Pitkälammi (Tammelan Kaukola)

järvi Tammelan Kaukolassa Kanta-Hämeessä

Pitkälammi on Kanta-Hämeessä Tammelassa Kaukolannummella sijaitseva kaksiosainen lampi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistön Loimijoen valuma-alueella Pyhäjärven alueeseen. Lammen ranta on Saaren kansanpuiston länsipuolen rajana.[2][1]

Pitkälammi
Valtiot Suomi
Maakunnat Kanta-Häme
Kunnat Tammela
Koordinaatit 60°46′33″N, 23°49′33″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Kokemäenjoen vesistö (35)
Valuma-alue Pyhäjärven alue (35.93)
Laskujoki ei ole [1]
Järvinumero 35.931.1.004
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 97,5 m [1]
Rantaviiva 0,599 km [2]
Pinta-ala 0,01749 km² [2]
Kartta
Pitkälammi

Joissakin yhteyksissä Pitkälammella tarkoitetaan samassa painaumassa olevista kolmesta lammesta eteläisintä.

Maantiede

muokkaa

Lampi on kuroutunut keskeltä kahdeksi vesialtaaksi, mutta siitä käytetään kartoissa vain yhtä nimeä kuten historiansa aikana aina. Lammen eteläisen osan pinta-ala on 1,7 hehtaaria, mutta molempien altaiden yhteinen pinta-ala on yli 3 hehtaaria. Eteläosan pituus on 270 metriä ja pohjoisen osan 190 metriä. Eteläosan leveys on 120 metriä ja pohjoisosan leveys on 80 metriä. Yhteensä osien pituus on 450 metriä ja leveys 120 metriä. Lampeen ei laske yhtään tulo-ojaa eikä siitä laske pois ojia. Se saa vetensä pääasiassa pohjavedestä. Eteläosan rantaviiva on 600 kilometriä pitkä ja molempien osien yhteispituus on 1,1 kilometriä.[2][1]

Rannat ovat länsipuolelta pääosin soista metsämaastoa ja itäpuolelta pääosin harjun reunassa kasvavaa kangasmetsää. Lammen itäpuolella kulkee Kaukolanharju, jonka rinne laskee suoraan lampeen. Itäranta onkin Saaren kansanpuiston raja. Rannoilla on neljä loma-asuntoa, joille johtaa tiet Kaukolan kylältä.[1]

Länsipuolella on vielä yksi lampi Härjänsilmä, joka on myös pohjavedestä vetensä saava suppa.[1]

Historia

muokkaa

Senaatin kartastossa vuodelta 1884 Pitkälampi on piirretty vielä pitkänä ja kapeana järvenä, jonka keskikohta oli hieman kaventunut, mutta jonka vesialue oli vielä yhtenäinen. Tämän perusteella voidaan päätellä, että järven soistuminen ja umpeenkasvu on tällä välin edennyt ja jossakin vaiheessa keskikohta olisi kuroutunut kahtia. Lammen nimi on siitä huolimatta säilynyt, vaikka lammen muoto ei enää ole pitkä. Viereinen lampi Ammeenpohja saattaa olla samanlaisen soistumisen aikaansaama pienempi lampi.[3][4]

Luonnonhistoria

muokkaa

Viime jääkauden jälkeen noin 10 000 vuotta sitten, kun mannerjäätikkö suli ja sen reuna vetäytyi kohti luodetta, purki jäätikön alta virtaava jäätikköjoki nykyiseen Kaukolaan vetensä. Veden virtauksen mukana kulkeutui paljon kiveä ja hiekkaa, jota läjittyi purkaustunneliin ja kasautui purkausaukon eteen. Nämä kivi- ja hiekkajäänteet muodostavat Kaukolannummen harjut, joka osa Lopelta Humppilaan jatkuvaa harjujaksoa. Suurin harju on Kaukolanharju, jonka pitkä yhtenäinen selänne kiemurtelee nummen reunaa.[5][6]

Kaukolanharju muodostaa Pyhäjärven ja Kuivajärven väliin rikkonaiseen kannaksen, jossa veden täyttämät harjujen välit ja supat muodostavat mosaiikkimaisen vyöhykkeen. Harjun rakenteita kulkee myös järven vedenpinnan alla ja osa niistä ovat peittyneet myös savien alle. Alue on nykyään osa Saaren kansanpuistoa, jossa voi vapaasti retkeillä ja tutustua luonnonkohteisiin ja alueen historiaan.[5]

Alueen 11−13 lampea ovat syntyneet, kun jäätikköjoen suuaukon reunan jääseinämästä irtosi jäävuorenkappaleita, jotka hautautuivat hiekan joukkoon. Myöhemmin, kun mannerjään reuna oli vetäytynyt riittävän kauaksi, hiekan alla olleet jäävuoret sulivat ja hiekkaan jäi sille paikalle syvä ja jyrkkäreunainen painauma. Näitä painaumia kutsutaan harjusupiksi tai vain supiksi.[5][6][7]

Lähteet

muokkaa
  1. a b c d e f Pitkälammi, Tammela (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
  2. a b c d OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 10.3.2015.
  3. Maanmittauslaitos: Senaatinkartasto: Tammela (XII 24) kartta (Arkistoitu – Internet Archive), 1884, Arkistolaitos
  4. Kalmbergin kartasto: Koottu kartasto, suoraan: kartalle (fc20050967.jpg), 1855-56
  5. a b c Saaren kansanpuisto Luontoon.fi. 2015. Metsähallitus. Viitattu 11.3.2015.
  6. a b Jäätikköjokimuodostumat GTK. Geologinen tutkimuskeskus. Viitattu 11.3.2015.
  7. Saaren kansanpuisto - Järvet ja lammet tammela.fi. 2015. Tammela: Tammelan kunta. Arkistoitu 2.4.2015. Viitattu 11.3.2015.