Saloistenjärvi (Tammela)

järvi Tammelassa Kanta-Hämeessä
Tämä artikkeli kertoo Tammelan Saloistenjärvestä. Myös Janakkalassa on Saloistenjärvi.

Saloistenjärvi on Kanta-Hämeessä Tammelassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Loimijoen valuma-alueella olevaan Jänhijoen valuma-alueeseen.[2][1]

Saloistenjärvi
Saloistenjärvi
Saloistenjärvi
Valtiot Suomi
Maakunnat Kanta-Häme
Kunnat Tammela
Koordinaatit 60°54′27″N, 23°46′45″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Kokemäenjoen vesistö (35)
Valuma-alue Jänhijoen valuma-alue (35.97)
Laskujoki oja Kuivajärveen [1]
Järvinumero 35.973.1.016
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 124,3 m [1]
Rantaviiva 13,885 km [2]
Pinta-ala 1,85816 km² [2]
Kartta
Saloistenjärvi

Maantiede muokkaa

Järven pinta-ala on 186 hehtaaria ja sen pituus on 2,3 kilometriä ja leveys 1,8 metriä. Järveen laskee suo-ojia ympäröiviltä soilta. Suurin suo on Pusunsuo, jonka kokoomaoja Pusunoja tuo Kuuliaislammin vedet. Länsipään Kylmälahteen laskevat myös Kyynäräjärven vedet. Järven luusua sijaitsee järven länsirannalla Kylmälahdessa, josta saa alkunsa 400 metriä pitkä laskuoja Kuivajärveen.[2][1]

Järven rantaviiva on 14 kilometriä pitkä ja ranta on pääosin moreeni- ja kalliopohjaista metsämaastoa. Osa rannoista ovat kuitenkin heikosti ojitettua metsämaastoa. Järvi on louhikkoinen ja siinä on 22 saarta. Niistä neljän nimet ovat Soutajasaari, Selkäsaari, Jänissaari ja Kakola. Salmensaari on nykyään niemi. Sekä Salmensaarella että Kylmälahdella on loma-asunnot. Järvelle vie Kyynärjärven laskuojan ylittävä Haarakorventie.[2][1][3]

Metsähallitus sai vuonna 2013 jättämänsä hakemuksen perusteella nostaa Saloisten- ja viereisen Kyynäräjärven pintaa korkeammalle. Järvenpintaa oli laskettu 1940-luvulla noin 30 cm kaivamalla syvä oja järvien väliin, samassa yhteydessä virtaussuunta oli muuttunut Saloistenjärvestä Kyynäräjärveen.[3]

Historiaa muokkaa

Saloistenjärven tunnettu kesäasukas on Mustialan maamiesopistossa opettajana toiminut sienitieteilijä P. A. Karsten. Järven Selkäsaaressa olevalla mökillä Karsten teki tutkimustyötä ja lähti sieltä tutkimusretkille Mustialan ympäristöön. Hämeen ammattikorkeakoulu ja Suomen sieniseura kunnostivat Karstenin mökin vuonna 2018.[4][5] Maaliskuussa 2022 Suomen sieniseura paljasti mökillä P. A. Karstenin muistolaatan.[6][7]

Lähteet muokkaa

  1. a b c d e Saloistenjärvi, Tammela (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
  2. a b c d e OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 2.3.2015.
  3. a b Päätös 61/2014/2 25.4.2014. Etelä-Suomen Aluehallintovirasto. Arkistoitu 23.9.2015. Viitattu 20.7.2015.
  4. Kyrö, Jaakko: Tehtävä Tammelassa: Sienitutkijan mökkiä pelastamassa. Forssan Lehti, 18.2.2018. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 9.3.2019.
  5. P.A. Karstenin kesämökkiä kunnostetaan Saloistenjärven saaressa – kansainvälisesti tunnetun sienitutkijan nimeä toivottaisiin nostettavan paremmin esiin. Forssan lehti, 5.8.2018. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 9.3.2019.
  6. Kyrö, Jaakko: Lauantairetki sienitutkija Karstenin saarimökille – Kunnostettu mökki on kunnianosoitus maailmankuululle tutkijalle Forssan lehti. 4.3.2022. Viitattu 8.3.2022.
  7. Lauantairetki sienitutkija Karstenin saarimökille. Forssan lehti, 4.3.2022, nro 61, s. 22. Näköislehti (maksullinen). Viitattu 8.3.2022.
Tämä meriin, järviin, jokiin tai muihin vesimuodostumiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.