämeenkyrön Maisemakahvilassa 2007–2018. Yhteisnäyttely pilapiirtäjä Juha Sihdon kanssa Aamulehdessä 2017. Pitkolta ilmestyi muistelmateos Puolikarkeat muistelmat syksyllä 2013.[2]

PalkinnotMuokkaa

  • Aamulehden journalistipalkinto 1991
  • Valkeakosken työväen musiikkijuhlien kulttuuripalkinto 1994
  • Hämeenkyrön taidepalkinto 2006
  • Valkeakosken kaupungin Valkeakoski-mitali 2007.
  • Suomen Palloliiton kultainen ansiomerkki 2009.
  • Hakan ja Ilves-Kissojen kultainen ansiomerkki ja TPV:n pronssinen ansiomerkki.
  • Aamulehden elämäntyöpalkinto Kultainen kirjoituskone 2011.
  • Kansainväliset Koskelaiset Jämsänkoski), vuoden 2011 Koskelainen.
  • Pro Hämeenkyrö 2012
  • Tampereen kaupungin kultainen ansiomerkki 2012.
  • FC Hakan kunniajäsen numero 9, 2013.
  • Puolustusvoimain urheilujoukkojen Kalevi Römpätti-mitali, 2014.

Kirjallinen tuotantoMuokkaa

  • Hakasta Hampuriin. Ammattipalloilun rahat ja salat. Juhani Peltosen elämäkerta.. Helsinki: Weilin+Göös, 1971.
  • Ilves-Kissat 1932–1992. Tampere: Ilves-Kissat, 1992.
  • Rusinat pullasta. Pitkon parhaat palat Ahosta Öhmaniin. Tampere: Aamulehti Kirjat, 2001. ISBN 951-96715-3-6.
  • Mustaa! Mustanmakkaran tarina. Tampere: Tampere-seura, 2004. ISBN 951-9080-94-5.
  • Lintisen Laukaukset. Kirja Veikko Lintisen lehtikuvista. Teksti Olli Helenin ja Eero Rautio kanssa, 2005.
  • Pitkon siivut. Parhaat palat vuosilta 2002–2009. Tampere: Aamulehti, 2009. ISBN 978-952-5601-42-8.
  • Oman posan politiikka. Kiilto Oy:n 90-vuotishistoriikki. Vantaa: Kiilto, 2009.
  • Puolikarkeat muistelmat. Helsinki: Paasilinna, 2013. ISBN 978-952-299-008-2.
  • Huumoria lopuksi: Pitkon helmet. Helsinki, Auditorium, 2014. ISBN 978-952-7043-21-9.

LähteetMuokkaa

  1. Sisättö, Vesa & Halme, Jukka: Kotimaisia pakinoitsijoita, s. 117–118. Helsinki: BTJ Finland, 2013. ISBN 978-952-692-979-1.
  2. Mestarihumoristi Matti Pitko kirjoittaa muistelmansa Kustannusosakeyhtiö Paasilinna. 25.4.2013. Viitattu 25.4.2013.