World Wide Web

Internetissä toimiva toisiinsa linkittävien hypertekstidokumenttien järjestelmä

World Wide Web tai WWW on Internet-verkossa toimiva hajautettu hypertekstijärjestelmä. Hypertekstiä luetaan verkkoselaimella, joka hakee verkkosivuiksi kutsuttuja dokumentteja web-palvelimilta ja esittää niitä käyttäjälle piirtämällä ne näytölle. Hyperteksti sisältää hyperlinkkejä toisiin dokumentteihin. Informaatiota voi siirtää myös toiseen suuntaan lähettämällä web-palvelimelle. Linkkien seuraamista tai sivujen lataamista selaimeen kutsutaan surffaamiseksi.

Tämä CERNissä sijaitseva NeXT-työasema oli Tim Berners-Leen käyttämä maailman ensimmäinen web-palvelin.

World Wide Web on vain yksi Internetin palvelumuodoista. Muita palvelumuotoja ovat esimerkiksi sähköposti, keskusteluryhmät, tiedostojen siirto (esim. FTP-protokolla) tai suoratoisto. WWW perustuu HTTP-protokollaan ja sivut yleisesti käyttävät HTML-merkintäkieltä.

HistoriaMuokkaa

WWW:n kehitti yhdessä Robert Cailliaun kanssa Tim Berners-Lee vuonna 1990 työskennellessään CERNissä. Ongelmana tuolloin oli, että tutkijoiden käyttämät artikkelitietokannat olivat kömpelöitä käyttää. Tarvittiin mukavampi käyttöliittymä, jossa pystyttiin navigoimaan vain klikkailemalla hypertekstilinkkejä. Alkuperäinen motivaatio WWW:n kehitykselle oli siis tutkimustietokantojen tekeminen helppokäyttöisiksi. Ensimmäinen web-palvelin oli SLAC-hiukkaskiihdytinlaboratoriossa Stanfordin yliopistossa ja se piti sisällään noin 300 000 fysiikan tutkimusartikkelia. Tietokannan käyttäjät olivat vakuuttuneita WWW-järjestelmän kätevyydestä. Ensimmäinen verkkosivu palasi kaikkien nähtäville 30. huhtikuuta 2013 alkuperäisessä URL-osoitteessaan.[1]

WWW:n tunnettavuus alkoi levitä laajemmin kuitenkin vasta, kun Marc Andreessenin kehittämä graafinen selain Mosaic julkaistiin vuonna 1993. Mosaic loi standardin, jonka ratkaisuja jäljittelivät myöhemmät selaimet, kuten Netscape Navigator (1994) ja Internet Explorer (1995). Varhaisen WWW:n palvelimet sekä selailuun käytetyt tietokoneet olivat pääasiassa NeXT-tietokoneita, jotka olivat UNIXiin pohjautuvalla käyttöjärjestelmällä varustettuja korkean suorituskyvyn työasemia. Mosaic sen sijaan julkaistiin UNIXin lisäksi Windowsille sekä Macintoshille ja myös muualla kehitetty Amiga-versio AMosaic ilmestyi jo lokakuussa ennen Macintosh- ja Windows-versioiden 1.0-julkaisua (marraskuu, 1993). Mosaicia edeltävä varhainen selain saattoi esimerkiksi avata kaikki kuvat ja muut linkit uuteen ikkunaan, mutta Mosaic vakiinnutti käytännön, jossa selailu pysyi yhdessä ikkunassa, mikäli käyttäjä ei erikseen halunnut poiketa tästä.

1990-luvun alussa oli myös Gopher, jolla pystyi hakemaan hakemistopalveluista tekstimuotoista tietoa. Gopher oli rajoittuneempi, mutta kevyempi toteuttaa.[2] Vuonna 1993 Minnesotan yliopisto muutti ohjelmiston lisensointia ja Gopherin suosio oli tämän jälkeen laskusuunnassa.[3][2]

Osa Mosaicin kehitykseen osallistuneista ihmisistä perusti kaupallisia selaimia tehneen Netscape-yhtiön ja osa taas perusti World Wide Web Consortiumin (W3C) ja jäi kehittelemään WWW:n standardeja, jotta WWW pysyisi avoimena ja siinä olisi monia eri tyyppisiä selaimia ja palvelinkoneita ja kaikki erilaiset laitteet ja ohjelmat voisivat kuitenkin toimia verkossa keskenään yhteisten standardien pohjalta. Aluksi näytti, että Netscape-yrityksestä voisi tulla hyvin hallitseva voima WWW:n kehityksessä, mutta Microsoft ja IBM asettuivat W3C:n tueksi ja antoivat uskottavuutta sen laatimille standardeille.lähde?

Netscape kilpaili Microsoftia vastaan selainmarkkinoilla yrittämällä kehittää selaimeensa paremmat ominaisuudet. Netscapen oli pakko jakaa selaimensa ilmaiseksi, koska Microsoft jakoi Windows 95:n mukana omaa selaintaan. Netscapen tulokset huononivat ja AOL osti sen. Netscapen selaimen kuutosversiota pidettiin epäonnistuneena ja 2003 osa Netscapen työntekijöistä perusti Mozilla Foundationin, joka jatkoi selaimen kehittelyä avoimen lähdekoodin pohjalta vähemmän kaupallisesti. Käytännössä Netscape-selaimesta tuli siis Mozilla-selain, jonka nimi nykyään on Firefox. Näiden selaimien rinnalle on ilmestynyt muita merkittäviä selaimia, kuten Opera ja Chromium.lähde?

SuosituksetMuokkaa

Webin toiminnan kannalta keskeisimpiä teknisiä standardeja tai suosituksia ovat

  • URL, web-sivujen osoitekäytäntö
  • HTTP, hypertekstin siirtoprotokolla
  • HTML, hypertekstin merkintäkieli
  • CSS, sivun ulkoasun määrittelykieli.

Standardisointia hoitaa World Wide Web Consortium (W3C), jonka johdossa on WWW:n kehittäjä Tim Berners-Lee.

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Pallab Ghosh: Cern re-creating first web page to revere early ideals 30.4.2013. BBC. Viitattu 30.4.2013. Englanti
  2. a b The Web may have won, but Gopher tunnels on Ars Technica. Viitattu 1.10.2017. (englanniksi)
  3. University of Minnesota Gopher software licensing policy. nic.funet.fi. Viitattu 13.5.2022. (englanniksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa