Oikopolku

Hakusana ”Oikotie” ohjaa tänne. Verkkopalvelusta, katso Oikotie (verkkopalvelu).

Oikopolku^[1] on liikenne- ja kaupunkisuunnittelussa käytetty termi, jolla tarkoitetaan suunnittelematonta polkua tai reittiä, jonka ihmiset ovat kävelemällä kuluttaneet maastoon lähelle suunniteltuja reittejä. Oikopolkuja syntyy, jos rakennettu väyläverkosto ei vastaa jalankulkijoiden tarpeita. Tämä voi olla seurausta joko alun perin puutteellisesta suunnittelusta tai ympäröivän maankäytön muuttumisesta eli olemassa olevan väyläverkoston päivittämistarpeesta. Suoremman reitin tarve voi syntyä esimerkiksi uuden asuinkorttelin ja linja-autopysäkin välille, jos olemassaolevien väylien käyttämisen koetaan pidentävän kuljettua matkaa kohtuuttomasti.

Jalankulkija pyrkii kulkemaan kahden pisteen välisen matkan mahdollisimman suoraan ja tasaisessa maastossa. Metrin korkeuseron koetaan vastaavan kymmenen metrin käveltyä matkaa. Toisaalta reitinvalintaan vaikuttaa myös ympäristön koettu mielekkyys: visuaalisesti miellyttävä reitti saa olla 1,7 kertaa pidempi ennen koettua tarvetta poiketa suunnitellulta reitiltä.^[2]

Joissakin tapauksissa maisemasuunnittelijat saattavat päällystää tällä tavalla syntyneet polut, ja siten tehdä niistä virallisia kävelyreittejä^[3]^[4].

Nurmikkoon kulutettu polku, joka oikaisee suorakulmaisen mutkan loivemmaksi.
Nurmikkoon kulutettu polku toimii oikotienä pallokentälle.
Nurmikkoon kulutettu polku on aidattu, jotta ruoho voisi kasvaa takaisin.

Lähteet

↑ Asikainen, Mikael: Oikopolut : Kun kävelyreittien suunnittelu ja käyttö eivät kohtaa Maantieteen pro gradu -tutkielma. 15.10.2020. Turun yliopisto. Viitattu 17.9.2021. (suomeksi)
↑ Liimatainen, Ari (ohj.ryhmän pj.) et al.: Jalankulku- ja pyöräilyväylien suunnittelu, s. 20. (Liikenneviraston ohjeita 11/2014) Helsinki: Liikennevirasto, 2014. ISBN 978-952-255-430-7 Verkkojulkaisu (PDF) (viitattu 11.10.2022).
↑ Bramley, Ellie Violet: Desire paths: the illicit trails that defy the urban planners The Guardian. 5.10.2018. Viitattu 1.10.2019. (englanniksi)
↑ Myhill, Carl: Commercial Success by Looking for Desire Lines 6th Asia Pacific Computer-Human Interaction Conference (APCHI 2004). 2004. Rotorua, New Zealand: Springer-Verlag. Arkistoitu 20.2.2016. Viitattu 1.10.2019. (englanniksi)

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Oikopolku Wikimedia Commonsissa

Tämä liikenteeseen ja liikennevälineisiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

[1] Asikainen, Mikael: Oikopolut : Kun kävelyreittien suunnittelu ja käyttö eivät kohtaa Maantieteen pro gradu -tutkielma. 15.10.2020. Turun yliopisto. Viitattu 17.9.2021. (suomeksi)

[2] Liimatainen, Ari (ohj.ryhmän pj.) et al.: Jalankulku- ja pyöräilyväylien suunnittelu, s. 20. (Liikenneviraston ohjeita 11/2014) Helsinki: Liikennevirasto, 2014. ISBN 978-952-255-430-7 Verkkojulkaisu (PDF) (viitattu 11.10.2022).

[3] Bramley, Ellie Violet: Desire paths: the illicit trails that defy the urban planners The Guardian. 5.10.2018. Viitattu 1.10.2019. (englanniksi)

[4] Myhill, Carl: Commercial Success by Looking for Desire Lines 6th Asia Pacific Computer-Human Interaction Conference (APCHI 2004). 2004. Rotorua, New Zealand: Springer-Verlag. Arkistoitu 20.2.2016. Viitattu 1.10.2019. (englanniksi)

[1]

[2]

[3]

[4]