Avaa päävalikko

Tervalammi (Lopen Räyskälä)

Tervalammi on Kanta-Hämeessä Lopella oleva järvi, joka kuuluu Ilmetynjoen valuma-alueeseen. Joki kuuluu Kokemäenjoen vesistön Loimijoen valuma-alueella olevaan Turpoonjoen valuma-alueeseen.[2][1]

Tervalammi
Sijainti Loppi
Valtio SuomiView and modify data on Wikidata
Pinnankorkeus 119,6 m [1]
Pinta-ala 0,02646 km² [2]
Rantaviiva 0,696 km [2]
Laskujoki oja Ilmetynjokeen [1]
Järvinumero 35.984.1.014
Tervalammi

MaantiedeMuokkaa

Järven pinta-ala on 2,6 hehtaaria ja sen pituus on 300 metriä ja leveys 130 metriä. Siihen laskee neljä suo-ojaa, joista yksi on Viiverin laskuoja ja toinen Lintulammin ja Vaunulampien yhteinen laskuoja. Järven luusua sijaitsee järven pohjoisrannalla, josta saa alkuunsa 1,7 kilometriä pitkä laskuoja Ilmetynjokeen.[2][1]

Järven rantaviiva on 0,67 kilometriä pitkä ja sen ranta on pääosin moreeni- ja puoliksi hiekkapohjaista kangasmaastoa. Järven rannat ovat hieman soistuneita. Rantoja ei ole rakennettu ja luusuan ylittää yhdystie 2824. Lähellä sijaitsee Tervalammin tila.[2][1]

LuonnonhistoriaMuokkaa

Tervalammi on syntynyt jääkauden loppuvaiheessa, kun mannerjäätikön reuna päättyi näillä seuduilla suoraan mereen noin 11 400−11 300 vuotta sitten.[3] Pääjärven muodostumisessa vaikuttaneet jäätiköiden maata kasaavat tapahtumat muodostivat Kolmannen Salpausselän juuri Tervalammin kohdalle. Kun Salapausselän reunamoreenit patosivat taakseen jäätikköjärven, laskivat jäätikköjokivirtaukset jääjärven vedet Yoldiamereen ja kasasivat suuren sandurin tälle alueelle. Järvi on syntynyt sandurin keskellä olleeseen virtausuomaan, josta vesi puhdisti hiekat pois matkallaan Kaartjärven suuntaan.[3][4][5]

HistoriaMuokkaa

Vuoden 1884 Senaatin kartastossa järvi nimenä luki "Tervalampi".[6]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e Karttapaikka: Tervalammi (Lopen Räyskälä) (sijainti maastokartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
  2. a b c d e OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 1.4.2015.
  3. a b Marjatta Koivisto (toim.): Jääkaudet, s. 69−86. WSOY, 2004. ISBN 951-0-29101-3.
  4. GTK: Pertunnummen alueen maaperäkartta
  5. Litmanen, Tanja: Pääjärven alueen geomorfologia ja deglasiaatiovaiheet Lopen Pernummella, Pro Gradu-tutkielma, Turun Yliopisto, 2012
  6. Maanmittauslaitos: Senaatinkartasto: Tammela (XII 25) kartta, 1884, Arkistolaitos
Tämä meriin, järviin, jokiin tai muihin vesimuodostumiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.