Verikäs (Tammelan Ojajärvi)
Verikäs on Kanta-Hämeessä Tammelassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistön Loimijoen valuma-alueella Pyhäjärven alueeseen. Järvi kuuluu Myllyjoen valuma-alueella Pehkijärveen laskevaan Teuronjoen valuma-alueeseen, jonka keskusjärven eli Rautijärven itäiseen, Kyläsillanjokeen päättyvään, reittiin se kuuluu.[2][1]
Verikäs | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Kanta-Häme |
Kunnat | Tammela |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
Valuma-alue | Pyhäjärven alue (35.93) |
Laskujoki | oja Kanalammiin [1] |
Järvinumero | 35.934.1.024 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 136,7 m [1] |
Rantaviiva | 0,943 km [2] |
Pinta-ala | 0,04101 km² [2] |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
Tammelassa on toinenkin Verikäs Susikkaalla.
Maantiede
muokkaaJärven pinta-ala on 4,1 hehtaaria ja sen halkaisija on 250 metriä. Järvi sijaitsee keskellä tiheään ojitettua Verikkäänsuota, mutta suo-ojista on yhdistetty järveen vain kolme. Yksi niistä on Kortelammin laskuoja. Järven luusua sijaitsee järven kaakkoisrannalla, josta saa alkunsa 450 metriä pitkä laskuoja Kanalammiin.[2][1]
Järven rantaviiva on 940 metriä pitkä ja sen ranta on pääosin suomaastoa, josta puolet on avosuota. Rannat ovat rakentamattomia ja lähin metsäautotie kulkee 400 metrin päässä.[2][1]
Historia
muokkaaVuoden 1855−1856 Kalmbergin kartastossa järven nimi kirjoitettiin "Verikäs lampi".[3] Vuoden 1884 Senaatin kartastossa koko järvi on peitettu ruohottumista ilmaisevilla karttamerkeillä. Sekä tuleva että laskeva oja kiemurtelee luonnollisella tavalla. Niitä on myöhemmin oiottu ja perattu voimakkaasti. Ilmeisesti Verikäsmäellä sijainneen talon väki on raivannut suon laidasta itselleen heinäniittyjä ja ojittanut ne koko pituudeltaan. Tämä oja laski järveen.[4]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e Verikäs, Tammelan Ojajärvi (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ a b c d e OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 1.4.2015.
- ↑ Kalmbergin kartasto: Koottu kartasto, suoraan: kartalle (fc20050967.jpg), 1855-56
- ↑ Maanmittauslaitos: Senaatinkartasto: Kalvola (XIV 25) kartta (Arkistoitu – Internet Archive), 1884, Arkistolaitos