Hanhijoki (joki Alastarolla)
Hanhijoki [4] on 15 kilometriä pitkä joki Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa. Joki kuuluu Kokemäenjoen vesistön Loimijoen valuma-alueeseen ja se on Loimijoen vasemmanpuolinen sivujoki. Hanhijoen suu sijaitsee 38 kilometriä ylävirtaan Loimijoen suulta. Hanhijoen valuma-alue on pinta-alaltaan 92 neliökilometriä ja se on valuma-alueensa laskujoki. Hanhijoen valuma-alue ulottuu Loimaan Alastaron ja Oripään alueille.[1][4][5]
| Hanhijoki | |
|---|---|
| Maat | Suomi |
| Maakunnat | Satakunta, Pirkanmaa |
| Kunnat | Huittinen, Säkylä (Köyliö) |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Loimijoen alaosan alue (35.91) |
| Pinta-ala | 91,73 km² [1] |
| Järvisyys | 0,03 % [1] |
| Yhtyy | Loimijoki |
| Joen uoman kohteita | |
| Alkulähde | Myllylähde, Oripää [1][2] |
| Laskupaikka | Mälläinen, Loimaa (Alastaro) [3] |
| Mittaustietoja | |
| Lähdekorkeus | 80,6 m |
| Laskukorkeus | alle 70 m |
| Korkeusero | 10,6 m |
| Pituus | 15 km [1] |
| Kaltevuus | 0,71 m/km |
| Muuta | |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Valuma-alueen kuvailua muokkaa
Joki yhtyy Loimijokeen Alastaron Mälläisissä, missä Loimijoen jokilaakso on tasainen eikä vietä yhtään. Joella onkin siellä meanderoiva kulku, kun se laskee alhaalla savitasangolla. Yläjuoksulla Hanhijoki on käynyt läpi perkauksia ja oikaisuja viljelyn laajentuessa ylempänä oleville soilla. Hanhijoen pääuoma on 7,7 kilometriä pitkä ja sen yläpäähän yhtyy kaksi erisuuruista sivuhaaraa.[1][4][6][7]
Vasemmalta Hanhijokeen yhtyy Virtaoja, jonka valuma-alueen pinta-ala on 21 neliökilometriä. Se saa vetensä pääasiassa Virttaankangasta reunustavilta soilta. Sivutessaan Himaistenrahkaa jokihaaran nimeksi tulee Sepänoja, joka saa alkunsa Virttaan kylästä, jonka takaa osa vesistä virtaa.[1][4]
Oikealta yhtyvää haaraa voisi pitää pääuomana, koska sen valuma-alueen pinta-ala on 46 neliökilometriä. Se virtaa Polvarin, Hanisaaren ja Hanhijoen kylien kautta kiertäen Himaistenrahkan sen eteläpuolelta. Aivan joen latvoilla Myllykylässä sijaitsee Myllylähde. Tätä lähdettä tai lampea voi pitää myös Hanhijoen lähteenä ja sen olemassaolo selittää suuren osan valuma-alueen 0,03 % järvisyydestä. Hanisaaren kohdalla siihen yhtyy etelästä Paratusojan ja Uitonojan sivuhaarat, joiden yhteinen valuma-alueen pinta-ala on 14 km².[1][4]
Historia muokkaa
Jokea on perattu useaan otteeseen, johon on ainakin neljä kertaa saatu lupa. Jo vuonna 1795 haki Jacob Ericsson Heikkilän talosta lupaa Hanhijoen perkaukseen. Samoin on vuonna 1824 oli jätetty kaksikin hakemusta saada perata Hanhijoen uomaa. Hakijoina olivat väljästi ilmaistuna ensimmäisessä tilanomistajat ja toisessa loimaalaiset. Päätökset on tehty kuukauden välein, joten kummankin hakemuksen sisältö on ollut päättäjien tiedossa ja perkauksia on tehty kahdella eri porukalla. Lähes 70 vuotta myöhemmin hakivat Axel Nyberg ja kumppanit lupaa perata Hanhijoenpuroa. Myönteinen päätös asiasta saatiin vuonna 1894 ja myöhemmin sitten tutkittiin Hanhijoen ja Virtsanojan perkauksen vaikutuksia.[6][7]
Paikalliset nimet Järvisuo ja Lammi viittaavat siihen, että paikalla olisi ollut järvi, joka on sittemmin kuivatettu pois. Tähän viittaavat myös viittaukset paikalliseen muistitietoon, vaikka järven nimeä ei pystytäkään mainitsemaan. Tästä on jäänyt arkistoihin hakemus vuodelta 1863, jossa pyydettiin lupa suorittaa järvenlasku ja Hanhijoen perkaus. Jos nämä kaksi asiaa liittyivät toisiinsa, tässä voisi olla kyseessä Hanhijärven laskeminen.[8] Järvenlaskun hakijoita olivat läheisen Männistönkylän asukkaat, jotka olivat valtuuttaneet J. Nummelinin hakemaan lupaa omasta puolestansa.[4][6][9]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f g h Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 6.2.2015.
- ↑ Hanhijoki, lähde, Oripää (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ Hanhijoki, suu, Alastaro, Loimaa (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ a b c d e f Hanhijoki (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet, s. 70–71. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126. Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4.
- ↑ a b c Turun maakunta-arkiston hakemistosta (Arkistoitu – Internet Archive): Lemu - Loimaa (Arkistoitu – Internet Archive), Turun ja Porin lääninkanslian vesiasioiden hakemisto
- ↑ a b Turun maakunta-arkiston hakemistosta (Arkistoitu – Internet Archive): Ahlainen - Eura (Arkistoitu – Internet Archive), Turun ja Porin lääninkanslian vesiasioiden hakemisto
- ↑ Anttila, Veikko: Järvenlaskuyhtiöt Suomessa, s. 255. Kansatieteellinen arkisto 19. Helsinki: Suomen Muinaismuistoyhdistys, 1967. Forssan kirjapaino OY.
- ↑ Laakso, Ville: Alastaro (Arkistoitu – Internet Archive), 2000