Soittoääni on matkapuhelimiin tarkoitettu ääni, joka ilmaisee puhelun saapumista. Useimmissa soittoäänissä on jonkin tunnetun kappaleen melodia, mutta nykyään on markkinoilla myös soittoääniä, joissa on puhetta tai muuta nauhoitettua ääntä.

Ensimmäiset soittoäänet olivat monofonisia, eli niissä soi vain yksi sävel kerrallaan. Uudemmat moniääniset eli polyfoniset ja melodiset soittoäänet sisältävät useampia yhtäaikaisia säveliä, joilla melodiaan saadaan syvyyttä ja ne kuulostavatkin enemmän musiikilta. Moniääniset soittoäänet voivat olla 16- tai 40-kanavaisia. Nokia 3510 oli ensimmäinen matkapuhelin, joka pystyi toistamaan moniäänisiä soittoääniä.

Maailman ensimmäinen kaupallinen soittoäänien latauspalvelu oli Yomi Median Radiolinjalle (nyk. Elisa) tuottama Jukeboksi-palvelu, jonka web-sivusto avattiin syksyllä 1998. Palvelussa käyttäjä pystyi valmiiden soittoäänien lataamisen lisäksi myös säveltämään itse soittoääniä ja julkaisemaan ne muiden ladattaviksi. Palvelusta tuli nopeasti hyvin suosittu, minkä jälkeen soittoäänien latauspalvelut alkoivat yleistyä ympäri maailmaan. Soittoääniliiketoiminta arvioitiin vuonna 2006 noin 6 miljardin dollarin arvoiseksi [1]. Suomalainen Vesa-Matti Paananen, joka oli vastuussa Jukeboksi-palvelun kehittämisestä Radiolinjalle, palkittiin kesäkuussa vuonna 2004 Mobile Entertainement Forumin (MEF) Special Recognition Award -palkinnolla "kaupallisten soittoäänien isänä".

Soittoäänet synnyttivät kokonaan uuden teollisuuden alan, kun tunnettuja sävelmiä alettiin muokata matkapuhelimiin sopiviksi soittoääniksi.

Soittoäänen voimakkuus on yleensä säädettävissä. Joissakin tiloissa soittoäänten käyttäminen on periaatteessa kiellettyäkin kuten kirjastoissa. Jos puhelimessa on käytettävissä myös värinähälytys, voi soiton tai viestin havaita värinästä.

Lähteet muokkaa

  1. http://www.m-e-f.org (Arkistoitu – Internet Archive) MEF
Tämä tekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.