Alustatalous

Alustatalous on taloudellista, sosiaalista ja yhteiskunnallista toimintaa jossa olennaisessa asemassa ovat Internet-infrastruktuuri ja sen päälle rakennetut palvelut. Tätä tietotekniikan mahdollistamaa ympäristöä voidaan kutsua alustaksi ja sillä tapahtuvaa taloudellista toimintaa alustataloudeksi.[1] Nick Srnicekin mukaan alustat perustuvat eri ryhmien yhdistämiselle ja datalle. Srnicekin mukaan alusta on mekanismi joka seuraa ryhmien välistä vuorovaikutusta sekä kerää dataa ja käyttää kerättyä dataa. Srnicekin mukaan yksityisyyden suojan mureneminen on olennainen osa alustataloutta.[2]

Arvoketjuista alustatalouteen, alustatalous.fi -sivuston mukaan.

Tunnetuimpia alustatalouden toimijoita ovat erilaiset palveluita ja tuotteita välittävät yritykset, kuten Amazon, Airbnb, Uber ja Baidu. Myös sellainen kansalaistoiminta kuten Wikipedia ja Siivouspäivä voidaan nähdä kuuluvan alustatalouden piiriin. Toinen yleinen alustatalouteen liittyvä ilmiö ovat erilaiset teknologiset alustat joiden varaan muut voivat rakentaa tuotteita ja palveluita. Tällaisia ovat esimerkiksi Microsoftin, Applen ja Googlen alustat joihin varautuen useat itsenäiset kehittäjät perustavat liiketoimitansa.[1]

Alustataloudessa​ ​arvonluonnissa​ on väitetty siirryttävän ​perinteisen​ ​arvoketjujen​ ​optimoinni​sta ​ja​ ​ohjailus​ta organisaatioiden​ ​ja​ ​toimialojen​ ​rajat​ ​ylittävien​ ​alustaekosysteemien​ ​luomiseen​. Alustatalous​ kuvaa markkinaa, jossa digitaalisiin alustoihin nojaava liiketoiminta on saavuttanut merkittävän tai määräävän markkina-aseman.[3]

Alustatalouteen kuuluu taipumus kohti monopolia, sillä tietyn koon saavuttaneesta alustasta tulee dominoiva. Esimerkkejä tällaisista ovat Google hakukoneissa, Facebook sosiaalisissa verkostoissa, Twitter mikrobloggaamisessa, Netflix elokuvien suoratoistossa, YouTube videoiden jakamisessa ja Spotify musiikissa.[4] Alustan taipumusta kohti monopolia selitetään verkostovaikutuksilla: mitä useampi käyttää alustaa, sitä arvokkaammaksi alusta muodostuu kaikille. Tästä seuraa itseään voimistava menestys, ja kilpailijoiden on käytännössä mahdotonta tehdä lovea alustan saavuttamaan asemaan.[2]

Srnicekin mukaan datan keräämiseen perustuminen saa alustatalouden toimijat kasvattamaan datan keruuta. Srnicekin ennustuksen mukaan eri alustat tulevat tulevaisuudessa kilpailemaan keskenään sen kautta mistä ne saavat kerättyä lisää dataa.[2] Johannes Koposen mukaan alustatalouden toimijat ovat hyötyneet siitä että niiden hyödyntämä avainresurssi, data, on niukka resurssi. Data ei kuitenkaan välttämättä tule jatkossa olemaan niukka resurssi.[5]

Alustatalouden on tulkittu olevan Suomessakin keskeinen kilpailukykytekijä kansainvälisessä liiketoiminnassa tulevaisuudessa ja asiaa käsitellään esimerkiksi Business Finlandin oppaassa alustatalouden tiekartasto.[6] Useat konsulttiyritykset ovat myös luoneet suunnittelutyökaluja, joiden avulla voi mallintaa istuvuutta yritykseen omaan liiketoimintaan.

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b Gawer, Annabelle: Platforms, markets, and innovation. Cheltenham, UK: Edward Elgar, 2009. 320800466. ISBN 1848440707. Teoksen verkkoversio.
  2. a b c https://rampages.us/goldstein2017capitalism/wp-content/uploads/sites/24780/2017/08/Srnicek-2017-Juncture.pdf
  3. www.alustatalous.fi www.alustatalous.fi. Viitattu 24.3.2018. (englanniksi)
  4. https://finance.yahoo.com/news/why-uber-business-model-might-come-undone-after-ipo-220646717.html
  5. https://www.demoshelsinki.fi/en/2018/03/26/fall-platform-business-model/
  6. Business Finland: Alustatalouden tiekartasto businessfinland.fi.

KirjallisuuttaMuokkaa