Avaa päävalikko

Suomalaisen internetkulttuurin alku on ajoitettu jo 1980-luvun puolelle. Funet mahdollisti 1980-luvun puolivälissä korkeakouluille ja tiedeyhteisölle sähköpostin ja uutisryhmien käytön. Aluksi nämä toimivat niin sanottuina batch-lähetyksinä, viestit kulkivat oman verkon ulkopuolella, mutta eivät reaaliaikaisesti.[1] Vuonna 1988 Funetin paikallisverkot yhdistettiin Ruotsin kautta Internetiin nopeudella 64kb/s. Tiedeyhteisön ulkopuolella UNIX-järjestelmää käyttävät yritykset saivat sähköposti- ja uutisryhmäyhteyden Euroopan Unix-käyttäjien yhdistyksen EUnet-verkon kautta käyttäen UNIXin UUCP-protokollaa.lähde?

Kotikäyttäjillä pääsyä internetiin ei ollut, sen sijaan Suomessa oli 1980- ja 1990-luvuilla aktiivinen BBS-kulttuuri, joka mahdollisti tiedostonsiirron ja keskustelun käyttäjien välillä. Aluksi keskustelu oli harvoin reaaliaikaista, vaan käyttäjä yhdisti tietokoneensa BBS:ään eli purkkiin puhelinverkkoa pitkin ja latasi keskustelupalstat kotikoneelleen. Näin syntyi säästöä puhelinlaskuissa ja usein yksilinjainen purkki ei ollut 'varattu'. Samoihin aikoihin oli käytössä muitakin tekstipohjaisia verkkopalveluita, jotka mahdollistivat esimerkiksi pankkiasioiden hoitamisen kotitietokoneella.lähde?

1990-luvun alussa Suomen UNIX-käyttäjäin yhdistys FUUG (myöhemmin EUnet) tarjosi sähköpostipalveluita myös yksityishenkilöille. Internet muuttui nykyisen oloiseksi vuonna 1993, kun graafista käyttöliittymää (World Wide Web) tukenut Mosaic-selain julkistettiin. 1990-luvun puolivälin aikoihin ennen nopeiden Internet-yhteyksien yleistymistä kotikäyttäjät pystyivät käyttämään Internetiä analogisen modeemin avulla soittamalla palveluntarjoajien maksullisiin palvelunumeroihin. Vuonna 1994 näitä SLIP-yhteyksiä tarjosivat EUnet, X-Gateway, Clinet, Tele ja MITS.[2] Vuonna 1998 Telen liittymissopimukseton "iNET OPEN" nettiyhteys maksoi 58 penniä/minuutti.[3] Vuoden 1998 jälkeen internetyhteydet alkoivat yleistyä kotikäytössä minuuttimaksujen tilalle tulleiden kiinteiden kuukausimaksujen johdosta, ja 'netti' muuttui alan harrastajien temmellyskentästä koko kansan olohuoneeksi. Yhteyksiä tarjottiin ISDN:n, ADSL:n ja kaapelimodeemin kautta.lähde?

1980-lukuMuokkaa

  • 1981: Suomen ensimmäinen julkinen BBS, CBBS Helsinki, perustettiin.
  • 1983: Ensimmäinen Euroopan Unix-käyttäjien yhdistyksen EUnet-verkon yhteys Ruotsin (Enea Data) kautta Eurooppaan käyttäen UNIXin UUCP-protokollaa.
  • 1984: Funet yhdisti yliopistojen keskustietokoneet toisiinsa. Teknillinen korkeakoulu sai EUnet-yhteyden suoraan EUnetin keskuskoneeseen Hollantiin (mcvax).
  • 1984–1988: Kaupalliset (aluksi) videotex-tekniikkaan pohjautuvat TeleSampo ja Infotel -tietoverkot aloittivat. UNIXia käyttävät kaupalliset yritykset käyttivät sähköposti- ja USENET-keskustelurymäyhteyksiä Suomen UNIX-käyttäjien yhdistyksen (FUUGin) ja EUNetin kautta käyttäen UUCP-ohjelmistoa.
  • 1985: Lähes koko Suomen tiedeyhteisö on organisaatioiden tasolla jo Funetin verkossa ja sähköpostipalveluiden piirissä.
  • 1986: FUUG rekisteröi Internetin .fi-maatunnuksen ja todennäköisesti ensimmäinen rekisteröity .fi-tunnus oli Tampereen teknillisen yliopiston (korkeakoulun) tut.fi.[4][5]. Tsaarinaikainen sähkösanomalaki korvataan uudella telelailla, ja Posti- ja Telelaitoksen monopoli päättyy.
  • 1987: Suomessa oli jo noin 30 .fi -osoitetta
  • 1988: Funet yhdisti korkeakoulujen paikallisverkot maan kattavaksi verkoksi ja Tukholman kautta Yhdysvaltoihin. Suomi sai ensimmäisen Internet-yhteytensä ulkomaille, Funetin 64 kilobitin linjan Tukholmaan, joulukuussa 1988.[6]
  • 1988: Jarkko Oikarinen kehitti IRC:n.[7]
  • 1988: Jari Tuovinen ja Tanu-Matti Tuominen perustivat Suomen ensimmäisen uusmediayhtiön Tietovalta Oy:n. Se kasvoi 90-luvun aikana yhdeksi alan suurimmista yrityksistä.[8]

1990-lukuMuokkaa

  • 1990: Neuvostoliitto kytkettiin maailmanlaajuisiin verkkoihin UUCPlla EUnetin kautta.
  • 1990: BatMUD, yksi suurimmista ja vanhimmista edelleen toimivista mudeista avattiin Teknillisen korkeakoulun koneella.[9]
  • 1990: Hyper ry. – myöhemmin fiMUG ry. eli Suomen Mac-käyttäjien yhdistys – perustettiin. Timo Railon vuonna 1991 aloittama BBS-palvelu AppleGarden toimi Mac-käyttäjien yhteisönä edelleen, tosin nykyään internet-palveluna.
  • 1991: Neuvostoliitossa epäonnistunut vallankaappausyritys. Perinteiset tietoliikenneyhteydet länsimaihin katkaistaan, mutta verkkoliikenne Helsingin EUnet-solmun kautta jatkuu. Punaisen torin tapahtumat raportoidaan reaaliaikaisesti IRCn kautta.
  • 1992: Neljä teknisen korkeakoulun opiskelijaa teki päättötyökseen maailman ensimmäisen graafisen X11-pohjaisen WWW-selaimen, Erwisen, mutta projekti jäi ilman jatkokehitystä 90-luvun alun laman takia.[10]
  • 1992: Tietokoneharrastien tapahtuma Assembly järjestetään ensimmäisen kerran.[11]


1993 – WWW-aika alkaaMuokkaa

Maailmalla: Mosaic-selain julkaistiin

1994Muokkaa

Maailmalla: Yahoon linkkihakemisto avattiin, W3C perustettiin

  • Mikrobitti-lehden MBnet-purkki eli BBS avattiin. Se kasvoi maailman suurimmaksi BBS:ksi, mutta lakkautettiin lopulta 2002.[16]
  • Markkinointi & Mainonta -lehden kotisivut avattiin marraskuussa [1]
  • Aamulehti-yhtymä aloitti sanomalehtien julkaisemisen päivittäin suljetussa verkossa. Teknillisen Korkeakoulun verkossa julkaistu OtaOnline sisälsi Aamulehden, Kauppalehden ja Iltalehden materiaalia. OtaOnline oli Suomen ensimmäinen verkkolehti.[17]
  • EUnet lähettää WOMAD@Helsinki-maailmanmusiikkifestivaalin reaaliaikaisena videona (RealVideo) verkossa
  • Lisko – LISta KOtimaisista WWW-sivuista perustettiin.[18]
  • Helsingin Kaupunginkirjasto perusti ensimmäisenä kirjastona maailmassa oman WWW-palvelimen, Kaapelisolmun.[19]
  • Kesällä 1994 Suomen lehdistö alkoi kirjoittaa internetistä[20]
  • Folkloristien Elektroloristi -verkkolehti, nykyinen Elore, alkoi ilmestyä.[21]
  • Kaukopuheluliiketoiminta vapautettiin PTT:n (Telecom Finland) monopolista, ja tietoliikennelinkkien hinta putosi merkittävästi.
  • Medialaboratorio Helsinki perustettiin[22] Taideteolliseen korkeakouluun.

1995Muokkaa

Maailmalla: AltaVista-hakukone kehitettiin Digital Equipment Corporationin tutkimuslaboratoriossa[23]

  • Veli-Antti Savolaisen www.nettiradio.fi oli ensimmäinen striimaaja Suomessa.[24]
  • Ensimmäisenä Ylen kanavista Radiomafialle avattiin omat kotisivut, www.radiomafia.fi, Eunetin palvelimella maaliskuussa. Vanhin säilytetty Lista Top40 -sivu verkossa: Suomen Virallinen Lista Viikko/Week 30/1995[25]
  • Huhtikuussa 1995 julkaistiin ensimmäinen yle.fi - etusivu, kuva Pasilan Isosta Pajasta.lähde?
  • 14.7.–13.8.1995 Sanomalehti Karjalainen Joensuussa julkaisi Suomen ensimmäinen PDF-muotoisen broadsheet-kokoisen seitsenpäiväinen näköissanomalehden Marjalan asuntomessujen lähiverkossa. Painetun lehden kanssa identtinen sähköinen lehti ilmestyi asuntomessujen ajan joka päivä ja oli luettavissa asuntomessualueen kohteissa olevista internetyhteydellä varustetuissa mikrotietokoneista.
  • Radio Kantin WWW-sivut avattiin kesällä. Radiolähetyksen striimausta Kuopiossa kokeiltiin 1997 ja se vakiintui elokuussa 1998.lähde?
  • Iltalehti Online ja MTV3i aloittivat toimintansa internetissä.[26]
  • EUnet Finland julkaisi tilastoja internetin käytöstä Suomessa.
  • Katri Tenström Sinebrychoff avasi Friscolle verkkosivut ja verkkosivujen osoite lisättiin etiketteihin[27]

1996Muokkaa

(Radio Hämeen 1996 taltio archive.org:ssa)[33]

  • Suomalaisten internetkäyttäjien suosimia internetsivuja 1996 olivat Radiomafian nettisivujen lisäksi Iltalehti ja City-lehti. Radio City tuli internetiin keväällä 1996. Se tarjosi satoja kotisivuja arvioivan ja esittelevän Linkkioppaan ja Stadin tapahtumakalenterin. Vuonna 1996 avasi verkkosivunsa myös Kiss FM, jonka erikoisuutena oli nuorisovaatemallistoaan esitelleen postimyyntiketjun sähköinen kauppapaikka, radiolähetyksen kuuntelumahdollisuus real audiona ja ”Hotelli Chat”.lähde?
  • Vuonna 1996 verkkoon ehätti myös MTV3:n nuortenohjelma Jyrki. Ulkomaisista palveluista suomalaisyleisöön vetosi MTV reaaliaikaisella keskustelumahdollisuudellaan, jossa hyödynnettiin ensimmäisten joukossa avataria.lähde?
  • Talentum lanseerasi lokakuussa Duuni.netin, Suomen ensimmäisiä verkkoyhteisöjä.
  • Yleisradion uutisia alettiin julkaista verkossa.[34] Lokakuun 1996 alusta Ylen Teksti-TV:n sivut ovat löytyneet Internetistä. Vanhin Wayback Machinen arkistoima versio Yleisradion internetsivuista on joulukuulta 1996.
  • Yle:n ensimmäinen Vaalikone oli käytössä EU-vaaleissa 1996.[35]
  • Radio Finland aloitti radiolähetyksen striimauksen lokakuussa 1996 satelliittiaudion kautta. Palvelimet sijaitsivat Lontoossa. Lokakuussa 1996 verkossa aloittivat myös Yle teksti-tv ja Radiouutiset, jonka tasatuntiuutiset ovat Internetissä kuunneltavissa.[36]
  • Vuodenvaihteessa 1996–1997lähde? Pasilan linkkitornissa avattiin kauko-ohjattava webbikamera, Helsinki-kamera.[37]
  • Veikkaus avasi pelisivut nettiin[20]
  • Suomalainen anonyymipalvelin anon.penet.fi lopetti toimintansa, koska se ei voinut enää taata käyttäjiensä anonymiteettiä. Taustalla oli oikeuden päätös toimittaa tietoa käyttäjästä, jota skientologit syyttivät tekijänoikeusrikkomuksesta.[20] Seurauksena suomen telelainsäädäntöä muutettiin, ja sähköposti sai saman yksityisyyden suojan kuin puhelin- ja paperipostiliikennekin.
  • Tietokone-lehti alkoi myydä internetissä lehden irtonumeroita sekä yksittäisiä artikkeleita PDF-muodossa, maksutapana ecash tai Merita Solo.[38]
  • Alex Nieminen veti TV:ssä digitaalisia ilmiöitä käsittelevää Verkossa-ohjelmaa.
  • Johan Helsingius kehitti eCash-mikromaksamisjärjestelmää[39]. Pankkien painostuksesta palvelu ajettiin alas.[40]
  • Jukka "Yucca" Korpela aloitti internetiä ja tietotekniikkaa käsittelevän ohjesivuston kirjoittamisen.

1997Muokkaa

  • Elokuu: Ensimmäinen suuren luokan internet-yritys Interaktiivinen Satama perustettiin. Talentum tiedotti elo-syyskuussa hankkineensa merkittävän osuuden Suomen suurimmasta uusmediayrityksestä To The Point Oy:stä sekä tehneensä aiesopimuksen Suomen johtavan verkkomediayrityksen Interweb Design Oy:n ostosta. Samaan ostettavien yritysten joukkoon liittyi vielä Piipää Oy, joka on kehittänyt mm. Ihmemaan hakupalvelun sekä Ufolabs Oy. Yritys työllisti vuoden 1997 lopussa 50 henkeä ja oli (ja on yhämilloin?) alansa suurin yritys Suomessa.[41][42]
  • Termi uusmediateollisuus määrittyi Jussi Luukkosen, TAIKin ja LTT-Tutkimuksen analyyseissä
  • Radio Finland lisäsi voimakkaasti on demand-ohjelmien tarjontaa Internetissä.
  • Tekstipohjaiset TeleSampo ja Infotel -tietopalvelut olivat suosionsa huipulla ja niillä arvioitiin olevan olevan 350 000 käyttäjää, joista yli puolet oli kotitalouksista.[43]

1998Muokkaa

  • Suomen ensimmäinen digiradio, Yleisradion Radio Peili aloitti lähetyksensä lokakuussa. Kanavan internetsivuilla oli lähetyksen streamin lisäksi kuunneltavissa juttuja eri aihepiireistä.[44]
  • Risto Johnsonin juontamassa A2000+ -ohjelmassa 1998 käytettiin ensimmäisen kerran laajamittaisesti hyväksi Internetin mahdollistamaa vuorovaikutusta. Sähköpostin lisäksi yleisö sai ohjelman aikana lähettää tekstiviestejä. Videopuheluitakin otettiin lähetykseen.[45]
  • Suomi24:n edeltäjät Sirkus.com ja Evreka.fi perustettiin[46]

Maailmalla: Google perustettiin.

1999 – P2PMuokkaa

Maailmalla: Napster kehittiin, vertaisverkkojen aika alkoi.

  • Sampsa Kurri perusti ylikellottajien ja tietokonetuunaajien foorumi Muropaketin. MuroBBS keskustelualueen sisältävä palvelu myytiin seuraavana vuonna osaksi Sonera Plazaa.
  • Radiomafia alkoi kuulua internetissä.lähde?
  • Muusikoiden.net perustettiin.
  • Filmgoer elokuva-alan nettijulkaisu aloitti arvosteluiden julkaisun.

2000-lukuMuokkaa

2000Muokkaa

2001Muokkaa

Maailmalla: Wikipedia perustettiin

  • Kaupalliset nettiradiot Radio Helsinkiä lukuun ottamatta hiljenivät netissä.[51]
  • EFFI perustettiin puolustamaan sananvapautta verkossa.[52]
  • Elisa ja ÄKT perustivat EmmaFM-nettimusiikkikaupan.[53]

2002Muokkaa

  • Suomalainen verkkoyhteisö ii2 avattiin.
  • Suomenkielinen Wikipedia perustettiin.
  • Radio Keski-Suomi streamasi ralliradion ensimmäistä kertaa netissä.[54]
  • Ylen Radioarkiston Kansallinen äänigalleria avattiin syyskuussa[55]
  • Lokakuussa kauppakeskuksessa räjähti pommi Myyrmannissa Vantaalla. Pommin rakentanut Petri Gerdt oli internetissä toimineen, räjähteisiin erikoistuneen Kotikemia-foorumin vakiokeskustelija. Tapaus aiheuttikin keskustelua verkkoviestinnän rajoista. Kyseisen foorumin ja MuroBBS:n jäsenet selvittivät räjähdyksen taustat osin poliisia nopeammin, mikä puolestaan synnytti keskustelua verkonkäyttäjien mahdollisuuksista auttaa virkavaltaa kriisitilanteissa.
  • Blogit tulivat Suomeen. Janne Jääskeläinen määritteli blogin suomeksi[56]. Sami Köykkä ja Riitta Santala-Köykkä perustivat Pinserin[57], josta kehittyy Blogilista.
  • Koulukaverit perustettiin verkkoon.
  • Riot-E meni konkurssiin.[58]

2003Muokkaa

Maailmalla: kuvafoorumien buumin aloittanut 4chan perustetaan.

  • YLE Arkki – historiaa radionauhoilta -palvelu avataan syyskuussa 2003. YLE Arkin ohjelmisto koostuu Yleisradion radio-, tv-, ja valokuva-arkistojen tuotannosta sekä myöhemmin tehdyistä dokumenteista ja ohjelmasarjoista. Arkki esittää myös televisiokatkelmia 50-, 60- ja 70-luvuilta.[59] Syksyllä 2006 YLE Arkin korvasi Elävä arkisto.
  • Yle tarjoaa ensimmäisinä RSS-palveluinaan mm. maakuntaradioiden uutisia.lähde?
  • Yle lopetti neljän musiikkiradiokanavan – YleX:n, YleQ:n, Radio Finlandin ja Radio Extremin – streamaamisen 31.12.2003, koska se ei päässyt esitysoikeuksien laskemisperusteista sopimukseen Gramexin kanssa[60]
  • Blogit alkoivat yleistyä.
  • Hakupalvelu Eniro.fi perustettiin.[61]

2004 – WEB 2.0Muokkaa

Maailmalla: yhteisöpalvelu Facebook avataan.

  • Laajakaistaliittymien nopea yleistyminen näkyi Suomen Internet-liikenteen kolminkertaistumisena. Vuoden 2004 aikana operaattorien välinen Internet-liikenne oli lähes kolminkertaistunut ja on edelleen kasvussa. "Suomalaisessa Internet-historiassa ei aiemmin ole koettu vastaavaa kehityskautta", kirjoittaa Suomen IP-yhdysliikennettä hoitava FICIX ry Internet-sivuillaan julkaistussa tiedotteessa.[62]
  • Harrastelijoiden musiikinjulkaisupaikka Mikseri.net ja Universal Music käynnistävät yhteistyön[63]
  • Ampparit.com-verkkosivusto avattiin.
  • HIIT julkaisi viralliset suomenkieliset Creative Commons -lisenssiehdot[64]
  • Yli 20-vuotiaat ja ennen internetin leviämistä kehitetyt TeleSampo ja Infotel-tietoverkkopalvelut suljettiin 1.10.2004[65][66]
  • Liisa's Paperdollista tuli liian kallis ylläpitää harrastuksena ja sen konseptin ympärille perustetaan Paperdoll Heaven -yritys. Yritys tunnetaan nykyään nimellä Stardoll.[67]
  • Vertaisverkkosivusto Finreactor suljettiin joulukuussa viranomaisten määräyksestä.

2005Muokkaa

Maailmalla: YouTube ja Google Maps aloittavat.

  • Suomalaisen Sulake Labsin Habbo Hotel -pelimaailma palkitaan Espanjan parhaana viihdesivustona. Kansainväliset markkinat Briteissä jo 2001 aloittanut Sulake työllistää noin 180 ihmistä ympäri maailmaa.[68]
  • YleX avaa yhteisöpalvelu X-Stagen ja peräänkuuluttaa äänibloggareita.[69]
  • Toukokuussa podcastingin Suomessa aloittaa FcLate indiepodcastillaan[70] ja syyskuussa valtamediaa edustava Yle aloittaa oman podcast-kokeilunsa[71][72]
  • Viihdelehti Stara.fi aloittaa kaupalliset podcast-lähetykset elokuussa ja julkaisee 7. lokakuuta Suomen ensimmäisen podcastin, jossa on mainoskatkot.[73] Radio NRJ[74] ja Iskelmäradio tulevat mukaan marraskuussa.
  • Uuden tekijänoikeuslain valmistelu herättää suurta huomiota verkkoyhteisöissä ja saa aikaan suurta huomiota herättäneen palautetulvan.[75]
  • Bloggaaminen alkoi valtavirtaistua. Alex Niemisen sijoitusyhtiö osti Sami Köykän harrastuksena perustaman Blogilista.fi-hakemiston. Ammattitoimittajat kuten Kari Haakana, Tero Lehto, Matti Lintulahti, Tuija Aalto ja Johanna Korhonen bloggasivat jo näkyvästi. Suomalaisten blogien määrä alkoi kasvaa räjähdysmäisesti.

2006Muokkaa

Maailmalla: Mikroblogipalvelu Twitter aloittaa toimintansa.

  • Valtamedia aloittaa bloggaamisen Yle ja Helsingin Sanomat edellä ja muut isot mediat perässä. Helsingin Sanomien päätoimittaja Reetta Meriläinen kirjoittaa aktiivisesti kommentoinnin mahdollistavaan blogiinsa.
  • Ylen arkistoja internetissä tarjoava Elävä Arkisto -palvelu avataan 1.9.2006 ja saa kansainvälistä huomiota.[76]
  • Kanavien ja ohjelmien tallennuspalvelu TVkaista nousi keskustelun aiheeksi syyskuussa, mutta suljetaan pian uudelleen mediayhtiöiden vaatimuksesta.

2007Muokkaa

  • 23.4.2007 Habboa kehittävä Sulake Corporation Oy osti IRC-Galleriaa pyörittäneen Dynamoid Oy:n[77]
  • 9.5.2007 Viihdelehti Stara.fi aloitti kaupalliset videopodcast-lähetykset. Ensimmäiset jaksot käsittelivät Helsingin Euroviisuja.
  • Suomen Radioiden Liitto ja tekijänoikeusjärjestöt pääsivät sopuun nettiradioiden tekijänoikeuskorvauksista ja musiikkia soittavat nettiradiot avautuvat kuuden vuoden tauon jälkeen. Myös Yle aloittaa omien kanaviensa nettilähetyksen Yle Areena -palvelussaan.[78]
  • Verkkopalvelu TVkaista avattiin uudelleen
  • Google osti mobiileja läsnäolo- ja mikrobloggauspalveluita kehittäneen suomalaisen Jaikun[79]
  • Podcasting eteni kohti valtavirtaa. Toukokuussa 2007 Yle aloitti ensimmäisen ensisijaisesti podcastiksi tarkoitetun ohjelman, POP-talkin.[80] Syksyllä perinteisten radiokanavien kohdalla sisällön kierrätyksestä podcasteina on tullut kanavien perustoimintoja. Esimerkiksi Yleisradio julkaisi Yle Areena -palvelussaan merkittävän osan ohjelmistaan podcasteina ja Radio Rock oli kohdentanut lähetyksensä ohessa tapahtuvan podcastiensa mainostuksen valtavirtakuuntelijoilleen. Indiepuolen tapahtumiin kuului Hessun kahvila -podcastin siirtyminen Radio Hearin kautta myös suoriin lähetyksiin[81] ja kesällä Ville Säävuoren kehittämän suomalaisten podcastien keskuksen; podcasthakemiston aukeaminen.[82].
  • 26.11.2007 Sanoma Digital osti Blogilistan, suomalaisten blogien keskushakemiston.[83]
  • Sosiaaliset verkostosivustot, kuten MySpace ja ennen kaikkea Facebook, löivät läpi Suomessa.
  • Uusi Suomi syntyi uudelleen verkkolehtenä ja Taloussanomat lopetti tappiollisena pyörineen paperiversionsa ja keskitti toimintansa nettiin.
  • Finnchan, ensimmäinen suomenkielinen kuvafoorumi, perustettiin. Kuvalauta aloitti Finnchanin varasivustona, mutta jatkoikin itsenäisesti toimintaansa.

2008 – valvonnan vuosiMuokkaa

Maailmalla: Kiinalaisten netinkäyttäjien määrä ohitti yhdysvaltalaiset

  • Ruotsin eduskunta päätti armeijan oikeudesta salakuunnella kaikkea ulkomaalaista nettiliikennettä, mukaan lukien käytännössä koko Suomen ulkomaan tietoliikenne.[84] Sonera siirsi sähköpostipalvelimensa Ruotsista Suomeen. Suomen valtio alkoi varmistaa televerkoissa riittävää suomalaista määräysvaltaa ostamalla 250 miljoonalla Elisan osakkeita ja sijoittamalla 200 miljoonaa kotimaisen kuituverkon rakentamiseen.[85]
  • Vuoden alusta Suomi aloitti internetsensuurin lapsipornon suodatuksella. Internetin ennakkosensuuri jakoi voimakkaasti sekä eduskuntaa että kansaa. Osa piti ennakkosensuuria perustuslain vastaisena ja toinen osa olisi valmis laajentamaan sitä voimakkaasti.[86][87] Alkuvuonna kohua herätti kotimaisen sivuston estäminen lapsipornona sekä loppuvuonna W3C:n ja Wikipedian sivujen joutuminen vahingossa sulkulistalle.[88][89][90]
  • Valtiovalta tehosti internetin seurantaa. Alkuvuonna viestintäministeri Suvi Linden perusti eri alojen asiantuntijoista koostuvan mediafoorumin, jonka tehtävänä oli arvioida median ja internetin roolia lasten ja nuorten arjessa ja tehdä sen mukaan toimenpide-ehdotuksia. Lisäksi koulusurmien takia ja EU:n ministerineuvoston päätöksen mukaisesti aloitetaan internetin pysyvä valvonta, sekä luotiin poliisille arveluttavien nettisivujen ilmiantopalvelu.[91][92][93][94]
  • Viranomaiset puuttuivat oikeusteitse rasistiseen nettikirjoitteluun. Tuomioita jaetaan lievemmistä sakkorangaistuksista aina Seppo Lehdon törkeistä kunnianloukkauksista saamaan 2 vuoden ja 4 kuukauden ehdottomaan vankeuteen.[95]
  • Tekijänoikeuslain Lex Karpela -lakimuutoksen testaamiseksi aloitetun oikeusjutun lopulliseksi päätökseksi jää hovioikeuden päätös, että DVD-levyjen suojausten purkutapojen julkistaminen on Suomessa kielletty.[97]
  • Nokian ajama mobiili-tv:n DVB-H standardi on kuolemassa ja Nelonenkin lopettaa lähetyksensä. DVB-H:n korvaajaksi Suomessa nousee IPTV, kun TVkaista ja Yle Areena alkaa tukea kännyköitä päätelaitteinaan.[101] TVKaista alkaa myös tukemaan HD lähetyksiä ja Ylekin kokeilee Muukalaisia-sarjallaan HD-tasoisten ohjelmien nettijakelua.[102][103][104]
  • Syksyllä Kuvalaudan käyttäjä loi ensimmäisen Spurdo-meemin käyttäen Pedobear-meemiä inspiraationa. Spurdosta tulee myöhemmin suomalaisen internetkulttuurin maskotti.


2009Muokkaa

Maailmalla: Data.gov – Hallinnon avoin data nousi otsikoihin Barack Obaman hallinnon Open Government -direktiivin myötä[105]

2010Muokkaa

Maailmalla: Internetin käyttäjämäärä ylitti kolme miljardia.

  • Kuvalauta suljetaan ylläpidon ajauduttua riitoihin palveluntarjoajansa kanssa.

2011Muokkaa

Maailmalla: Facebook julkisti aikajanan ja muita uudistuksia, aluksi vain kehittäjien nähtäville.[106].

  • Google Plus avataan.
  • Spotify ilmoitti laajenevansa Yhdysvaltain markkinoille.[107]
  • Twitter ylittää sadan miljoonan aktiivisen käyttäjän rajan.
  • IRC-Gallerian käyttöaktiivisuus lähti roimaan laskuun.
  • Ylilauta toimi aktiivisimpana suomalaisena kuvafoorumina, joka mainittiin mediassa Anonymous Suomen yhteydessä 16 000 suomalaisen henkilötietojen vuodettua verkkoon.
  • Suomen poliisia sosiaalisessa mediassa edustanut virtuaalisen lähipoliisiryhmän ylikonstaapeli Marko Forss valittiin Vuoden poliisiksi.[108]

LähteetMuokkaa

  1. http://www.tietokone.fi/artikkelit/kun_suomi_ui_verkkoon tietokone.fi. Viitattu 5.11.2013.
  2. http://www.tietokone.fi/artikkelit/kun_suomi_ui_verkkoon tietokone.fi. Viitattu 5.11.2013.
  3. Telen nettihinnasto vuodelta 1998 web.archive.org. Viitattu 4.11.2013.
  4. fi-domain-application.txt
  5. Tietoviikko, 18.3.2010, Suomen wanhin .fi-osoite kuuluu tamperelaisille - suurella todennäköisyydellä
  6. Aamulehti, 5.11.2008, Suomen ensimmäinen internet-yhteys köpötteli 64 kilobittiä sekunnissa
  7. Funet, Internetin historia
  8. Pirjo von Hertzen: Markkinointiviestintä. Pirjo von Hertzen – Elina Melgin – Leif Åberg: Vuosisata suhdetoimintaa – Yhteisöviestinnän historia Suomessa, , s. 175. Otava 2012. ISBN 978-951-1-26547-4. Artikkelin verkkoversio (pdf) Viitattu 13.8.2012.
  9. http://www.mudconnect.com/mud-bin/adv_search.cgi?Mode=MUD&mud=BatMUD mudconnect.com. Viitattu 4.11.2013.
  10. Tietokone, 4.3.2009, Läpimurto, josta harva tiesi: suomalainen graafinen web-selain
  11. http://archive.assembly.org/1992 archive.assembly.org. Viitattu 5.11.2013.
  12. http://www.tietokone.fi/artikkelit/kun_suomi_ui_verkkoon tietokone.fi. Viitattu 5.11.2013.
  13. FICIX, historia
  14. http://www.isoc.fi/artikkelit/freenet.html (html) ISOC Finland. Viitattu 4.11.2013.
  15. Volker Grassmuck: "Don't Try to Control the Network Because it's Impossible Anyway", Interview with Johan Helsingius on Anonymous Remailers (html) IC Magazine 12/94. NTT Publishing. Viitattu 4.11.2013. (englanniksi)
  16. MBNet Net.nyt, 2004-12-03, Onnea, 10-vuotias MBnet!
  17. Almedia.fi, historia
  18. Lisko, Mitä Lisko on (archive.org)
  19. Kaapeli.fi,1994, Kaapelisolmu-hankkeen raportti no 1 - Johdanto
  20. a b c Tietokone-lehti, 7-8/2008, Internet vuonna 2023 / aikajana
  21. Elore, 1/2009, Pääkirjoitus (pdf)
  22. History Medialab.aalto.fi. Aalto University. Viitattu 2.5.2015. (englanniksi)
  23. AltaVista.com Tietoja AltaVistasta
  24. Archive.org/nettiradio.fi, 1996-11-12, Few words about nettiradio.fi
  25. Radio Mafia, 2002(?), Historiikki / 5. Kultaa ja kunniaa! (Archive.org)
  26. Almamedia.fi, historia
  27. fricsconet.fi archive.org:ssa, Kauppalehti kesäkuu 1995
  28. Heinonen, Ninni: Tältä näytti internet 20 vuotta sitten – Megadeth oli aikansa edelläkävijä 14.10.2014. sounfi.fi. Viitattu 24.1.2015.
  29. CMX arkisto, 1996, Verkko heilahti
  30. UutisNaakka Online 1997. 1997. Viitattu 25.1.2015.
  31. Miljoonasateella yllätyskeikka Internetissä - Google-ryhmät groups.google.com. 5.12.1996. Viitattu 25.1.2015.
  32. Varhaiset kotisivut -raportti 24.10.2009. Suomen Jazz & Pop Arkisto. Viitattu 25.1.2015.
  33. Radion nettihistoriaa 1991--1999 X-Stage, Tuija Aalto, 2005-03-13 (Archive.org)
  34. 80 vuotta luotettavaa uutisvälitystä, Yle uutisarkisto, 2008-11-13
  35. Ylen EU-vaalikoneessa entistä laajemmat vertailumahdollisuudet Yle uutisarkisto, 2004-05-24
  36. ITViikko, 1996-10-01, Ylen radiouutiset Internetiin
  37. Helsinki Camera Gallery (Yle Tekniikan tiedotuslehden sivuilla on muutamia otoksia tallessa. Archive.org kopio.) Yle Tekniikan tiedotuslehden kotisivut. Yle. Viitattu 10.12.2018.
  38. Internet Archive / Tietokone.fi 28.11.1996
  39. eCash-mikromaksamisjärjestelmää
  40. eCashiä käsittelevä TKK:n seminaarityö
  41. IT-viikko, 1997-10-05, Talentumin uusmediayhtiö aloitti
  42. Talentum vuosikertomus 1997, vuosikertomus 1997
  43. Mediumi, Petri Saarikoski, 2002, Television vanhat lisäarvot / 3. Minitel ja Telesampo
  44. Suomen ensimmäinen digitaaliradio aloitti toimintansa Ylen tiedotearkisto, 1998-10-07,
  45. @2000+ = tv + www Dumell.net, 1998
  46. Suomi24 neljä vuotta Suomi24, 2002
  47. Kuka teki IRC-Gallerian? Kuka sitä ylläpitää? Irc-galleria tietoa/faq/yleistä,
  48. Mikseri.netin esittely, Mikseri.net,
  49. Nerokala.com, 16.8.2003, Kultakalan kohiseva historia (archive.org)
  50. On Air Finland -uutisarkisto, 2001-09-01, Radio Helsinki täyttää vuoden
  51. Digitoday, 2001-10-10, Nettiradiot keskeyttivät lähetyksensä
  52. Effi Ry, 2001-09-05, Electronic Frontier Finland ry:n perustamiskokous -pöytäkirja
  53. Palasokeri.com, 2001-09-22, Kotimaista musiikkia laillisesti netistä : www.emma.fm
  54. sfnet.urheilu.moottoriurheilu, 2001-07-23, Ralliradio netistä livenä!
  55. Kansallinen äänigalleria avautuu, Yle tiedotearkisto, 2002-09-26 (Archive.org)
  56. » Mikä on blogi? www.myrsky.net. Viitattu 10.1.2019.
  57. Pinseri » 2002 » April www.pinseri.com. Viitattu 10.1.2019.
  58. Mellakka mobiilibisneksessä City. Viitattu 10.1.2019.
  59. Agricolan tietosanomat, 2-2003, Ylen Arkista menneitä ääniä
  60. Ylen radiokanavien lähetys internetissä keskeytyy vuodenvaihteessa Yle tiedotearkisto, 2003-12-17 (Archive.org)
  61. Eniro lehdistötiedote, 2003-10-29, Eniro avaa Suomessa kattavan ja ilmaisen hakupalvelun eniro.fi:n
  62. FICIX, 2004-11-25. Suomen IP liikenne ennätyskasvussa
  63. Muusikoiden.net, 2004-05-10. Mikseri.net ja Unicersal Music Oy yhteistyöhon.
  64. HIIT lehdistötiedote, 2004-05-21. Tekijänoikeuslisenssit mahdollistavat teosten vapaan jakamisen.
  65. Digitoday, 1.4.2004, Soneran TeleSampo-palvelu päättyy syyskuussa
  66. Digitoday, 27.8.2004, Internetiä edeltänyt Infotel tiensä päähän
  67. Turun Sanomat, 31.12.2008, Turkulainen Liisa piirsi paperinukeista kansainvälisen menestysyrityksen
  68. Sulake Labs press room, 2005-04-15 Habbo Hotel valittiin parhaaksi viihdesaitiksi Espanjassa
  69. (vanhentunut linkki) Sinustako äänibloggari? Yle X-stage, Tuija_Yle, 2005-04-05(Arkisto)
  70. FcLate, 2005-05-31, Podcasting koelähetys
  71. Yle Radio aloittaa podcasting-kokeilun syyskuussa Yle X-stage, 2005-08-18 (Archive.org)
  72. Tietokone, 2005-09-02, Yle aloittaa Podcasting-lähetykset
  73. Stara aloitti kaupalliset podcast-lähetykset Digitoday, 2005-10-08
  74. Tietokone, 2005-10-19, Radio NRJ mukaan podcasting-aaltoon
  75. Tietokone-lehti, Kari Haakana, 2005-10-04 Mielenosoittajat vaativat tekijänoikeuslakia remonttiin
  76. Tietokone-lehti 11.9.2006, Ylen arkisto veti väkeä viikonloppuna
  77. Sulake ostaa IRC-Gallerian Yle, 2007-04-23
  78. Suomen nettiradiot avautuvat taas Tietokone-lehti 27.6.2007
  79. Talouselämä, 10.10.2007, Vapise Nokia, Google osti Jaikun
  80. Yleisradio aloittaa Podcast-tuotannon POP-Talk, 23.5.2007 (Archive.org)
  81. Hessun Kahvila, 16.5.2007, HessunKahvila #64 - UnPlugged1
  82. Unessa.net/Ville Säävuori, 17.7.2007, Julki
  83. Tietokone-lehti, 26.11.2007, Sanomawsoy osti Blogilista.fi:n
  84. Digitoday, 19.6.2008, Ruotsi aloittaa tietoliikenteen laajamittaisen salakuuntelun
  85. Tietokone, 22.10.2008, Suomen it-infraa valtion haltuun
  86. Internetin sensuuri jakaa eduskuntaa Helsingin Sanomat, 7.4.2008 (Archive.org)
  87. Tietokone, 4.11.2008, Vanhat hyväksyvät nettisensuurin – nuoret tyrmäävät
  88. Afterdawn, 22.2.2008,Kommentti: Sensuurikohu pähkinänkuoressa
  89. Tietokone, 27.9.2008, W3C:n sivut joutuivat Suomen sensuurilistalle
  90. Tietokone, 8.12.2008, Wikipedia-sensuuri paljastui Soneran viaksi
  91. Digitoday, 21.2.2008, Lindénin mediafoorumissa on naisenemmistö
  92. Tietokone, 25.6.2008, Poliisi sai oman tietoturvaryhmän
  93. Digitoday, 27.10.2008, Arveluttava nettimateriaali mietityttää ministeriä
  94. Digitoday, 6.11.2008, Internetin valvonta kiristyy: Ilmiantoja helpotetaan
  95. Internet-kirjoittelu vie tamperelaismiehen vankilaan Helsingin Sanomat (Archive.org)
  96. Alma Media, 30.10.2008, Tiedote: Vuodatus.net blogipalvelu osaksi Alma Mediaa
  97. Afterdawn, 23.12.2008, Korkein oikeus ei käsittele DVD-salauksen purkamista
  98. Afterdawn, 24.7.2008, Testissä DRM-vapaa The Ground -nettimusiikkikauppa
  99. Afterdawn, 24.10.2008,Meteli.net avaa DRM-vapaan musiikkikaupan loppuvuodesta
  100. Afterdawn, 31.7.2008, Uusi suomalainen musiikkikauppa avataan huomenna
  101. Ylen Kehitys kehittyy -blogi 5.6.2008,
  102. Afterdawn, 22.9.2008,Digitv nyt iPhonelle
  103. Afterdawn, 5.10.2008, Yle tarjoaa "Muukalaisia 1808 - 2008" -sarjaa teräväpiirtona netissä
  104. Afterdawn, 14.5.2008,Yle tuo videomateriaalia kännyköihin
  105. http://www.whitehouse.gov/open/about/milestones [vanhentunut linkki]
  106. Yle Uutiset 23.9.2011
  107. Rumba 7.7.2011 http://www.rumba.fi/spotify-julkisti-laajennuksen-usan-markkinoille-%E2%80%93-sopimus-warnerin-kanssa-vielakin-auki-25653/
  108. Nettipoliisi Fobba valittiin Vuoden Poliisiksi Helsingin Sanomat. 25.10.2011. Viitattu 11.11.2011. (Archive.org)

Aiheesta muuallaMuokkaa