Avaa päävalikko

Mustalammi (Tammelan Huuvala)

järvi Tammelan Huuvalassa Kanta-Hämeessä
Tämä artikkeli kertoo lammesta Tammelan Huuvalassa. Mustalammi on myös Tammelan Patamolla.

Mustalammi on Kanta-Hämeessä Tammelassa oleva järvi, joka kuuluu Ilmetynjoen valuma-alueeseen. Joki kuuluu Kokemäenjoen vesistön Loimijoen valuma-alueella olevaan Turpoonjoen valuma-alueeseen.[2][1]

Mustalammi
Sijainti Tammela
Valtio SuomiView and modify data on Wikidata
Koordinaatit 60°45′32″N, 24°00′14″E
Pinnankorkeus 116,6 m [1]
Pinta-ala 0,08487 km² [2]
Rantaviiva 1,517 km [2]
Laskujoki oja Iso-Ilmettyyn [1]
Järvinumero 35.984.1.009
Mustalammi

MaantiedeMuokkaa

Järven pinta-ala on 8,5 hehtaaria ja sen pituus on 500 metriä ja leveys 300 metriä. Siihen laskee viisi suo-ojaa, joista yksi tuo Santastenmäen takaa muun muassa Santastenlammin vesiä ja idästä laskeva oja tuo Kailansuolta Pernunjärven vesiä. Järven luusua sijaitsee järven pohjoisrannalla, josta saa kahden mäen välistä alkuunsa 350 metriä pitkä laskuoja Iso-Ilmettyyn.[2][1]

Järven rantaviiva on 1,5 kilometriä pitkä ja sen ranta on pääosin moreenipohjaista metsämaastoa, jonka itä- ja länsi rannat päättyvät suohon. Luoteisranta rajautuu moreenimuodostelmaan. Länsipuolen suo on nimeltään Rekolansuo. Pääosin järven etelärannalle, joka on hiekkamuodostumaa, on rakennettu loma-asuntoja, joille johtaa tiet yhdystieltä 2824. Rannalla sijaitsee myös maatila peltoineen. Järvellä on yksi noin 50 metriä pitkä saari, joka on muodostunut moreenista.[2][1][3]

Järvi sijaitsee Kolmannen Salpausselän harjujaksolla ja se jää yhteen epätasaisen päätemoreenin painaumaan. Esimerkiksi lähellä oleva Onkilammi on hyvää hiekkapohjaista pohjavesialuetta, johon myös Mustalammin eteläreuna kuuluu.[3][4]

HistoriaMuokkaa

Vuoden 1884 Senaatin kartastossa järvi nimenä luki "Mustalampi". Järveen oli merkitty nykyinen saari jo tuolloin.[5]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e Karttapaikka: Mustalammi, Tammela (sijainti maastokartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
  2. a b c d e OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 1.4.2015.
  3. a b GTK: Pertunnummen alueen maaperäkartta
  4. Litmanen, Tanja: Pääjärven alueen geomorfologia ja deglasiaatiovaiheet Lopen Pernummella, Pro Gradu-tutkielma, Turun Yliopisto, 2012
  5. Maanmittauslaitos: Senaatinkartasto: Tammela (XII 25) kartta, 1884, Arkistolaitos