Avaa päävalikko

Tapolanjärvi

järvi Tammelassa Kanta-Hämeessä

Tapolanjärvi[1] eli Tapolan-Kyynärä[2] on Kanta-Hämeessä Tammelassa oleva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistön Loimijoen valuma-alueella olevaan Turpoonjoen valuma-alueeseen, jossa Tapolan-Kyynärän valuma-alue sijaitsee.[2][1]

Tapolanjärvi
Tapolanjärvi Liesjärven kansallispuiston Siltalahden tulipaikalta luoteissuuntaan nähtynä marraskuussa 2014.
Tapolanjärvi Liesjärven kansallispuiston Siltalahden tulipaikalta luoteissuuntaan nähtynä marraskuussa 2014.
Sijainti TammelaView and modify data on Wikidata
Valtio SuomiView and modify data on Wikidata
Koordinaatit 60°41′20″N, 23°49′16″E
Pinnankorkeus 108,9 m [1]
Pinta-ala 1,25721 km² [2]
Rantaviiva 12,06 km [2]
Laskujoki Välijoki[1]
Järvinumero 35.987.1.001
Tapolanjärvi
Näkymä järven itärannalta Hyypiökallion suuntaan marraskuussa 2014.
Järven kaakkoiskulmassa sijaitsevan Siltalahden tulipaikan rantaa marraskuussa 2014.
Tapolanjärven keskikohdassa sijaitsevan Hyypiökallion Välimetsän näköalapaikalta järvelle ja pienelle Riihilahdelle avautuvat näkymät marraskuussa 2014.

MaantiedeMuokkaa

Järven pinta-ala on 128 hehtaaria ja sen pituus on 2,5 kilometriä ja leveys 1,3 kilometriä. Järvellä on kaksi saarien erottamaa vesiallasta. Idässä on Talolanjärven pääallas ja lännessä pienempi Etu-Kyynärän allas. Altaiden välissä sijaitsee suuri Isosaari sekä joukko pienempiä saaria. Järveen laskee yhdeksän ojaa, joista Hangaslamminoja tuo Hangaslammin ja Iso Katavalammin vedet, Ruosteoja tuo Ruostejärven ja Perhonjärven vedet ja Lamminoja Hiisilänlammin ja Vahaksenjärven vedet. Järven luusua sijaitsee Etu-Kyynärän lounaisrannalla, josta saa alkuunsa 700 metriä pitkä Välijoki, joka laskee Liesjärven Kyynärään.[2][1]

Järven rantaviiva on 12 kilometriä pitkä ja se on pääosin moreenipohjaista metsämaastoa. Järvessä on 29 saarta, joista 24 ovat pieniä luotoja ja loput suurempia saaria, kuten esimerkiksi Isosaari, Tarkinsaari, Pajusaari ja Kaurionsaari. Valtatie 2 ohittaa järven Etu-Kyynärän Hirvilahdella. Rannoille on rakennettu yli 30 loma-asuntoa, joille johtaa tiet valtatieltä 2.[2][1]

KansallispuistoMuokkaa

Järven etelä- ja itäranta sekä useimmat saaret, Isosaari mukaan lukien, sisältyvät Liesjärven kansallispuistoon, jossa voi tutustua retkeillen eteläsuomalaisiin metsätyyppeihin. Niiden muodostama 13,2 hehtaarin ala kuuluu puiston Natura 2000 -ohjelmaan.[3][4] Kansallispuistossa on useita patikkareittejä, joista yksi risteilee Tapolanjärven Välimetsässä sen etelärantoja kiertäen. Reitille pääsee Kyynärharjulta tai Tapolanjärven Riihilahden valkamasta. Siltalahden pohjoispuolella on rannassa tulentekopaikka ja käymälä.[5][6]

LuonnontilaMuokkaa

Alueen järvillä on yhteisenä ominaisuutena veden suuri humuspitoisuus, joka aiheuttaa veteen sameutta. Järven fosforiarvot ovat matalat, mutta typpiarvot lievästi koholla. Kun järven happitilanne on hyvä, vapautuu sedimenttien ravinteista vain osa takaisin kiertoon.[7]

Liesjärven kansallispuiston suoalueita on ennallistettu tukkimalla niiden laskuojia. Näiden suo-ojien pääasiallinen laskujärvi on Tapolanjärvi ja ennallistaminen pitäisi pitkällä tähtäimellä parantaa järven ravinnetilaa, vaikka ensimmäiset vaikutukset ovat päinvastaisia.[7]

HistoriaMuokkaa

Vuoden 1855−56 Kalmbergin kartastossa järven nimi oli "Kyynäräjärvi".[8] Järvestä käytettävät nimitykset vaihtelevat. Vuoden 1960 peruskartassa järven itäosan nimi oli "Tapolan-Kyynärä" ja länsiosan "Letkun Kyynärä".[9][10] Vuonna 1992 itäosan nimi oli "Tapolanjärvi" ja länsiosan "Etu-Kyynärä".[11][12] Se, kumpaa nimeä käytettiin koko järven nimenä, jää karttatietojen perusteella avoimeksi kysymykseksi. Etelämpänä on myös Kyynäränharjun Liesjärvestä erottaman järvenselän nimenä Kyynärä.

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e f Karttapaikka: Tapolanjärvi, Tammela (sijainti maastokartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
  2. a b c d e f OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 13.4.2015.
  3. Luontoon.fi: Liesijärven kansallispuisto
  4. Metsähallitus: Liesjärven kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelma, 2009
  5. Liesjärven kartat Luontoon.fi. Metsähallitus. Viitattu 10.4.2015.
  6. Liesjärven palvelut Luontoon.fi. Metsähallitus. Viitattu 10.4.2015.
  7. a b Närhi, Heli & Jutila, Heli: Tammelan Liesjärven tila ja kuormitus, Hämeenlinna, 2005
  8. Kalmbergin kartasto: Koottu kartasto, suoraan: kartalle (fc20050967.jpg), 1855-56
  9. Maanmittaushallitus: Peruskartta 202412 Porras vuodelta 1960
  10. Maanmittaushallitus: Peruskartta 202409 Riihivalkama vuodelta 1960
  11. Maanmittaushallitus: Peruskartta 202412 Porras vuodelta 1992
  12. Maanmittaushallitus: Peruskartta 202409 Riihivalkama vuodelta 1990