Jaakko Rauramo

suomalainen diplomi-insinööri ja vuorineuvos

Jaakko Kaarle Mauno Rauramo (s. 27. marraskuuta 1941 Helsinki) on suomalainen diplomi-insinööri ja vuorineuvos. Hän oli Sanoma Osakeyhtiön toimitusjohtaja 1984–1999 ja hallituksen puheenjohtaja 1999–2001 sekä Sanoman hallituksen puheenjohtaja 2001–2013[1]. Rauramo oli yhtiön palveluksessa vuodesta 1966 lähtien.

Rauramon aikana Sanoma kasvoi Pohjoismaiden suurimmaksi mediayhtiöksi, kansainvälistyi ja listautui Helsingin pörssiin. Erkonselvennä luottomiehenä tunnettu Rauramo valittiin lukuisia kertoja Suomen vaikutusvaltaisimmaksi mediapäättäjäksi.[2]

Tausta

muokkaa

Rauramon isä oli Helsingin yliopiston hallintojohtaja, kanslianeuvos Heikki Rauramo ja äiti Maija (o.s. Massinen). Rauramo kirjoitti ylioppilaaksi Munkkiniemen yhteiskoulusta vuonna 1960 ja valmistui diplomi-insinööriksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1966. Hän suoritti jatko-opintoja Liikkeenjohdon Instituutissa (Lifim) ja Stanfordin yliopiston Sloan-ohjelmassa Yhdysvalloissa 1974–1975.

Rauramon koko työelämän kestänyt ura Sanomissa alkoi Sanomaprintin käyttöinsinöörinä 1966–1967, tuotantopäällikkönä 1967–1971 ja kirjapainon johtajana 1971–1976. Päätehtävänä oli painon tehostaminen ja modernisointi ja Sanomapainossa käynnistyikin Euroopan ensimmäinen valolatomo.[3]

Rauramo johti vuodesta 1977 yhtiön Sanomalehtiryhmää varatoimitusjohtajana ja yksi hänen tunnettuja sloganeitaan oli ”rautaa rajalle”. Se merkitsi järjestelmäinvestointeja lehtien sivunvalmistuksen ohella myös markkinoinnin digitalisointiin niin, että syntyi kilpailuetua tehokkaan ilmoitus-ja tilausmyynnin kautta, mikä vahvisti erityisesti Helsingin Sanomien markkina-asema ja johti hyvään kannattavuuteen.[4]

Sanomalehtien valmistus siirtyi Helsingin keskustasta Ludviginkadulta Vantaan Martinlaaksoon rakennettuun painotaloon Sanomalaan, jonka moderniin toimintatapaan mm. Rupert Murdoch tutustui.lähde?

Rauramo nimitettiin Sanoma Osakeyhtiön toimitusjohtajaksi vuonna 1984. Liiketoimintaa alettiin johtaa neljänä yksikkönä, Sanomalehtiryhmän (HS, IS) rinnalla toimivat Aikakauslehdet ja kirjat -yksikkö, Uudet Viestimet ja Kiinteistöt. Rauramo halusi kasvattaa ja laajentaa Sanomien liiketoimintaa ja mm. kaapelitelevisiotoimintaa kehitettiin Suomessa ja Euroopassa. Kaapelitelevisioyhtiöiden arvo nousi merkittävästi ja niistä tehtiin lopulta kannattavia exitejä. Kaupallinen kirjapaino ja aikakauslehdet yhdistettiin Sanomaprintiksi ja sen toiminta kasvoi yritysostoin (mm. Tecnopress, Et-lehti, Skimbaaja) ja lukuisin uuslanseerauksin (mm Gloria-tuoteperhe) Suomen johtavaksi aikakauslehtikustantajaksi.

Sanomalehtipainot rakennettiin Varkauteen ja sen jälkeen Forssaan 1992 ja Sanomatalo valmistui Helsingin ydinkeskustaan 1999.[4] Vuonna 1993 Sanomaprint ja Sähköiset Viestimet siirrettiin uuteen osakkuusyhtiöön, Helsinki Media Company Oy:öön. Uusi yhtiö mm. lanseerasi oman valtakunnallisen TV-kanavan Nelosen.

Rauramon uran merkittäviä tapahtumia oli Sanoma Oy:n ja Helsinki Media Oy:n fuusioituminen WSOY:n kanssa 1.5.1999 ja listautumisen pörssiin. Sanomien liikevaihto kolminkertaistui ja Rautakirjasta tuli yhtiön tytäryhtiö.[5] Rauramo siirtyi kokopäivätoimiseksi SanomaWSOY:n hallituksen puheenjohtajaksi vuonna 2001.

Uusi yhtiö haki kasvua kansainvälisiltä markkinoilta ja vuonna 2001 ostettiin merkittävällä yrityskaupalla VNU:n aikakauslehdet ja muu kuluttajaliiketoiminta Hollannista.[6] Tämän kaupan myötä Sanomat kansainvälistyi aluksi viiteen, myöhemmin 10 Euroopan maahan ja aikakauslehdistä tuli yhtiön suurin ja kannattavin liiketoimintayksikkö. Muutamaa vuotta myöhemmin laajennuttiin yrityskaupoilla myös oppimisliiketoimintaan. Sanomien liikevaihto kohosi suurimmillaan yli 3 miljardin euron ja se oli Pohjoismaiden suurin mediayritys.[7]

Vuoden 2008 finanssikriisi pysäytti hyvän kehityksen ja samaan aikaan internet aiheutti klassiselle medialle monenlaisia haasteita. Sanomat valitsi fokusoitumisen mediaan, joten mm Rautakirjan eri toiminnat myytiin ja ostettiin Hollannista TV-liiketoimintaa.[8] Sittemmin Sanomat luopui sekä kansainvälisestä aikakauslehti- että TV-liiketoiminnasta. Nykyinen Sanoma rakentuu medialiiketoimintaan Suomessa ja oppimisliiketoimintaan kansainvälisesti.

Muu toiminta

muokkaa

Lukuisten graafisen alan luottamustehtävien lisäksi seuraavissa tehtävissä:

  • STK/TT hallituksen jäsen 1985–2001
  • Rautakirja Oy:n hallituksen jäsen 1977–1988, puheenjohtaja 1988–2001
  • Svenska Dagbladets Ab, hallituksen jäsen 1995–1999
  • Valmet-konserni hallituksen jäsen 1991–1999
  • Metso Oyj, hallituksen jäsen 1999, varapuheenjohtaja 2004–2011
  • Reuters Founders Share Company ltd, johtokunnan jäsen 1999–2014
  • Puolustustaloudellinen suunnittelukunta, puheenjohtaja 2004–2008
  • Huoltovarmuusneuvosto, puheenjohtaja 2008–2012
  • Turvallisuus-ja puolustusasiain komitea, jäsen 2009–2012

Huomionosoitukset

muokkaa
  • I Luokan Vapaudenristi 1.12.2010
  • Suomen Valkoisen Ruusun komentajamerkki 6.12.2000
  • Teknillinen korkeakoulu, tekniikan kunniatohtori 9.9.2005
  • Budapestin kauppakorkeakoulu, kunniaprofessori 24.9.2011
  • Vuoden munkkalainen 2001

Yksityiselämä

muokkaa

Rauramo on naimisissa Eeva-Sofia Rauramon (o.s. Raustila) kanssa. Heillä on kaksi poikaa, joista toinen on yritysjohtaja Markus Rauramo. Rauramon harrastuksiin kuuluvat metsästys, kirjallisuus ja tennis. Rauramo on sotilasarvoltaan majuri.

Lähteet

muokkaa
  1. Teemu Luukka: Iso mies on poistunut Sanomista Helsingin Sanomat. 8.4.2013. Viitattu 4.10.2021.
  2. M&M Markkinointi ja Mainonta 26/2002
  3. Sanoma Oy, vuosikertomukset
  4. a b Päivälehden arkisto haastattelu
  5. Helsingin Sanomat 16.5.1998
  6. SanomaWSOY Oyj pörssitiedote 20.7.2001
  7. Haastattelu HS 1.3.2013
  8. Haastattelu Päivälehden arkisto

Aiheesta muualla

muokkaa